Suomessa virallinen myrskyraja on 21 m/s. Myrskyksi lasketaan siis tilanne, kun tuulen 10 minuutin keskinopeus ylittää 21 m/s. Arkikielessä myrskyistä puhutaan muissakin tilanteissa, mutta tuulen keskinopeus ratkaisee. Myrskyksi ei siis luokitella tilannetta, jossa yksittäiset tuulen puuskat rikkovat myrskyrajan, vaikka usein juurikin nämä puuskat aiheuttavat tuulituhoja.
Kerron lyhyesti, miten myrskyt saavat alkunsa meidän leveysasteilla. Voimakkaat matalapaineet syntyvät ilmamassojen kohtaamisvyöhykkeellä Pohjois-Atlantilla. Lämmin Golfvirta voimistaa matalapaineita ja sopivissa olosuhteissa ne äityvät myrskyiksi saakka. Myrskyt etenevät yläilmakehän suihkuvirtauksen ohjailemina tyypillisesti Pohjois-Atlantilta kohti Islantia ja Skandinaviaa. Kun myrskyt liikkuvat Skandinavian yli kohti Suomea, ovat ne yleensä jo heikentyneet. Myrskyjen energia hiipuu, kun ne ajautuvat lämpimältä merialueelta viileämmän mantereen ylle.
Vaikka syysmyrskyt eivät meillä olekaan yhtä voimakkaita kuin länsinaapureissamme, kannattaa niihin silti suhtautua vakavasti. Myrskyjen nostattama aallokko ja meriveden kohoaminen aiheuttavat hallaa veneille. Jos vene on kiinnitetty huterasti, on vaarana, että vedenkorkeudessa tapahtuvat vaihtelut ja kova aallokko irrottavat veneen. Laaja-alaisen myrskyn saapuminen pystytään onneksi ennustamaan useita vuorokausia etukäteen, mikä helpottaa ennakointia.
Myrskykauden alkamiseen voi varautua tarkistamalla veneen kiinnitykset hyvissä ajoin. On syytä tarkistaa, että veneen kiinnitysköydet ovat ehjät ja tarpeeksi vahvat veneen kokoon nähden. Köydet kannattaa vaihtaa säännöllisesti ja niiden pituudessa tulisi huomioida vedenkorkeuden vaihtelut: Suomen merialueilla vedenkorkeus voi äärimmillään laskea tai nousta 1,5 metriä, sisävesillä vaihtelut ovat huomattavasti pienempiä.
Mielenrauhan lisäämiseksi myös venevakuutuksen on hyvä olla kunnossa. Eri vakuutusyhtiöillä tuntuu olevan hyvin erilaisia korvauskäytäntöjä myrskyvahinkojen osalta, joten vakuutus kannattaa valita huolella. Osalla vakuutusyhtiöistä ei ole varsinaista myrskyrajaa, mutta osalla on.
Miten eri vakuutusyhtiöt sitten suhtautuvat myrskyrajoihin ja venevahinkoihin? Esimerkiksi IF ja Pohjola tarjoavat venekaskon, jossa ei ole varsinaista myrskyrajaa: vahingot korvataan tuulennopeudesta riippumatta. Vakuutus lienee hintavampi, mutta tuntuu tuovan täyden mielenrauhan. LähiTapiola, Popvakuutus ja Turva puolestaan tulkitsevat myrskyksi sääolosuhteet, joissa tuulen keskinopeus on ylittänyt 15 m/s vahingon tapahtumapaikkaa lähimpänä olevalla säähavaintoasemalla. Pohjantähden verkkosivuilla varsinaista raja-arvoa ei näkynyt, mutta korvausehdoissa mainitaan edellytyksenä ”kova tuuli tai myrsky”.
Vakuutusyhtiöiden myrskyraja on alhaisempi kuin virallinen meteorologinen myrskyraja, mutta on syytä huomioida, että sisämaassa keskituuli ylittää hyvin harvoin 15 m/s, ja on täysin sattumasta kiinni, osuuko näin voimakas tuuli venettä lähimmälle olevalle havaintoasemalle. Joskus lähimmät havaintoasemat ovat useiden kymmenien kilometrien päässä, ja tuulioloissa voi olla suurta paikallista vaihtelua. Jos kova aallokko kolhii venettä mökkilaiturissa, mutta lähimmällä havaintoasemalla tuulennopeus jää alle vakuutusyhtiön asettaman raja-arvon, korvauksia ei välttämättä heru.
Kolme muistisääntöä
- Myrskyjen määrä lisääntyy tasaisesti syksyn edetessä, piikki koetaan joulukuussa. Syyskuussa on keskimäärin 1,8 myrskypäivää, lokakuussa 3,1, marraskuussa 3,5 ja joulukuussa 5,8.
- Veneen kiinnitykset ja vakuutukset on syytä tarkistaa huolella myrskyjen varalta.
- Vakuutusyhtiöillä on hyvin erilaisia korvauskäytäntöjä ja raja-arvoja myrskyvahinkojen osalta. Myös rankkasadevahinkojen korvattavuus vaihtelee.
