Pressutesti puolivälissä
- Testaamme telakointikautena 2022–2023, miten seitsemän erilaista venepeitettä pärjää tuulisella, etelähelsinkiläisellä telakalla.
Testikauden aikana tarkkailemme sekä säätiedotuksia seuraamalla että paikan päällä tuulimittarilla mittaamalla, miten kovat tuulet telakalla ja veneiden vieressä puhaltavat.
Olemme käyneet ja käymme vähintään kuukausittain tarkkailemassa, miten hyvin pressut ovat kestäneet. Raportoimme tuloksista Vene-lehdessä ja sen verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa.
Kattavampi artikkeli pressuista ja niiden kestävyydestä julkaistaan syksyllä 2023, jolloin mukana on myös muun muassa pressuille telakointikauden jälkeen tehdyn vetolujuustestin tulokset. Testissä ovat seuraavat pressut: Biltema 240, Casoplan 300, Prosec XPO 270, Qvarken Flex 250, Sampo Super 250, Vahva kestopeite 260 ja Väinö 220.
Oletko ollut joskus tilanteessa, että mennessäsi katsomaan myrskyn jälkeen venettä sitä peittävä pressu on revennyt? Niin on varmasti moni muukin. Siksi on tärkeää hankkia veneeseen oikean kokoinen ja vahvuinen peite sekä sitoa se kunnolla, ettei tuuli pääse riuhtomaan ja repimään sitä rikki. Pressun kestävyyttä kohentaa myös se, että peite ei painu teräviä kulmia vasten. Kulmat hiovat pressun helposti ennenaikaisesti puhki.
Peitteiden kestävyys ilmoitetaan massalla per neliömetri. Vahvimmat peitteet kestävät säässä kuin säässä lähes takuuvarmasti vuosikausia, jopa vuosikymmeniä. Vahvojen peitteiden haittana on kuitenkin se, että ne ovat painavia ja hankalia hilata veneen päälle. Lisäksi valo ei pääse paksun pressun läpi, joten jos sen alla haluaa työskennellä talvikaudella, tarvitsee aina valaistusta. Myöskään aurinkopaneelit eivät toimi jämerän peitteen läpi.
Valitsimme eri valmistajilta testiin peitteitä, joiden vahvuus on 220–300 g/m2, minkä on arvioitu kestävän telakoinnissa testisatamassa. Peitteet ovat 12 metriä pitkiä, leveys on 6, 7 tai 8 metriä. Kaksi peitteistä on muotoon leikattuja eli ne ovat kapeampia keulasta kuin perästä. Kaikki pressut ovat joko valkeita tai läpinäkyviä. Testiveneiden koko on 31,2–38 jalkaa.
Veneet on telakoitu kahdelle isolle kentälle meren rannalle Helsingin Lauttasaareen, missä tuuli yltyy välillä hyvinkin voimakkaaksi. Veneet sijaitsevat suojaisuutta ajatellen erilaisissa paikoissa: osa on ihan rannassa, osa muiden veneiden keskellä. Siihen, miten voimakkaasti tuuli pääsee telakointipaikalle vaikuttaa luonnollisesti myös tuulen suunta.
Kaikkien testiveneiden päällä on peiteteline, joka pitää pressun irti veneestä. Omistajien oli pressuttaessa pidettävä huolta, että pressua vasten ei tule teräviä kulmia. Peitteet on sidottu joko köysillä tai joustimilla tai köysillä, joiden jatkeena on joustimet. Köysi tai joustin on kiinnitetty pressun renkaista venetelineisiin tai -kehikkoihin.
Casoplan 300 painaa eniten testipressuista, yli 28 kiloa. Tuulessa sen päälle saamiseen tarvittiin kolme henkilöä. Riittävän suuri pressu peittää veneen edestä, sivuilta ja takaa.
Ensimmäinen pressutestissä oleva vene peitettiin 24.10. ja viimeinen 27.11. Testaajat kiinnittivät peitteen laittamisessa huomiota esimerkiksi siihen, miten helppo se oli asentaa liukkauden ja painon puolesta ja miten vahvalta peite vaikuttaa.
Pressuista hankalin laittaa veneen päälle oli Casoplan. Se on selvästi muita pressuja painavampi eli reilut 28 kilogrammaa, kun muiden testipeitteiden paino on hieman yli tai alle 20 kiloa. Casoplanin asentamishetkellä tuuli sivusta ja peite otti tuulta alleen kuin suuri purje. Uutuudenjäykkää Casoplania ei saatu päälle kahden miehen voimin, vaan apuun piti kutsua kolmas henkilö.
Myös Sampo Superiin tuuli tarttui voimakkaasti, muut veneet peitettiin tyynessä säässä. Väinö 220:n ja Qvarken Flex 250:n pressutus onnistui jopa yksin. Täytyy kuitenkin huomioida, että isojen veneiden peitteiden pinta-ala on niin suuri, että tuuli voi tarttua myös raskaisiin pressuihin, jos puhaltaa riittävän paljon.
Kaksi testipressua, kuvan Väinö 220 ja Qvarken Flex 250, ovat läpinäkyviä, muut pressut ovat valkeita. Vaalea peite päästää valon läpi, joten sen alla näkee työskennellä jopa ilman lamppua, ja aurinkopaneelitkin saattavat toimia.
Prosec XPO 270 ja Sampo Super 250 vaikuttivat pressuttajista riittävän vahvoilta testitelakan olosuhteisiin. Väinö 220:n testaaja epäili sidontaköysien reikien kestävyyttä, sillä niitä ei ole vahvistettu purjerenkailla. Muiden peitteiden testaajat eivät vielä pressuttaessa osanneet arvioida peitteiden kestävyyttä talven myrskyissä.
Pressun asentamistekniikka vaikuttaa peitteen päälle saamiseen. Peitteen voi nostaa pakettina harjaputken päälle, avata siinä ja levittää veneen sivuille. Pressun voi myös asetella pitkittäin veneen kyljen viereen tai poikittain perän taakse ja vetää se reunoista peitetelineen tai veneen päälle.
Pressutusta helpottaa, kun vetoapuna käytetään pitkiä köysiä, jotka kiinnitetään pressun toiselle sivulle. Köydet kannattaa laittaa peitteen molempiin päihin ja niiden väliin kaksi tai muutama lisäköysi. Ne heitetään peitetelineen harjaputken päältä veneen toiselle puolelle, minkä jälkeen peitettä vedetään vuorotellen köysistä telineen päälle perästä tai keulasta alkaen. Köyttä ja pressua vedetään aina sen verran kuin se helposti tulee, minkä jälkeen köysi kiinnitetään esimerkiksi venepukkiin ja siirrytään kiskomaan seuraavasta köydestä. Jos mukana on apuri, hän voi nostaa pressua joko veneen kannelta, harjaputken päältä tai veneen toiselta puolelta maasta.
Pari testipressujen kiinnittäjää asensi peitteet yksin. Toinen heistä veti pressun päälle köysien avulla. Hän onnistui siinä, kun teki vetoköysille välikiinnityksiä riittävän usein. Toinen nostaja veti pressun ensin pitkittäin veneen viereen ja kiinnitti neljä liinaa peitteen alta. Sen jälkeen hän nosti pressun veneen laidan korkeudelle ja hivutti siitä pressun vähitellen telineen päälle.
Muotoon leikattu pressu mukailee veneen muotoja, mutta Bilteman 7 x 12 metrin pressu on hieman liian pieni peittämään 37-jalkaisen veneen. Sen vuoksi perään laitettiin toinen peite suojaksi.
