Saimaannorppa kanta on vahvistunut 40 vuodessa merkittävästi, mutta turvassa maailman uhanalaisimpiin lukeutuva hylje ei ole. Saimaannorppia on Ympäristöministeriön, Maa- ja metsätalousministeriön ja Metsähallituksen Luontopalvelujen mukaan arviolta noin 380-480. Kun Maailman luonnonsäätiö WWF aloitti saimaannorpan suojelun vuonna 1979, norppia oli noin sata.
”Kannan kasvu osoittaa, että saimaannorpan suojeluun on löydetty toimivia ratkaisuja. Etenkin laajentuneet verkkokalastuksen rajoitukset ja apukinosten kolaaminen ovat auttaneet norppaa”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder toteaa tiedotteessa.
Vaikka norppakanta on vahvistunut, se on edelleen erittäin uhanalainen ja tarvitsee ihmisen apua vielä pitkään, viranomaiset arvioivat.
”Tulevaisuudessa etenkin voimistuva ilmastonmuutos on sille vaaraksi, sillä norppa on pesinnässään täysin riippuvainen lumesta ja jäästä. Viime vuosina norppakannan kasvua tukeneet apukinoksetkin jäävät tekemättä, jos kolattavaa ei ole”, Rohweder sanoo.
Ympäristöministeriön työryhmä on asettanut saimaanorpan suojelun välitavoitteeksi, että saimaannorppa kannan tulisi kasvaa 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä. Vaikka tuo välitavoite alkaa olla jo käsillä on suotuisan suojelun tasoon vielä matkaa. Suotuisana suojelutasona voidaan pitää tilannetta, jossa kanta ja sen elinympäristö ovat riittävän isot eikä lajin luontainen esiintymisalue supistu. Saimaanorppa kanta on kuitenkin yhä hyvin pieni, hajanainen ja geneettisesti melko homogeeninen.
”Saimaannorpan suojelua on jatkettava, sillä se ei ole vieläkään turvassa. Meidän on muistettava, että jos norppa häviää Saimaalta, se häviää koko maailmasta. Siksi norpan suojelu on kunnia-asia meille suomalaisille”, Rohweder toteaa.
