Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Jutut

Veneilijän luontokohde: Kalmosärkkä – Dyynin salaisuudet

Kiantajärven erikoisimmalla luontokohteella on synkkä nimi – syystä. Viimeisiä ruumiita Kalmosärkällä tehtiin talvisodassa.

27.03.2022

Kirjoittajaja kuvat markus ånäs

KIANTAJÄRVEN erikoisimmalla luontokohteella on synkkä nimi – syystä. Viimeisiä ruumiita Kalmosärkällä tehtiin talvisodassa.

Kiantajärvi on mainio veneilykohde. Erämaajärvellä on kokoa yllättävän paljon, ja koska se koostuu pitkistä vuonomaisista lahdista ajaa saa, mikäli mielii päästä päähän. Ja nähtävää riittää.

Nälkämaan meren historiallisista kohteista keskeisimmät ovat Ilmari ”Iki” Kiannon kirjailijakömmänä ja Kirkkosaaren vanha hautausmaa, jossa on ensinnäkin tunnelma kuin 1950-luvun amerikkalaisessa zombie-elokuvasta ja jossa on toisaalta suomalaisittain paljon ajatuksia herättävä muistomerkki nälkään kuolleille. Kyllä. Useina eri nälkävuosien ajanjaksoina Kainuussa kuoli tuhansia ja taas tuhansia ihmisiä nälkään. Raadollisimmillaan korpien kylmeneviin pirtteihin jäi lapsia oman onnensa nojaan kuihtumaan, kun ravinnostaan jälkikasvunsa hyväksi tinkineet vanhemmat kuolivat.

Kiantajärven rantojen keskeisin taajama on Suomussalmi. Kun sieltä ryskyttelee veneellä viitisenkymmentä kilometriä koilliseen, tullaan Juntusrantaan, myyttiseen kylään, joka kurjuuteen kyllästyttyään päätti liittyä talvisodan aikana Neuvostoliittoon. Ratkaisu oli hätiköity ja johti kylän kollektiiviseen maanpetostuomioon. Yrittäjien päätä ei palellut, sillä rintama kulki järven jäätä pitkin Kalmosärkkään, kylän edessä olevalle erikoiselle harjumuodostelmalle ja sen läpi.

Kalmosärkkä sijoittuu Kiantajärven ja Kokkosuon väliin ja erottuu maisemasta havupuunauhana.

Harjulla lounaassa olivat suomalaiset joukot, koillisessa neuvostoliittolaiset. Kun nyt ajaa ruskaretkellä veneen Metsähallituksen kauniille paikalle perustaman tulentekopaikan rantaan ei kykene mitenkään kuvittelemaan tunnelmia, jotka vallitsivat juuri tällä paikalla sijainneissa venäläisten asemissa. Kylmä on ollut!

Kalmosärkkä on todella erikoinen luontokohde. Se nousee Kiantajärven ja upottavana hyllyvän valtavan suon välistä kapeimmillaan vain muutamia metrejä leveänä. Pituutta on vajaa puolitoista kilometriä.

Syksyllä liikkeellä olevan retkiveneilijän kannattaa varata mukaan kävelyyn sopivat kengät ja jotostella ihastelemaan laajaa Kokkosuota.

Hiekassa on edelleen nähtävissä runsaasti sodan jälkiä: pommitusten, asemien ja poteroiden. Mutta nimi Kalmosärkkä on vanhempaa perua. Ihmisten toiminnasta on löydetty jälkiä aina 10 000 vuoden takaa. Sitä on asutettu lähes koko esihistoriallisen ajan, vuodesta 6000 ennen ajanlaskun alkua aina vuoteen 1300 asti.

Pohjanlahden ja Vienan yhdistänyt kauppajotos kulki rautakauden lopulla ja keskiajalla sen kautta ja Kalmosärkkä oli kulkijoiden keskeinen levähdyspaikka. Historialliselta ajalta tulee särkän nimi, sillä Kalmosärkkää käytettiin vainajien väliaikaisena hautapaikkana.

Nykyisin dyynillä ei ole ihmisasutusta, mutta sitäkin enemmän eläinten. Erityisesti sen lännen puolelle avautuva Kokkosuo on lintujen suosittu pesintäpaikka. Erikoisuutena siellä on tavattu tuhannen yksilön parvena harvinaistuneita, näyttäviä suokukkoja.

Rantautuminen veneellä tapahtuu pohjoispään tulentekopaikan luo. Väylä kulkee vierestä. Taustalla näkyy Juntusrannan venesatama, jossa on vieraslaituri.

Kalmosärkkä

  • 65°12’49,4”P 29°27’12,1”I
  • Missä: Kiantajärvellä Suomussalmen Juntusrannassa
  • Satama: Ankkurilla luonnonrantaan. Ajo väylältä kohti pientä kivikummelia. Kaksi nuotiopaikkaa ja käymälä.
  • Erikoista: Metsähallituksella on veneilytukikohtia kaikilla suurilla erämaajärvillämme ja myös Kiantajärvellä. Kalmosärkkään ei ole kuitenkaan rakennettu laituria, vaikka se on järven keskeisin luontonähtävyys.
  • Kävijälle: Kalmosärkälle kannattaa varata aikaa ja kulkea sen laella etenevää merkittyä polkua pitkin. Eroosio nostaa pintaan säännöllisesti vanhoja saviruukun palasia ja nuolenpäitä, mutta muista: Kalmosärkkä on kiinteä muinaisjäännös, jossa muun muassa kaivaminen on kiellettyä.

Lisätietoja: Kalmosärkkä

 

Lue myös nämä

X