Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Jutut

Huusela lähti kohti Ranskaa ja unelmaansa – satapäinen saattojoukko sai miehen herkistymään

Ranskassa luvassa on paitsi marraskuussa starttaava Vendée Globe myös veneen perushuoltoa ja vähän vaativampiakin töitä. Muun muassa kölin vaihto.

21.08.2020

Kirjoittajaja kuvat sekä videot Jukka Hiiro

Yksinpurjehtija ja lentokapteeni Ari Huusela on päättänyt osallistua maailman vaativimpaan purjehduskilpailuun Vendée Globeen vuonna 2020 ja viedä suomalaista valtameripurjehdusta maailman kartalle. Vene-lehti julkaisee myös Tekniikan Maailmassa julkaistua Yksinpurjehtijan matkassa -blogia, jossa seurataan Huuselan valmistautumista.

Ari Huusela irroitti miehistönsä kanssa Imoca-Stark-veneensä köydet torstaina ja suuntasi kokan kohti Ranskaa. Ranskassa luvassa on veneen perushuoltoa ja vähän vaativampiakin töitä, muun muassa kölin vaihto. Matkaan kuluu aikaa arviolta viikon verran. Ranskaan mennään ajoissa, sillä vaikka itse kisa starttaa vasta marraskuussa, sekä huoltotöiden että voimassa olevien tai mahdollisten tulevien karanteenien ja rajoitusten vuoksi Huusela ei halua riskeerata haaveensa toteutumista.

 

Huuselan lähdöstä muodostui lopulta spektaakkeli, jota kippari itsekään tuskin osasi odottaa. Vene-lehti on toki Huuselasta kirjoittanut jo aikapäiviä sitten, arkiston perusteella vuonna 2002 ensimmäisen kerran. Huuselan haave, Vendée Globe -projekti, ja ennen muuta miehen oma tarina, ovat vähitellen herättäneet myös muiden medioiden huomion. Sen myötä kiinnostus on kisaprojektin lähestyessä kasvanut valtakunnallisiin mittoihin. Ihan aiheesta, voisivat monet todeta.

Tarina jo nuorena lentämisestä haaveilleesta ja polkupyörällä kentän laidalle lentokoneita ihailemaan kulkeneesta Huuselasta on tullut monille tutuksi. Ensin lentomekaanikosta Finnairille lentokapteeniksi ja siinä sivussa valtamerien yksinpurjehtijaksi. Huuselassa nyt vain on sekä ihmisenä että tarinana tenhoa eli vetovoimaa. Se tuli selväksi myös Lauttasaaressa torstaina iltapäivällä.

Helsingfors Segelklubbenin laiturilla vallitsi torstaina lähes epätodellisen kesäinen sää, sillä elokuuta tässä kuitenkin jo käydään. Lämpömittari seisoi 22 asteessa ja laiturilla saattamassa, niin miestä itseään kuin siirtomiehistöä, oli arviolta pari-kolmekymmentä ihmistä. Joukossa oli paitsi yhteistyökumppaneita ja median edustajia, myös perheenjäseniä ja ystäviä.

Kun kello lyö 17, tilaisuus alkaa. Aika tarkalleen alkaakin, sillä se sopii Huuselan tyyliin ja arvaten myös luonteeseen. Ensin mikkiin tarttuu Huusela itse. Veneen kannella seisten hän kertoo, kuinka upealta tuntuukaan, h-hetki alkaa ihan oikeasti olla käsillä ja vene purjehditaan Ranskaan viimeistä kertaa ennen odotettua kisaa. Hieman aiemmin hän muistutti Veneelle tosin, että huoltotoimien takia vene on purjehdittu Ranskaan muutaman kerran aiemminkin.

Seuraavaksi vuoroon pääsevät eri yhteistyökumppanit ja sponsorit. Kukin heistä vuorollaan kertoo, mistä yhteistyö alkoi ja miksi. Kaikkien tarinoiden pohjalla tuntuu painavan Huuselan supisuomalainen rohkeus, jota pahat kielet joskus kutsuvat myös hulluudeksi. Haave Vendée Globesta on niin ”iso”, että toki sitä pitää olla tukemassa, sanovat miltei suoraan niin pääsponsori Starkin kuin Helsingforss Segelklubbenin edustajat. Ystävistä muutamat antavat lahjoja. Samppanjapullo ja raamattu edustavat ehkä ääripäitä.

Näin se näyttää olevan, että jokin Huuselan yhdistelmässä terävyyttä ja skarppia olemusta, ja toisaalta suurta haaveilijaa tuntuu istuvan suomalaiseen mielenmaisemaan. Varsinkin nyt, kun ”hullu haave” on toteutumaisillaan.

Laiturilla veneen kyljessä käyvät viimeisinä ne kaikkein läheisimmät; Huuselan isä ja poika, ja ihan viimeisenä puoliso Niina Riihelä, joka vaihtaa suudelman Huuselan kanssa köysien yli. Siirtomiehistön Marianna Puuperä huikkaa hieman myöhemmin Riihelän perään leikkimielisesti, että tämä muistaa olla ihmisiksi. Riihelä vastaa puimalla nyrkkiään. Leikillään hänkin luonnollisesti.

Huuselan ja Puuperän lisäksi nelihenkiseen siirtomiehistöön kuuluvat Jukka Jaskari ja Jari Selin. Kyseessä on Huuselan luottotrio, sillä kaikki kolme ovat olleet projektissa mukana alusta asti ja myös purjehtineet Imoca Starkilla paljon.

Ainoana amatöörinä ammattilaisten hallitsemaan Vendée Globeen lähtevän Huuselan vetovoima käy selväksi viimeistään, kun lähdetään merelle. Aika tarkalleen luvattuun aikaan kello 17.30 köydet irtoavat laiturista. Kuinkas muutenkaan.

Siinä kun laiturin lähistöllä on lähtöä odottanut silmin havaiten ehkä kymmenkunta venettä, niitä alkaa ilmaantua pian lisää. Sieltä täältä tulee veneitä. Ihan kaikenlaisia veneitä. Purjeveneitä, perämoottoriveneitä, pulpettiveneitä, vanhoja ht-veneitä, avomerikelpoisia uusia matkaveneitä, ribbejä, surffilautoja, daycruisereita ja niin edelleen. Osa on voinut toki eksyä saattojoukkoon vahingossa tai uteliaisuuttaan, mutta ilman tarvetta isommin arvailla, se on hyvin pieni osa.

 

Huusela on ilmoittanut ennalta, että tekee ennen merelle suuntaamistaan tervehdyskäynnin Hernesaaren edustalla. Paljon ennen kuin sinne edes ehditään, Imoca-Starkin perässä on jo kymmeniä erilaisia venekuntia. Kello on arviolta 17.42 saattueen saapuessa Hernesaareen. Nyt perässä on löyhälläkin arviolla jo ainakin 50 venettä. Löylynä tunnetun sauna- ja ravintolakompleksin terassilla on kymmeniä ihmisiä lisää. Kaikki huutavat kannustuksiaan ja osoittavat suosiotaan.

Sitten tulevat ilma-alukset. Koko alkumatkan veneiden yläpuolella on kyllä pörrännyt kuvausdroneja. Ei kymmenittäin, mutta muutamia. Kun kello on noin 17.45, pörinä kuitenkin voimistuu ja taivaalle ilmestyy rajavartiolaitoiksen meripelastuskopteri. Rannikkovartioston partiovene on saattokulkueessa jo ollutkin mukana.

Taivaalla pöristelevä kopteri seuraa kasvavaa venekulkuetta ilmasta käsin. Aalloilla vallitsee käsinkosketeltava karnevaalitunnelma. Jossain veneessä soitetaan Maamme laulua. Monessa soivat sekä huudot että torvet. Sitten taivaalle ilmestyy museolentokoneena tunnettu DC-3 tehden muutamia ylilentoja. Riihelä paljastaa hieman myöhemmin, että se on itseasiassa sovittu Huuselan työkaverin kanssa jo ennalta. Sopiva tervehdys Finnairin lentokapteenille historiallisen koitoksen kynnyksellä.

Kohta torvien töräytykset ja huudahtelut katkeavat kumeaan pamaukseen. Tapio Lehtinen, maailmanympäripurjehtija ja purjehduslegenda itsekin, on saattojoukossa Galianallaan ja ampuu ”kanuunalla”. Hetken päästä toisen kerran. Jälleen kerran varsin soveliasta. Kun Lehtinen palasi barnakkelien riivaamalta Golden Globe -Race -maailmanympäripurjehdukseltaan viime vuoden toukokuussa, Huusela oli parhaillaan saapumassa itse Bermudes 1000 -kilpailussa maaliin, mutta viivytteli sen verran, että Lehtinen ylitti oman maaliviivansa omassa kisassaan ensin. Suomalaisuutta tai hulluutta, sanoisi varmasti moni. Kuitenkin juuri sitä, mihin perustuu Lehtisen vetovoima, ja mihin perustuu myös Huuselan.

Hernesaaren jälkeen Huusela ottaa suunnan avomerelle. Saattue seuraa perässään. Vähitellen saattue pienenee vähä vähältä, vene veneeltä. Kun päästään ehkä jonnekin Harmajan kohdille, veneitä on jäljellä arviolta kymmenkunta. Veneiden vähennyttyä ja ”ruuhkan” helpotuttua omaiset ajavat lähemäksi Huuselan veneen kylkeä. Kannella seisova Kippari kertoo, sekä sanoin että käsillään elehtien, olevansa sekä saattueesta että vallinneesta hengestä todella liikuttunut. Jos Huuselalla ei olisi aurinkolasit päässään, voisi sanoa silmäkulmien vähintäänkin kostuneen. Aurinkolasien vuoksi nyt voi vain väittää niin olleen.

Viimeiset veneet seuraavat Huuselaa ja miehistöä torstai-illan edetessä vielä pitkään. Aurinko alkaa laskea, kun aluksenamme toimiva Targa kääntyy takaisin kohti Helsinkiä. Targa on yksi sponsoreista ja järjesti siksi kyydin. Se lie syytä mainita, koska sponsorit kaikkinensa mahdollistavat sen, että Huusela voi unelmaansa tavoitella. Niin tai näin, kello on käännöksen hetkellä hieman yli ilta kahdeksan.

Hyvän matkaa takaisin Helsinkiin päin ajettuamme Riihelä toteaa, että siellä se vielä näkyy. Pakko tarkistaa, mutta totta se on. Vasemman peräaallon suunnassa lähellä horisonttia erottuu purje. Ei sinänsä ihme, ovathan ne purjeet komeat siinä kuin vene, ja monien mielestä veneen kipparikin.

Yksinpurjehtijan matkassa juttusarjan aiemmat osat:

Stark Ari Huuselan pääyhteistyökumppaniksi

Huusela saa veneeseensä uuden isopurjeen – Sopimus italialaisneulomon kanssa syntyi sattumalta Vene-messuilla

”Ennätysmurskajaisista” kuiskitaan jo – Yksinpurjehtija Ari Huusela lähtee sunnuntaina 8 000 kilometrin Atlantin ylitykselle

Ari Huusela aloitti matkansa Atlantin yli – Lähtö onnistui hyvin, ja veneet ovat jo Biskajanlahdella

Huusela ja Ferguson lähestyvät Portugalia – Mutta saadaanko revennyt isopurje paikattua?

Huusela ja Ferguson päättivät jatkaa Atlantin yli rikkoutuneesta purjeesta huolimatta

”Lentokalat hyökkäsivät kimppuumme” – Huusela ja Ferguson etsivät hyvää reittiä Doldrumeiden läpi

Doldrumien ”märkä ja tuuleton kidutus” jää viimein taakse – Huuselalla ja Fergusonilla maaliin enää alle 1000 merimailia

Maata näkyvissä! Huusela ja Ferguson saavuttivat Brasilian rannikon, mutta maaliintulo venynee perjantaille

Ari Huuselan veneen purje hajosi repaleiseksi kuin aavelaivassa jo Atlantin ylityksen alkutaipaleella – Nyt Huusela kertoo, miten hän selvisi maaliin

Ari Huuselan kakkoskippariksi 7 800 kilometrin ”kahvikisaan” lähtee luottomies Michael Ferguson

Ari Huuselan kilpavene on jälleen Suomessa – Ensimmäinen kisa Itämerellä sujui mallikkaasti

2 000 merimailin matka alkaa – Ari Huusela on treenannut ”vinssaamalla kavereita mastoon”

Eräs kippari puraisi kielensä lähes poikki ja ompeli sen itse takaisin

Huusela suoritti vähän erilaisen ”lentolupakirjan” vapaalentotunnelissa

Ari Huuselan veneellä on ajettu yhdessä kesässä 16 vuoden ajot – Huolto on kallista ja ahdasta puuhaa

Ari Huusela palasi arkeen – Vene jäi jumiin Azoreille

Ari Huuselan IMOCA 60 Ariel II valmiina yksinpurjehdukseen maailman ympäri

”Atlantin rommireitti kutsuu nyt ’merten formulaa’ – Sääohjelman seuraaminen vaatii harjoittelua”

”Juuri kun olin laskemassa purjetta alas, vieressämme olikin rahtilaiva…”

Ari Huusela aikoo tehdä jotain, johon vain sata ihmistä on pystynyt

IMOCA 60 on yksinpurjehdusveneiden kuninkuusluokka

IMOCA 60 -veneet ovat hämmästyttävän kevyitä – Venettä kevennetään jopa ruokavarastoista tinkimällä

Kolmen kuukauden purjehduksen aikana ehtii nukkua 15-45 minuuttia kerrallaan – miten sellaisesta selviää?

Ari Huuselan kilpailuvene saapui Englantiin – Nyt se käydään läpi jokaista pulttia ja mutteria myöten

Riskinotto navigoinnissa voi kannattaa – tai käydä kalliiksi, sillä ”lyhin reitti ei aina suinkaan ole nopein”

Herätyskellona voi olla auton varashälytin – eikä kippari silti välttämättä herää 1–2 tunnin nokosiltaan!

Ari Huuselan ”Ariel2” laskettiin vesille – Siirtopurjehdus kohti Helsinkiä on parhaillaan käynnissä

Formula 1” saapui Suomeen – Ari Huuselan IMOCA 60 -vene on ainoa laatuaan Itämerellä

Näin sujui ”merten Formulan” matka Isosta-Britanniasta Suomeen – Yhdessä vaiheessa ”MacGyverin” piti nousta 27-metriseen mastoon

X