Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Jutut

Veneilijän luontokohde: Hevonkackin pähkinäpuulehto Korppoossa

Korppoossa voi kesällä vilvoitella pähkinäpuiden varjossa. Syksyllä puolestaan ihastellaan komeaa maanpeitettä.

25.01.2020

Kirjoittajaja kuvat markus Ånäs

Veneilijä on siinä onnellisessa asemassa, että hänellä on mahdollisuus päästä tutustumaan luontotyyppeihin, jotka ovat muuten liki mahdottomia saavuttaa. Kuten saaristossa yleiseen, mutta muualla vaikeammin löydettävään pähkinäpuulehtoon.

Pähkinäpuu kasvaa Suomessa levinneisyysalueensa pohjoisella rajalla. Sitä kyllä tavataan Savoa myöten, mutta varsinaisia lehtoja se muodostaa Suomessa lähes ainoastaan Turunmaan saaristossa ja Ahvenanmaan maakunnassa. Ja siellä se on kuin rikkakasvi – suhteellisen nopeakasvuisena se täyttää kaikki aukiot.

Pähkinäpuu kasvaa valtavaksi pensaaksi, harvoin puuksi. Pähkinäpuulehdossa on virallisen määritelmän mukaan 20 pensasta hehtaarilla – ja Hevonkackissa se ylittyy roimasti.

Pähkinöitä voi myös syödä. Ne kerätään syyskuussa ja annetaan jälkikypsyä parin kuukauden ajan, jonka jälkeen ne kuoritaan ennen paahtamista. Pellillisen kuorimiseen menee aikaa vähintään pari tuntia. Saaristossa maksettiin Tukholmaan viedyillä pähkinöillä verot 1600- ja 1700-luvuilla.

Hevonkackin saaressa Korppoossa sijaitsevalla luonnonsuojelualueella vieras on erittäin harvinainen näky. Purjehtijoita pähkinäpuulehtoa ihmettelemään saapuu karikkoisen lahden taakse muutamia kesässä. Uusia mökkejä on juuri ja juuri toistakymmentä, mutta saarella sijaitsee kolme vanhaa maatilaa. Täällä taipuisaa ja sitkeää pähkinäpuuta on käytetty muun muassa kalatynnyreiden vantaisiin, joiden taivuttamiseen apuna käytettiin sitä varten rakennettua penkkiä.

Yhteysalusliikennettä ja sähköä vailla olevassa Hevonkackissa maanviljelys loppui 1970-luvun puolivälissä. Natura-alueella jälkiä siitä vielä on.

Pähkinäpuussa on hyvä lämpöarvo, mutta ohutrankaisena, halkaisijaltaan alle kymmensenttisenä, sillä ei liene ollut merkittävää roolia lämmityksessä. Sen sijaan kerppuja maatilan elukoille siitä on tehty.

Hevonkackin rannat ovat kaislaiset, sillä se on vanhaa maanviljelysaluetta.

Nykyisin pähkinäpensaslehto on yksi luonnonsuojelulailla suojelluista luontotyypeistä. Hevonkackin lehto on erityisen hyvin säilynyt, sillä sitä osaa saarta maatilanpitoa ei ole koskaan harjoitettu, eikä sen pähkinäpuita, kuten ei muitakaan puita, ole enemmälti kaadettu vuosikymmeniin – jos koskaan. Toisaalta rajusti kasvaneen alueen alavinta osaa paikalliset kutsuvatkin kuvaavasti nimellä kuollut metsä. Varjostavien jättimäisten lehtipuiden alla ei kasva korsikaan.

 

Pähkinäpuulehto

Missä: Korppoossa Hevonkackissa.

Satama: Luonnonsatama (60°20’01.2” P 21°34’50.0” I), kalliokiinnitys, syväys rannassa noin 2,5 m, ei palveluita.

Erikoista: Pähkinäpuun oksista voi omalta maalta poimittuna tehdä kesällä saunavihdan, jos haluaa virpoa selkäänsä erittäin pehmeällä kosketuksella.
Kävijälle: Pähkinäpuulehdossa vierailevan kannattaa huomioida, että siellä on punkkeja todella paljon.
Lisätietoja: Hevonkackin luonnonsuojelualueen rajat löytyvät esimerkiksi retkikartta.fi-osoitteesta.

 

X