Punkat neljälle, erillinen wc, pentteri ja ruokapöytä. Nämä kaikki katetun salongin kera ja niin pieneen ja edulliseen veneeseen kuin suinkin. Näitä tilaihmeitä veneteollisuutemme tuotti 1970-luvulta alkaen niin, että yleisesti puhuttiin suomalaisiin oloihin suunnitelluista veneistä.
Ainakin ajan henkeen vastattiin. Lujitemuovi oli juuri pudottanut veneiden hinnat tasolle, johon vauhdilla kasvaneella keskiluokalla oli varaa. Suhteellisen suurikin panostus oli mielekästä, kun tuolloin oli tapana koko perheen viettää koko lomansa yhden harrastuksen parissa. Käyttötunteja siis kertyi, ja rahalle tunsi saavansa vastinetta.
Kun harrastusten kasvava kirjo pirstoi ajankäyttöä, veneet erikoistuivat. Matkaveneet kasvoivat isommiksi, päiväveneet väljensivät oleskelutiloja asumisen kustannuksella. ”Tilaihmeet” katosivat, kunnes lappeenrantalainen MV-Marin päivitti idean 6600FC-mallillaan uudelle vuosituhannelle.
Ote olikin reipas ja raikas, kun sitä vertaa pari vuosikymmentä vanhempiin tulkintoihin.
Juttu on julkaistu Vene-lehdessä 7/2017.
Molemmin puolin on askelmat köysibokseineen, vain toisessa on uimatikas. Sivukansia ei ole, lepuutinkoukku ja kaide ovat omistajan asennuksia.
Keskeltä läpi
Kokeiltavaksemme saatu MV-Marin 6600FC kuuluu mallisarjan viimeisin yksilöihin, tosin Kuopiossa on edelleen myynnissä pari vihonviimeistä yksilöä. Veneen vuosimalli on 2010, ja ulkoinen ilme on yhä mukavan moderni. Korkea se tosin on sivusta katsoessa ja etenkin ylös sijoittuvan avotilan huomaa, mutta ei mitenkään pahasti.
Silmää enemmän kajuuttarakenteen maksimointi kiusaa käytännöllisyyttä. Sivukansien puuttuessa käynti veneeseen onnistuu vain suoraan keulasta tai perästä. Tämän veneen omistaja on lisännyt katon reunoille lukkohaat lepuuttimien ripustamista varten, muuten niitä ei saa sinne, missä tarvitaan, eli veneen leveimpään kohtaan.
Kulku veneen läpi käy keskeltä. Keulasta mennään sisään suuren ikkunan kautta, jonka kaltevuus tekee aukon niin pitkäksi, ettei portaikossa tarvitse varoa päätään. Ikkunan sekä perän avotilaan vievän oven kapeus mietityttää, mutta kesävaatteissa keskikokoinen mahtuu niistä sittenkin hyvin. Eihän tähän venetyyppiin oikeastaan kuulukaan raskaissa sadevaatteissa liikkuminen.
Kaikki hallintalaitteet ovat hyvin esillä. Jalkaan asennettu plotteri jättää tason vapaaksi kartalle.
Sisällä tunnelma on hyvin avara veneen kokoon nähden. 1,8-metrisen ei tarvitse varoa päätään, suuret ikkunat tuovat valoa ja salonki-ohjaamo jatkuu ilman laipiota keulan alle V-vuoteeksi.
Näkyvyyden heikkous taaksepäin tuottaa pienen yllätyksen satamasta lähtiessä. Peruuttamista ei pidä yrittää ilman tähystäjää. Vessakomero peittää takana olevan liikenteen, parras kätkee takakulmat, moottorin ja toistakymmentä metriä veden pintaa.
Onneksi moottori kääntyy varsin pitkälle poikittain, jotta lyhyt vene kääntyy jyrkästi ja tehokkaasti.
Eteen ja sivuille näkyvyys on hyvä. Katteen etukulmat luovat tavallisesti kaarteissa katvealueita, mutta MV-Marinissa vasta niin jyrkissä kaarteissa, joihin sillä normaaliajossa tuskin joutuu.
Matala targakaari on hyvä laiteasennuksille.
Normaaliajo tarkoittaa 20 solmun tuntumaan sijoittuvaa matkanopeutta kohtalaiseen tuuleen saakka. Silloin vene käyttäytyy rauhallisesti ja yllätyksettömästi. Liukukynnys on huomaamaton, vaikka aavistuksen korkealla noin 10–12 solmussa. Omistajan mukaan 135 hv moottori on osoittautunut riittäväksi, kunnes kyydissä on 6–7 henkilöä, mikä on rekisterin mukainen suurin määrä.
Tuulen noustessa korkea vene alkaa vaatia trimmitasojen käyttöä, ja ne ovatkin hyvästä syystä vakiona. Aaltojen kasvaessa nopeutta mieluummin laskee ja jää möyrimään niiden väliin, kuin koettaisi ajaa harjojen yli. Suuri kajuutta toimii kaikukoppana vahvistaen runkoääniä. Ne kuulostavat terveen bassomaisilta, ilman rakenteiden särähtelyä tai resonansseja, paitsi kajuuttarakenteista ja ehkä kalusteista aivan matalilla kierroksilla. Yhtä kaikki, keskustelun ne peittävät.
Yli puolet takasektorista jää ohjaamosta katsoen pimentoon. Apukuskilla on tähystysvelvollisuus.
Poukamaan ja ankkuriin
Eipä MV-Marinin tyyppisten veneiden olemukseen kuulukaan kelissä ajaminen kuin sieltä pois tulemisen verran. Näillä lähdetään kivana päivänä piknikille luonnonsatamiin, omasta rauhasta nauttimaan.
Lähtöä helpottaa ovella ja seinällä suljettu koppi, joka vapauttaa kuomusulkeisista. Oman rauhan takaa ennen kaikkea wc, joka tekee satamapalvelut tarpeettomiksi. Yhden levyn keittimellä askartelee retkitason ruoat ja altaan ansiosta tiskaus onnistuu kurottelematta laidan yli. Jääkaappiin mahtuu virvokkeita ja perustarvikkeita pariksi päiväksi neljälle, sitten viimeistään poiketaan kaupoille.
WC on riittävän tilava ja korkea myös pukeutumiseen. Kansipuhaltimella varustettu liesi toimii myös lämmittimenä ja altaalle tulee painevesi.
Tällaisella retkellä myös petipaikat toimivat mainiosti. Pidempi asuminen voi ainakin aikuisten kesken jäädä kyseenalaiseksi. Paras punkka on keulan V-vuode, mutta sille ei saa mitään yksityisyyttä. MV-Marinin erikoisuus, poikittainen minikajuutta avotilan alla, on kooltaan ja jopa korkeudeltaan riittävä, mutta aivan pohjalla sijaitsevana sopukkana ankeahko.
Sen edessä on sisustuksen heikoin kohta toimivuuden kannalta. Ulos vievää portaikkoa pitää toistuvasti nostaa, taittaa ja laskea. Sitä vaatii minikajuuttaan pääsy, sen jälkeen punkassa on punkan vanki. Sama manööveri on pakollinen myös aina vessaa käytettäessä. Tempun tekeminen tapahtuu juuri kulkuväylän ahtaimmassa kohdassa.
Minikajuutta on hyvä tiloiltaan, mutta pohjalla ja ikkunattomana ei kovin houkutteleva.
Viikonlopun varusteet
Ongelma pienenee päiväretkeilyssä, jossa minikajuutta jää lähinnä varastoksi. Sinne voi silloin sujauttaa vaikkapa pienen, kokoontaitettavan pöydän, joka on mukava lisävaruste avotilassa iltaa istuessa. Neljän hengen porukalla tosin tämäkin hoituu väljemmin maihin siirtymällä.
Päiväretkeilyyn keskittymistä tukevat myös veneen säilytystilat. Ne ovat sikäli riittävät, että veneilyyn suoranaisesti liittyvä varustus, kuten köydet, lepuuttimet, parikin ankkuria, mela ja puoshaka löytävät hyvin paikkansa ulkolokeroista. Keulassa on boksi, samoin perässä moottorin molemmin puolin, sekä avotilan penkissä, jossa ovat myös akut.
Sisällä kaapit dinetin penkkien sisällä sekä sen takana riittävät isäntien henkilökohtaiselle varustukselle. Vieraat saavat pakata kassinsa vuoteiden alla oleviin lokeroihin.
Varsinaiseen matkaveneilyyn liittyy kuitenkin oleellisesti erilaisten harrastevälineiden mukana kuljettaminen sekä hankaliin olosuhteisiin varautuminen monipuolisemmalla vaatetuksella ja varustuksella. Niille ei oikein paikkoja löydy, vaan tilaihmeenkin rajat tulevat vastaan.
Laipion puuttuminen salongin ja keulakajuutan välistä tekee tunnelmasta ilmavan.
Ominaisuuspuntari
MV-Marin 6600FC
Venettä verrataan yleisesti ottaen samantyyppisiin ja -kokoisiin. Arviot kohdistuvat ensisijaisesti venetyyppiin, ei yksilöön, mutta mahdollisten lisävarusteiden ja muutosten vaikutuksia on huomioitu.
ASUTTAVUUS
”Pieni koko puolustaa ahtauden tunnetta. Erillinen wc selkeä plussa, portaikon kohta isoin miinus.”
AJETTAVUUS
”Tasainen ja yllätyksetön hillityssä matkavauhdissa, suurempiin nopeuksiin ei synny houkutusta.”
MERIKELPOISUUS
”Korkeana herkkä tuulen vaikutuksille, lyhyys ja hitaus tekevät suuremmassa aallokossa ajosta kuoppaista kyytiä.”
SUORITUSKYKY
”Urheilullisuus ei kuulu tähän veneeseen eikä tähän venetyyppiinkään.”
KÄSITELTÄVVYYS
”Moottori kääntyy riittävästi tehokkaaseen ohjailuun, mutta takakulmat pimennossa eikä laidoille pääse.”
LAATU (8)
”Muistaen lähtökohdan edullisesta perusveneestä, oikeastaan aika siistiäkin työtä.”
HISTORIA Kun MV-Marin toi 6600FC:n markkinoille vuonna 2006, sille povattiin hyvää menestystä. Pieni, tiloiltaan monipuolinen ja edullinen vene oli juuri sitä, mitä suomalaisveneilijöiden kuviteltiin kaivanneen. Vastaus kansan syvien rivien huutoon.
Kilpailijaksi Bella-veneiltä tuli nopeasti Aquador 22C, lähes identtinen niin kooltaan kuin hinnaltaankin. Markkina jäi näiden kahden kaupaksi.
Lyhyeksi jäi kummankin veneen liito. Syinä lienee sekä alkanut taantuma että mallin epäkiinnostavuus ulkomailla. Eikä tyyppi todellisuudessa kiinnostanut enää kotimaisiakaan uusia veneilijöitä.
MV-Marin meni konkurssiin vuonna 2011. Pesän osti Bella-veneet, mutta tuotanto ei jatkunut. Kiinnostavaa kyllä, myös Aquador 22C katosi myyntikatalogeista parissa vuodessa.
Tekniset tiedot
MV-Marin 6600FC
Valmistusvuosi 2010
Pituus 6,60 m
Leveys 2,60 M
Uppoama 1 200 kg
CE-luokitus C (7 henk.)
Moottori Mercury Verado 135 hv
Moottoriteho 115–150 hv
Suunnittelijat Eero Harilainen, Kamu Stråhlmann
Valmistaja MV-Marin Oy, Lappeenranta
Hinta 50 540 € (2017)
