Veneilijöiden määrä on lisääntynyt 2020-luvulla merkittävästi. Trendi on näkynyt vesillä, jossa poikkeuksellisen suuri määrä uusia veneilijöitä on opetellut veneilytaitoja.
Sitten on vielä se sisäveneilykausi, jolloin vene pitäisi osata telakoida oikein.
Jos sijoittaa ammattimaiseen veneensäilytykseen ja ostaa palvelun yritykseltä, pääsee helpolla. Mutta se maksaa. Yhä Suomessa suosituinta on huolehtia veneen talvitelakoinnista itse. Mutta miten se tehdään oikein, sen oppii vasta käytännön kautta.
If kertoo, että joka kolmas veneille sattuva vahinko tapahtuu talvikauden aikana.
Yleisesti veneilyvahinkojen määrään vaikuttaa suuresti veneilyaktiivisuus, eli vuosina, jolloin veneitä käytetään paljon, sattuu enemmän vahinkoja kuin vuosina, jolloin veneiden käyttö on esimerkiksi aurinkoisten ja lämpimien päivien vähyydestä johtuen vähäisempää.
”Vastaava ilmiö näkyy sekä veneily- että telakointivahingoissa. Veneiden telakointi vahingot kasvoivat sekä kappale- että euromääräisesti erittäin voimakkaasti heti ensimmäisenä koronavuonna 2020, jolloin telakointivahinkojen määrä käytännössä tuplaantui edellisen viiden vuoden keskiarvoon nähden”, kertoo Ifin tuotepäällikkö Mikael Tervonen.
Ensimmäisen koronakevään telakointivahinkojen määrään vaikutti erityisesti olemassa olevien veneilijöiden aktiivisuus veneiden käyttöönotossa, kun veneitä alettiin käyttää normaalia enemmän.
”Tällöin sattui poikkeuksellisen paljon telakointi- ja vesillelaskuvahinkoja.”
Telakointivahinkojen määrä pysyi Ifissä poikkeuksellisen korkealla koko korona-ajan vuosina 2020–2022. Eikä kevät 2023 näytä olevan tässä poikkeus.
”Voi todeta, että veneiden aktiivinen käyttö ja koronavuosien tuoma veneilyinnostus on lisännyt huomattavasti myös telakointivahinkojen määrää”, Tervonen kertoo.
Ei piikkiä
Kaikki veneenvakuuttajat eivät ole kuitenkaan huomanneet mitään erityistä piikkiä, joka olisi muodostunut parin viime talven aikana. Uudet veneilijät eivät ole tuoneet mukanaan suhteessa merkittävästi uusia korvaustapahtumia.
”Määrien kehityksessä ei ole nähtävissä mitään erityisesti muutosta”, kertoo Fennian viestintäpäällikkö Henri Lassander.
Samaa viestittää Pohjola Vakuutuksen omaisuuden ja toiminnan korvauspalvelun johtaja Markus Uimonen: talvisäilytykseen ja telakointiin liittyvien vahinkojen suhteellinen määrä on viime vuodet pysynyt tasaisena eikä muutosta vahinkojen määrässä taikka maksetuissa korvauksissa ole nähtävissä. ”Datan perusteella vaikuttaa siltä, että uusille veneilijöille ei ole sattunut enempää talvisäilytykseen tai telakointiin liittyviä vahinkoja kuin kokeneilla veneilijöillä.”
”Toki veneiden, vakuutusten ja vahinkojen määrä on hieman veneilybuumin myötä lisääntynyt, mutta suhteellista muutosta ei ole tapahtunut”, Uimonen kertoo.
Tyypilliset korvattavat vahingot talvisäilytykseen liittyen ovat syys- ja talvimyrskyjen aiheuttamat vahingot, esimerkiksi kun puu kaatuu veneen päälle.
Sen sijaan vahingot, joita ei voida pitää erityisen yllättävinä, kuten lumen kertyminen talvella suojateltan päälle tai routavauriot, eivät ole korvattavia.
”Venettä on säilytettävä maissa niin, että vene pysyy suojassa tyypillisiltä ilmiöiltä, kuten esimerkiksi roudalta, jään liikkeiltä tai veden pinnan yhden metrin nousulta. Veneestä kannattaa huolehtia myös talven aikana ja käydä tarkistamassa, että suojaukset eivät ole pettäneet”, Lassander kertoo.
Osa esimerkiksi talvisäilytykseen liittyvistä vahingoista ovat sellaisia, että vakuutuksenottajan oma menettely ei ole ollut vahingon syynä.
”Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset rikkovahingot, kuten säilytyspaikassa tapahtunut trukin kolhaisu ja rikosvahingot. Toisaalta on myös vahinkoja, joissa veneen valvontaa tai huoltoa on laiminlyöty”, Uimonen kertoo.
Asiakkaalle tyypillinen tilanne aiheutuu, kun veneen suojaksi asetettu katos romahtaa. Se ei ole kuitenkaan korvattava tapahtuma.
”Talvisäilytyksessä voi tulla veneen kylkeen painaumia pukeista, etenkin jos veneeseen pääsee tai on jäänyt vettä, ja siten paino on lisääntynyt. Harvemmissa tapauksissa vene on jopa päässyt kaatumaan säilytyspukeiltaan syystä tai toisesta. Aina varsinainen syy ei selviä, mutta tätä tapahtuu esimerkiksi siksi, että veneen päällä on kävelty.”
Uimonen korostaa, että vene tulee suojata asianmukaisesti. Esimerkiksi ilman katosta ulkona säilytettäviin veneisiin saattaa sataa lunta ja vettä tai katos saattaa romahtaa lumen painosta, ellei lunta ole poistettu.
”Tällaisesta syystä aiheutunutta vahinkoa ei voida pitää ennalta arvaamattomana, jonka vuoksi se ei ole vakuutuksesta korvattava. Lähtökohtaisesti veneen säilytyssuojan ja pressujen on kestettävä sään aiheuttamat rasitukset, niiden kuntoa on valvottava riittävän usein ja niiden päälle kertynyt lumi ja jää on poistettava”, Uimonen kertoo.
Huolellisuutta nostoihin
Tyypillisimpiä telakointivahinkoja ovat esimerkiksi purjeveneen maston noston tai laskun yhteydessä tapahtuvat takilavauriot.
”Purjeveneen maston nostoon ja laskuun onkin syytä varata riittävästi aikaa ja apukäsiä. Kannattaa luottaa kokeneempien apuun ja varmistaa mastonosturin käyttö yhdessä kokeneempien veneilijöiden kanssa tai luottaa ammattilaisen apuun”, Tervonen suosittelee.
Myös veneiden vedestä nosto aiheuttaa korvaustapahtumia. Ja niissä kokemus saattaa olla valttia.
”Esimerkkitapauksissa venettä on yritetty nostaa liian jyrkältä rampilta tai traileria ei ole ajettu sopivaan pitkälle veteen tai oikeaan kulmaan, jolloin veneen paino ei jakaudu mahdollisimman tasaisesti jokaisen trailerirullan päälle venettä nostettaessa ja veneen mahdollisesti jo ennestään heikentynyt pohjarakenne pettää”, Tervonen kertoo.
Liuskalla on syytä muistaa myös, että pelkkään trailerin vinssiin ei voi luottaa, vaan veneen keula pitää sitoa erillisellä keulaköydellä, kun veneellä lastattu traileri ajetaan liuskaa pitkin.
”Tyypillisin kokemattomuuden piikkiin menevä vahinko on veneen putoaminen nostoliuskalla tai kuljetuksen aikana, jos veneen kiinnitystä traileriin ei ole varmistettu sekä keulasta että veneen molemmista peräkulmista”, Tervonen kertoo.
Myös veneen moottorin turvallinen kuljetusasento on syytä muistaa.
”Liikenneturvallisuus, erityisesti mahdolliset peräänajotilanteet ja nykyaikaisten nelitahtikoneiden suuri paino huomioiden, veneen moottoria tulee kuljettaa ala-asennossa”, Tervonen kertoo.
Korvaus alenee
Jos esimerkiksi veneen säilytyksessä on tapahtunut ehdoissa tai suojeluohjeissa mainittuja puutteita, saattaa se vaikuttaa vahingon korvaamiseen alentavasti tai hylkäävästi.
Pohjola Vakuutuksessa yleisin seuraus suojeluohjeen laiminlyönnistä on korvauksen alentaminen esimerkiksi 20–30 prosentilla.
”Tätä suuremmat vähennykset tai täysepäykset ovat harvinaisia”, Uimonen kertoo. ”Myös aiemmissa kohdissa mainitut veneen valvonnan tai kunnossapidon laiminlyönnit voivat vaikuttaa korvaukseen. Venepukkien tai -telineiden tulee olla tarkoitukseensa soveltuvat ja veneen kokoon ja painoon nähden riittävät ja asiamukaisessa kunnossa.”
Samaa viestitään myös esimerkiksi Ifistä: venevakuutus ei yleisesti kata esimerkiksi veneen tai sen säilytyskatoksen vaurioitumista lumen, jään tai veden painosta.
”Näin ollen on äärimmäisen tärkeää suojata vene hyvin eri sääolosuhteita ja erityisesti sateita silmällä pitäen ja käydä katsomassa venettä säännöllisin väliajoin myös talven aikana”, Tervonen kertoo.
Huolto tärkeää
Talvikauteen liittyy myös veneen huolto. Se pitäisi opetella hoitamaan asianmukaisesti – eli sille pitäisi varata aikaa.
Meripelastusseuran tilastojen mukaan avustustehtävät ovat olleet ennen viime vuotta kasvussa. Seuran tilastojen mukaan valtaosa veneilijöiden avuntarpeiden syistä johtuu teknisestä viasta tai huollon laiminlyönnistä.
”Meillä ei ole tietoa, johtuuko tämä nimenomaan uusista veneilijöistä, mutta trendinä on tietenkin huolestuttavaa, jos veneen huoltamisessa on puutteita”, Lassander kertoo.
Talviveneilyssä yleinen tapa jättää moottori ala-asentoon veteen, jotta sen saisi käyntiin, vaikka siihen kertyisikin jäätä, ei ole ongelmaton.
”Moottorin syyshuolto on jätetty tekemättä ja vedet jätetty moottorin sisälle talvisäilytyksen ajaksi, tai veneen perämoottoria on säilytetty vedessä pystyasennossa yöpakkasten alkaessa, jolloin veneen moottori tai esimerkiksi vaihteisto halkeaa veden jäätyessä. Tällainen on tyypillinen vahinko, joka on jokaisen veneen omistajan omalla huolellisuudella vältettävissä”, Tervonen kertoo.
”Venevakuutuskaan ei yleisesti korvaa vahinkoja, jotka ovat vältettävissä omaisuuden turvallisella ja huolellisella käytöllä.”
