Yksinpurjehtija Ari Huusela avasi kilpailukautensa 9. toukokuuta Ranskan Duarnenezista startanneessa Bermudes 1000 -kilpailussa.

Suomalaiskippari ylitti noin 2 000 merimailin kilpailun maalilinjan 10 vuorokautta, 3 tuntia, 6 minuuttia ja 32 sekuntia myöhemmin. Huusela sijoittui kovassa seurassa toiseksi viimeiseksi eli kuudenneksitoista, mutta saavutti kuitenkin tavoitteensa, mikä oli päästä maaliin turvallisesti ja ilman suurempia vaurioita.

Menestyksekkään Route du Rhumin ja nyt Bermudes 1000 -kilpailun jälkeen Huusela on kerännyt Imoca Globe Series -sarjassa 44 pistettä, mikä tarkoittaa 12. sijaa kokonaisrankingissa. Ensi vuoden pääkilpailu Vendee Globeen pääsee mukaan 30 kipparia.

”Tärkeät mailit on taas taskussa, ja asemani listalla vahvistui entisestään. Vielä ei voi kuitenkaan päästää jalkaa kaasulta. Täytyy nimittäin muistaa, että uudella veneellä kilpailuun osallistuvat tai 2016 kilpailussa maaliin päässeet pääsevät mukaan automaattisesti.”

Huusela laskeskelee, että uusilla veneillä kisaan osallistuu yhdeksän kipparia, ja myös pari edelliskisan konkaria pitää ottaa laskelmia tehdessä huomioon.

”Sitten on vielä muita uusia yrittäjiä, jotka tulevat varmasti olemaan mukana kaikissa jäljellä olevissa kisoissa. He tulevat kuitenkin pysymään takanani niin kauan, kun onnistun purjehtimaan loputkin Imoca Globe Series -kisat maaliin.”

Huusela kuvailee Bermudes 1000 -kisaa erinomaiseksi harjoitukseksi. Ariel II:n lokiin kertyi vaihtelevia olosuhteita tarjonneessa kilpailuissa noin 2 400 merimailia.

”Tietysti tuulimittareiden toimimattomuus kisan ekana päivänä oli tylsää. Toinen pieni takaisku oli pienimmän keulapurjeen repeäminen”, Huusela kertoo.

”Tuuli oli ajoittain niin kovaa, että teipillä paikkaamalleni pikkupurjeelle olisi ollut käyttöä, mutta en sitten uskaltanut, ettei se repeäisi lisää.”

Ariel II:n varustukseen kuuluu myös neulasetti, mutta neulomiseen miehellä ei kisassa ollut aikaa.

La Bermudes 1000 -reitin kokonaispituus on noin 2000 merimailia. Reitti kulkee Irlannin rannikon Fastnetin majakkasaaren kautta Azoreille ja sieltä takaisin kohti Ranskan Brestiä.

Kolmion muotoisen kisareitin viimeisellä kääntöpisteellä Azoreilla reititysohjelma laski maaliintulon vievän vielä viisi päivää. Kahden matalapaineen alueen väliin tyynelle vyöhykkeelle jäänyt Huusela ilmoitti läheisilleen maaliintulonsa viivästyvän, jotta he saapuisivat Ranskaan vasta tiistaina.

”Sitten sainkin kiinni siitä edelläolevasta matalapainealueesta ja päädyin tulemaan viimeisen kisavuorokauden aikana yli 300 merimailia, mikä taitaa olla henkilökohtainen ennätykseni. Vikat neljä tuntia tulin yli 14 solmun keskinopeudella.”

”Siinä mielessä loppumatkan reipas meno oli epämiellyttävää, että suhteellinen tuulenkulma oli aika vastainen – noin 50–60 astetta. Vene on sellaisessa tuulessa kallellaan ja aallot hakkaavat parhaimmillaan yli 20 solmun nopeudella kulkevaa venettä kovaa.”

Huuselan loppuspurtti tarkoitti sitä, että sunnuntai-iltana miestä olivat kumiveneellä vastassa läheisten ja ystävien sijasta vain kilpailujohtaja ja apulaiskilpailupäällikkö.

”Rannassa minua odotti sitten 30-henkinen Imoca-porukka. He olivat kaikki iloisia siitä, että pääsin maaliin. Kai he tiedostavat, että olen luokassa mukana vähän niinkuin amatöörinä.”

”Se oli hieno hetki, sillä vastaavaa yhteisöllisyyttä olen aiemmin kokenut lähinnä miniveneluokassa”, Huusela kertoo.

Heti seuraavana päivänä alkoi Ariel II:n siirtopurjehdus Suomeen. Huuselan luottomies Mikey Ferguson kipparoi veneen Kielin kanavaan kolmen hengen suomalaismiehistön kanssa. Huusela otti veneen takaisin komentoonsa kolme vuorokautta kestäneellä Itämeren etapilla, johon hän sai mukaansa kollegoitaan päivätyöstään Airbus 350 -lentokoneen kapteenina.

”Meillä oli hauska tiimi kasassa, eivätkä olosuhteetkaan olleet hullummat. Päästin Helsinkiin hyvässä myötätuulessa. Viron edustalla meillä oli parhaimmillaan 650 neliömetriä purjepinta-alaa ylhäällä”, Huusela kertoo.

Ariel II:n kotisatamana Suomessa toimii Helsingfors Segelklubbin satama Lauttasaaressa. Kun tavoitin Huuselan perjantai-iltapäivänä mies oli parhaillaan valmistautumassa samana iltana startanneeseen Suursaari Raceen. Kilpailuun osallistuminen riippui siitä, olisiko venettä joutunut paikkailemaan Englannissa Gosportin telakalla.

”Vene on hienossa kunnossa siihen nähden, että sillä on seilattu jo 4 300 merimailia tämän kauden aikana”, Huusela kertoi.

Veneen Suomessaolon aikana Huusela on valmistellut Ariel II:een tehtävää täysmittaista elektroniikkapäivitystä, jonka pitäisi korjata monia aiemmin havaittuja ongelmia. Esimerkiksi veneen tuulimittarit ovat temppuilleet nyt kahdessa tärkeässä kilpailussa peräkkäin.

”Vähän veikkaan, että siellä oli tällä kertaa joku maadoitusongelma. Tuulimittareiden kaapelien sisällä kulkee heikkoja virtoja ja piuhat ovat hyvin ohuita. Maadoitus on todennäköisesti ollut jossain kytkennässä huono.”

Huusela toivoo, että veneen elektroniikkapäivitys saadaan tehtyä vielä kesäkuun kilpailutauon aikana.

”Uusi systeemi on paljon edeltäjäänsä vikaturvallisempi.”

Huusela lähti hakemaan toissa viikonlopun Suursaari-kisasta revanssia Janne Riihelästä ja hänen Cremefraes-trimaraanistaan. Riihelä oli tälläkin kertaa nopeampi, mutta Huusela sijoittui luokassaan hienosti toiseksi.

”Suursaari-race oli jälleen maineensa veroinen. Reissu oli suorastaan nautinnollinen”, seitsemän hengen miehistöllä kipparoinut Huusela kertoi kilpailun jälkeen.

”Pääasiassa kevyitä tuulia ja väliin kovia ukkospuuskia ja sadekuuroja. Tulipahan Atlantin suolat huuhdeltua veneestä ja sadevarusteista.”

Parhaimmillaan Ariel II saavutti kisassa yli 22 solmun nopeuden, mutta ajoittain eteneminen oli tuskaisen hidasta.

”Alkumatkan taktinen virhe, joka johtui liian luottavaisesta suhtautumisesta reititysohjelmaan vei meiltä mahdollisuuden ykkössijaan. Mutta loistavan miehistön kanssa oli ilo seilata ja tunnelma veneessä säilyi erinomaisena läpi kisan.”

Ennen syksyn Imoca Globe Series -kilpailua Huusela osallistuu itämerellä vielä Helsinki-Tallinna Raceen. Elokuun puolivälille sijoittuva kilpailu järjestetään samaan aikaan HSK:n satamassa järjestettävän Helsingin uivan venenäyttelyn kanssa, jossa yleisö pääsee ihastelemaan myös Huuselan venettä.

Blogiteksti on julkaistu myös Tekniikan Maailmassa 17. kesäkuuta.

Juttusarjan aiemmat osat löydät alta linkeistä

2 000 merimailin matka alkaa – Ari Huusela on treenannut ”vinssaamalla kavereita mastoon”

Eräs kippari puraisi kielensä lähes poikki ja ompeli sen itse takaisin

Huusela suoritti vähän erilaisen ”lentolupakirjan” vapaalentotunnelissa

Ari Huuselan veneellä on ajettu yhdessä kesässä 16 vuoden ajot – Huolto on kallista ja ahdasta puuhaa

Ari Huusela palasi arkeen – Vene jäi jumiin Azoreille

Ari Huuselan IMOCA 60 Ariel II valmiina yksinpurjehdukseen maailman ympäri

”Atlantin rommireitti kutsuu nyt ’merten formulaa’ – Sääohjelman seuraaminen vaatii harjoittelua”

”Juuri kun olin laskemassa purjetta alas, vieressämme olikin rahtilaiva…”

Ari Huusela aikoo tehdä jotain, johon vain sata ihmistä on pystynyt

IMOCA 60 on yksinpurjehdusveneiden kuninkuusluokka

IMOCA 60 -veneet ovat hämmästyttävän kevyitä – Venettä kevennetään jopa ruokavarastoista tinkimällä

Kolmen kuukauden purjehduksen aikana ehtii nukkua 15-45 minuuttia kerrallaan – miten sellaisesta selviää?

Ari Huuselan kilpailuvene saapui Englantiin – Nyt se käydään läpi jokaista pulttia ja mutteria myöten

Riskinotto navigoinnissa voi kannattaa – tai käydä kalliiksi, sillä ”lyhin reitti ei aina suinkaan ole nopein”

Herätyskellona voi olla auton varashälytin – eikä kippari silti välttämättä herää 1–2 tunnin nokosiltaan!

Ari Huuselan ”Ariel2” laskettiin vesille – Siirtopurjehdus kohti Helsinkiä on parhaillaan käynnissä

Formula 1” saapui Suomeen – Ari Huuselan IMOCA 60 -vene on ainoa laatuaan Itämerellä

Näin sujui ”merten Formulan” matka Isosta-Britanniasta Suomeen – Yhdessä vaiheessa ”MacGyverin” piti nousta 27-metriseen mastoon