Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Jutut

Veneiljän luontokohde: Elisaaren tammilehto − Sankareiden aamiainen

Merenkiertäjät aateloidaan Elisaaressa tammenlehvien kera.

14.09.2020

Kirjoittajaja kuvat Markus Ånäs

Tammi on kaikkialla yksi keskei­simmistä puulajeista. Sen vaikutus kulttuuriin on ympäri maailman ollut aina syvä, oli kyse sitten politiikasta, kaunotaiteista tai merenkäynnistä, alkoholista tai sotimisesta.

Suomessa puhumme Karjalan koivusta, Suomenselän oksattomasta männystä ja saariston katajista, tulessa räiskyvistä kuusista ja haavoista ja lepistä ja puhumme myös tammesta, ikään kuin se kuuluisi kotimaiseen luontoomme. Näin ei kuitenkaan ole, kuin pienellä varauksella. Ja se varaus on eteläiselle rannikolle ohuelti osuva hemi-boreaalinen vyöhyke. Tammi näet kasvaa Suomessa luonnonvaraisena vain Saaristomerellä. Tieto tuntuu uskomattomalta, sillä siellä missä tammia on, ne ovat ympäristöään dominoivia puujärkäleitä.

Tammi on ikuinen puu. Sillä on kautta ihmiskunnan eurooppalaisen historian ollut myyttinen maine, joka on perustunut funktionaalisuuteen. Sivutuotteena siitä on tullut symboli: jo antiikin Roomassa voittoisan sotaretken tehneet komentajat kantoivat tammikruunua. Myös Suomessa muun muassa vapaudenristiin lisätään sodan aikana erityisistä ansioista tammenlehvät.

Purjeveneilijä viihtyy ukkosella tammilehdon suojassa: tammet keräävät mytologioiden mukaan salamat; tammea on pidetty skandinaavisessa perinteessä Thorin puuna, Kreikassa Zeuksen. Tammen latinankielinen nimi robur tarkoittaa voimaa.

 Elisaaressa on jälkiä pitkästä asutushistoriasta. Vuokrattavan Tammiston huvilan maakellari on tammilehdon keskellä vaikuttava näky.

Elisaaressa on Suomen kolmanneksi suurin tammimetsä, laajuudeltaan 23 hehtaaria. Barösundin salmessa sijaitsevan Elisaaren vierassatama on yksi keskeisistä kohteista kesälomalaisten regatassa matkalla pääkaupunkiseudulta Saaristomerelle ja takaisin. Vain harva kuitenkaan tunkeutuu rehevän saaren sisäosiin, jossa odottaisi huterana aamuna, silloin kun edellisiltana tammitynnyrin pohjat on saatu yllättäen näkyviin, tulevaa purjehduspäivää kummasti tukevoittava näky: liki 500-vuotias puu, ympärysmitaltaan pian viisimetrinen. Ja satamäärin samanlaisia: lehto on vilvoittava kokemus.

Mikä parasta, Elisaaren metsässä pienemmänkin veneen kippari voi solmia kapteeninlakkiinsa omat tammenlehvät, kuin laivaston komentaja ikään.

Tammen luontainen levinneisyysalue ulottuu lounaisessa Suomessa ainoastaan muutaman kymmenen kilometriä mantereelle.

Elisaaren tammilehto

Missä: Barösundissa Inkoossa.
Satama: Helsingin kaupungin virkistysalueen satapaikkainen vierassatama (59°58’45”N 23°54’38”E), täysin palveluin. Kahvila.
Erikoista: Tammimetsät houkuttelivat perustamaan Elisaareen 1700-luvulla Ruotsin kuninkaan telakan. Myöhemmin lehdoista huolehtivat Fagervikin kartanon ja ruukin isännät Billstenit ja Hisingerit, joten alueen kulttuurihistoria ulottuu kauas, kerroksellisesti.
Kävijälle: Elisaaren tammilehtoon pääsee sisälle pari kilometriä pitkällä luontopolulla. Reitti ei ole esteetön, sillä se ylittää muun muassa lammasaitoja.
Lisätietoja: Elisaari

 

X