Edellisessä Yksinpurjehtijan matkassa -blogissa kerroimme Ari Huuselan kilpavene Ariel 2:n saapuneen kesäksi Suomeen.
Vaiheikkaan 2 500 kilometrin pituisen siirtopurjehduksen jälkeen Huuselan ohjelmassa on ollut harjoittelua, media- ja sponsoripurjehduksia sekä pari purjehduskilpailuakin.
Kilpailujen osalta Huuselan kesä starttasi Suomen suurimmalla avomerikilpailulla – Espoo–Suursaari Racella, joka purjehdittiin 8.–10. kesäkuuta.
Nimensä mukaisesti Espoosta starttaavassa kilpailussa kierretään keskellä Suomenlahtea sijaitseva Suursaari, joka kuuluu nykyään Venäjälle. Nopeimmat veneet purjehtivat kilpailun vuorokaudessa.
”SUURSAARI RACE on hieno kilpailu, jossa oli kiva olla mukana”, Huusela toteaa.
”Meidän osaltamme kierto itsessään meni hieman huonosti. Olosuhteet vaihtelivat tuulen suhteen paljon ja epäonnistuimme tuulen arvioinnissa Suursaaren kohdalla. Virhearviomme johti siihen, että jäimme vähäksi aikaa jumiin saaren taakse”, Huusela muistelee.
Virhearvio näkyi kilpailun lopputuloksissa. Ariel 2 ylitti maalilinjan lopulta kolmantena.
”Pari muuta venettä tiesi vähän meitä paremmin ja pääsi kiertämään Suursaaren meitä nopeammin. Tuloksella sinänsä ei ollut merkitystä, sillä lähdimme kilpailuun kokemuksen kannalta.”
KESÄKUUN PUOLESSAVÄLISSÄ Huusela saavutti ensimmäisen todellisen välietappinsa kohti reilun kahden vuoden päästä starttaavaa Vendée Globe -kilpailua.
Maailman vaativimpaan yksinpurjehduskilpailuun osallistuminen nimittäin edellyttää muutakin kuin veneen ja ilmoittautumislomakkeen täyttämisen. Vendéen starttiviivalle tähtäävät kipparit keräävät karsintapisteitä tunnettuja purjehduskilpailuja suorittamalla.
Huusela osallistuu kaikkiaan kolmeen maailmankuuluun purjehduskilpailuun varmistaakseen pääsynsä Vendée Globeen. Niistä ensimmäinen on marraskuussa starttava legendaarinen Route du Rhum, jota varten jokaisen kipparin täytyy suorittaa kvalifiointipurjehdus.
Huusela sai kilpailuorganisaatiolta luvan suorittaa 1 200 merimailin kvalifiointipurjehduksensa Itämerellä.
”Kvalifiointipurjehdus oli hieno ja opettavainen reissu. Sain ensimmäistä kertaa kunnolla käsitellä venettä yksin pidemmän jakson ajan. Tähän asti mukanani on ollut aina miehistö, joka on auttanut tarvittaessa.”
”Erilaisia suuntia ja tuulenkulmia oli paljon ja vene tuli sitä myötä jälleen tutummaksi. Siinä joutui todella käyttämään koko veneen tekniikkaa hyväksi. Reitti oli mutkainen ja tapahtumia oli eri lailla kuin Atlantia ylittäessä. Siinä tuli käytyä kaikki purjeet läpi ja tekemistä riitti”, Huusela kertoo.
Kvalifiointipurjehduksen reitti. Huusela kiersi Gotlannin saaren kahdesti 1200 merimailin vaatimuksen täyttääkseen.
Kvalifiointipurjehduksen reitti. Huusela kiersi Gotlannin saaren kahdesti 1200 merimailin vaatimuksen täyttääkseen.
NORMAALISTI kvalifiointipurjehdus suoritetaan kokonaan yksin, mutta luvan kanssa mukaan voi ottaa ”mediamanin”. Huuselan mukana purjehduksella oli valokuvaaja Jari Salo, jonka kamerasta tämän artikkelin kuvitus on peräisin.
”Fyysisesti purjehdus oli hyvin raskas, ja palautuminen vaati useamman päivän. Nyt on kuitenkin hyvä mieli lähteä Route du Rhumiin. On sellainen olo, että kilpailun suorittaminen on mahdollista ja pystyn käyttämään koko veneen suorituskyvyn hyväksi.”
Kvalifiointipurjehduksen ainoa merkittävä takaisku oli ison spinnupurjeen repeäminen.
”Olimme tulossa takaisin kohti pohjoista Puolan rannikolta, kun tuuli yltyi aika kovaksi Gotlannin ja Öölannin välissä. Juuri kun olin laskemassa purjetta alas, vieressämme olikin rahtilaiva, jota piti luonnollisesti varoa. Samalla Öölannin pohjoiskärki alkoi lähestyä pelottavasti. Ennen kuin pääsin kääntämään veneen reilusti myötätuuleen, paine kasvoi vähän liian isoksi ja purje repesi.”
”Imoca 60 -veneen käsitteleminen on vaativa tehtävä. Käsistä ja selästä kyllä huomaa, että töitä on tullut tehtyä”, Huusela kertoo.
MUITA ONGELMIA ei onneksi ollut. Aiemmin siirtopurjehduksella kohdatut viat oli korjattu ja kaikki järjestelmät toimivat Huuselan mukaan hienosti. Uusina järjestelminä Ariel 2:een oli asennettu myös Reymarine-autopilotti sekä vara-latauslaitteeksi Hondan 1 000 watin aggregaatti, joka varmistaa, että aiemmin kohdattu latausongelma ei toistuisi.
”Tällaisella Itämeripurjehduksella tarvitaan vähintään kaksi latausjärjestelmää. Isommalle reissulle sitten kolme”, Huusela kertoo.
”Veneen katolle tullaankin asentamaan vielä Solbianin 700-wattinen aurinkopaneelijärjestelmä. Osa paneeleista asennetaan veneen ”katolle” ja osa perään muokattavalle hyllylle.”
HEINÄKUUN ALUSSA Huusela osallistui miehistöineen vielä itämeren tunnetuimpaan ja suurimpaan purjehduskilpailuun, ÅF Offshore Raceen Gotlannin ympäri.
Tänä vuonna kilpailu starttasi Tukholman keskustasta. Ariel 2 miehistöineen oli kolmas vene maalissa.
”Gotlannin ympäripurjehduksen jälkeen onkin sitten jo vähemmän tapahtumia. Heinäkuussa tiedossa on lähinnä huoltohommia”, Huusela kertoo.
NÄILLÄ NÄKYMIN Ariel 2 on Suomessa syyskuun alkuun asti. Syksyn saapuessa se siirretään takaisin Englannin Gosportiin, jossa se valmistellaan Route du Rhumia varten.
Marraskuussa starttaavaan kilpailuun osallistuu tänä vuonna yli 20 IMOCA 60 -luokan venettä, ja niistä useimmat ovat Huuselan kilpakumppaneita myös Vendée Globessa.
”Kyseessä on Route Du Rhumin 40-vuotisjuhlakilpailu. Mukana on poikkeuksellisen suuri määrä osallistujia, tällä hetkellä yhteensä 122”, Huusela kertoo.
”Olen aiemmin ollut kilpailussa mukana 40-jalkaisella veneellä, mutta nyt ensimmäisenä suomalaisena IMOCA 60 -luokassa. Yksi välietappi on siis saavutettu, että pääsen sinne lähtemään.”
Blogiteksti on julkaistu alunperin Tekniikan Maailman netissä 13. heinäkuuta 2018.
Sarjan aiemmat jutut löydät alla olevista linkeistä:
Ari Huusela aikoo tehdä jotain, johon vain sata ihmistä on pystynyt
IMOCA 60 on yksinpurjehdusveneiden kuninkuusluokka
IMOCA 60 -veneet ovat hämmästyttävän kevyitä – Venettä kevennetään jopa ruokavarastoista tinkimällä
Ari Huuselan ”Ariel2” laskettiin vesille – Siirtopurjehdus kohti Helsinkiä on parhaillaan käynnissä
Formula 1” saapui Suomeen – Ari Huuselan IMOCA 60 -vene on ainoa laatuaan Itämerellä
