Pienimuotoinen kansanjuhla nähtiin Kauppatorin laidalla, kun Spirit of Helsinki purjehti Lyypekinlaituriin tervehtimään veneestä kiinnostunutta yleisöä.
Tilaisuuden alussa paikalla oli arviolta useita kymmeniä ihmisiä. Sitä voi pitää hyvänä lukuna, kun otetaan huomioon purjehduksen melko vaatimaton näkyvyys suomalaisissa yleismedioissa.
Kippari Jussi Paavoseppä miehistöineen sai selittää matkan vaiheita ja veneen edesottamuksia yksityiskohtia myöten, sillä yleisöstä suurella osalla oli ilmeistä omaa tietämystä aiheesta. Paavoseppä itse oli kotiutunut jo reilu viikko sitten, mutta tähän tilaisuuteen hän ohjasi veneen itse Barösundista Helsinkiin.
Parta siistittynä ja kasvojen väri tasaantuneena hän vakuutti jo toipuneensa matkan rasituksista.
”Viikko sohvalla kalapuikkona auttoi kummasti.”
Yleisön kiinnostus ja innostus matkan seuraamiseen oli tehnyt vaikutuksen.
”Tuntui, että somen kommenttipalstoilla oli kahdeksan kertaa rankempaa kuin meillä veneessä”, Paavoseppä virnistää.
”Mehän vain purjehdimme leppoisasti!”
Suunnitelmat Spiritin tulevaisuuden suhteen ovat vielä melko lailla auki. Kisaa Paavoseppä aikoo jatkossa ajaa lähinnä Louhi-luokassa, ja pitkät matkat hän suorittaisi mieluiten hitaasti ja nautiskellen.
Ocean Globe Racen päätös palauttaa myös kipparin puolison Netta Paavosepän arjen normaaliin rytmiin. Viime yhdeksän kuukautta hän hoitanut oman IT-yrityksensä ohella puolisonsa hotellitoimintaa, kahden alle kouluikäisen lapsen elämää ja toiminut Spiritin venemanagerina.
”Raskainta ei ole silti ollut kiire, vaan sielunkumppanin poissaolo”, Netta Paavoseppä sanoo
Kippari Jussi Paavosepän kotiinpaluu toi vaimo Netalle sielunkumppanin takaisin.
Yleisöstä Juha ja Selja Kallio olivat hymyilevinä vastaanottamassa poikaansa Jouko Kalliota. Yhtenä veneen omistajista hän oli sen mukana koko kierroksen. Pitkän haikailun sijaan vanhemmat tekivät kilpailun seuraamisesta matkailuprojektin. Etappisatamista he kävivät peräti kolmessa, lähdön ja maaliin tulon seuraamisen lisäksi.
Pariskunnasta Selja kertoo ”vanhimman ja hurjimman” poikansa seikkailun antaneen vauhtia oman purjehduksen kehittämiseen: laivurikurssit kiinnostavat, vaikka tarkkaa suunnitelmaa oman veneen pitkälle reissulle ei vielä ole. Juha Kallio taas kertoo, että trackeria tuli vilkaistua jopa yöllä herätessä.
Juha ja Selja Kallio seurasivat Spiritin seikkailua herkeämättä, koska oma poika Jouko purjehti mukana miehistössä.
Spirit of Helsingin miehistöstä Hilla Paanasen retki on näyte tiukasta päättäväisyydestä. Teekkaripurjehtija oli mukana alkuperäisessä Galianan harjoitusryhmässä, liittyi sitten ranskalaisprojektiin, joka viime hetkillä perui osallistumisensa, ja löysi lopulta paikan Spiritistä.
”Kyllä tämä oli se tavoite”, Paananen sanoo maapallon kiertämisestä. Sivutuotteena tuli titteli toisena suomalaisena Kap Hornin kiertäneen naispurjehtijana. Veneessä hän vakiintui tähtinavigoinnista vastaavaksi ja kuului kolmen hengen ydinryhmään, joka huolehti Spiritin korjauksista ja ylläpidosta etappisatamissa.
Vielä haastattelua tehdessä Paananen ei ollut ehtinyt käydä tämän kevään vesillä Teekkarien Pursiseuran veneillä. Hän epäili niiden tuntuvan aika pieniltä Spiritin jälkeen.
”Mutta varmaan mukavan helpoilta käsitellä!”
Hilla Paanasesta kehkeytyi kilpailun aikana venekunnan vastaava tähtinavigaattori.
