Siirtymä Taalintehtaan satama-alueen hälinästä lehtometsän viidakkomaiseen siimekseen on nopea, mutta kokonaisvaltainen. Hiljaisuus ympäröi kulkijan, eikä aurinkokaan enää yllä tiheän lehvästön läpi kuumottamaan päälakea. Happea on ilma täynnä.
Kemiönsaaren Taalintehtaasta on sukeutunut viime vuosina mainio matkaveneilyn etappisatama. Sieltä löytyvät kaikki veneen bunkraukseen tarpeelliset kaupat siirryttäessä syvemmälle Saaristomerelle.
Mutta Taalintehtaalla on myös hauskaa viettää ihan vain päivä maissa, sillä jos luvassa ei olekaan aivan Nauvon veroista ravintolatarjontaa, niin kenties jopa saariston toiseksi laajin kattaus kuitenkin. Taalintehtaan keskustaa hiiliuuneineen on kehitetty systemaattisesti nostamalla esiin historiallisia rakennuksia ja rakentamalla infrastruktuuria matkailun yrittäjille.
Luontopolkujen rakentaminen on kuulunut myös keskeisiin toimiin. Muutama vuosi sitten raivatut reitit lähtevät läheltä satamaa. Ne vievät matkalle Taalintehtaan teolliseen historiaan ja tutustumaan sen luontoon jättämiin jälkiin.
Dammenin tunnelmaan sopii mainiosti vanha puinen soutuvene. Sillä maahiset käyvät aina iltaisin pelastamassa lammella veden varaan joutuneita keijukaisia.
Esimerkiksi Masuunilammen reitin vanhassa, masuunin alla kulkevassa tunnelissa ja nyt jo raunioituneiden varastorakennuksien suojissa pesii lepakoita. Samoin siellä elää varastohämähäkki, joka on samanlainen vieraslaji kuin villasaksirapu. Kymmensenttiseksi kasvava varastohämähäkki levisi Suomeen Keski-Euroopasta 1900-luvun lopulla laivojen kyydissä.
Kasvikunnasta tänne painolastien mukana on levinnyt neidonkieli. Sitäkin harvinaisempi on polun varrella sinisenä kukkiva vuorimunkki, josta on tehty vain satakunta muuta havaintoa Suomessa. Opastaulussa kerrotaan, että se havaittiin täällä ensimmäisen kerran vuonna 1853.
Vaahtera valtaa alaa myös täällä, kuten kaikkialla välisaariston lehdoissa.
Pienen Masuunilammen polku vie viidakosta suolle ja suolta karuun saaristomaisemaan. Kun lammen rannassa vauraimmalla tervalepällä rungon halkaisija on pari metriä, ylhäällä sitkeänä kasvaneet männynkäppänät ovat kehittäneet pintaansa kilpikaarnan. Ja kaikki tämä alle kilometrin matkalla. Maiseman vaihtuminen näin nopeasti on tyypillistä keskisaaristossa, jossa rehevä fauna elää rinta rinnan äärettömän karun kanssa.
Taalintehtaan ensimmäinen rautamalmimasuuni rakennettiin vuonna 1688. Polun varressa ovat viimeisen, vuonna 1850 rakennetun masuunin rauniot. Käyttövoimansa se sai purosta, joka virtasi juuri näiltä lammilta, Dammenista ja Pienestä Masuunilammesta. Nyt ne soistuvat umpeen ja vähitellen katoavat käsi kädessä rakennuksista putoavien tiilien kanssa. Luonto ottaa omansa.
Polun varrella on vanhan, 1850 rakennetun masuunin rakennusten jäänteitä. Enimmillään rautatehdas työllisti 1970-luvun puolivälissä noin 1 200 henkilöä.
Ruukinpolku
- 60°01’19.0″P 22°30’19.8″I
- Visit Kimitoön
- Missä: Taalintehdas, Kemiönsaari
- Satama: Lyhyen kävelymatkan päässä sijaitsevassa vierassatamassa on 70 aisa- ja kylkikiinnityspaikkaa. Satamassa on kaikki veneilijän tavanomaiset palvelut (mm. sähkö, wc, suihku, sauna, septityhjennys, jätehuolto) sekä venekorjaamo, purjeompelimo ja ravintola.
- Erikoista: Vierassataman DB Bistron keittiömestari on kotoisin Uruguaysta, ja pöytiin kannetaan hiiliuunista uruguaylaisen keittiön herkkuja mm. ravuista ja mustekaloista.
- Kävijälle: Taalintehtaalla on runsaasti palveluita, kuten ravintoloita, ruokakauppa, Alko, pankkiautomaatti ja hotelleja.
