Tapio Lehtinen ylitti päiväntasaajan tyynen vyöhykkeen kuudetta kertaa ja kertoo tämän olleen niistä tuskaisin.
”Meillä oli viisi sellaista 50-100 merimailin vuorokautta. Jotta saimme veneen ylipäänsä pysymään liikkeellä, jouduimme lisäksi ajamaan kauemmas länteen kuin halusimme.”
Siitä seurasi luonnollisesti lisää pituutta reittiin, mutta myös toinen vaiva. Sen Lehtinen sanoo olevan yksi konkreettinen esimerkki ilmastonmuutoksen seurauksista.
Entisessä normaalissa Etelä-Atlantilla vallitsee tähän aikaan vuodesta koillispasaati, joka tarpeeksi etelässä vaihtuu koviin länsituuliin. Nyt tuulet pysyivät itsepintaisesti kaakonpuoleisina. GalianaWithSecure kiersi niitä kryssillä koettaen saada keulan kääntymään kohti Kapkaupunkia.
”Aloin jo pelätä, että törmäämme Antarktikseen, ennen kuin pääsemme maalia kohti”, Lehtinen murahtaa.
Kääntyivät tuulet sentään lopulta, ja silloin koko fleetin eteläisimmäksi veneeksi ennättänyt Galiana WithSecure pystyi ajamaan tehokkaasti perille niin, että viimeisillä vuorokausilla ohitti sekä samassa Adventure-luokassa purjehtivan Sternan (Swan 53) että nopeamman Sayula-luokan Evrikan (Swan 65 Ketch).
Vaikka purjeita on paljon, pelkässä tyynessä vene ei kulje, huomasi Lehtisen miehistö doldrumeilla. Kuva: Aida Valceanu/OGR 2023
Hieman yli 48 vuorokauden legi antoi 3. sijan Adventure-luokassa ja 6. sijan kokonaiskilpailussa, kun GalianaWithSecure oli maalissa kymmenentenä kaikkiaan 14 veneestä.
Koko muulle miehistölle sekä päiväntasaajan ylitys että näin pitkä valtameripurjehdus olivat uusi kokemus. Kippari hehkuttaa tyytyväisyyttä miehistöönsä.
”Kyllä näki ja tunsi, että ei tässä olla turhaan neljää vuotta harjoiteltu ja valmistauduttu.”
Erityisen mieluista Lehtiselle on ollut nähdä, että miehistö jatkaa omaa kehittymistään purjehduksen aikana.
”Koko ajan siellä puhutaan ja pohditaan niin manöövereistä kuin veneen tekniikasta, että miten asiat voisi tehdä vielä paremmin ja tehokkaammin.”
Mielialaa on pitänyt korkealla veneessä käytetty vahtijärjestelmä. Se on hieman mutkikkaan kuuloinen, Lehtinen myöntää, mutta takaa sen, ettei kukaan joudu töihin suoraan vuoteesta herätettynä ja jokainen saa pitkät unet ainakin kerran vuorokaudessa.
”Meillä on kolme vahtipäällikköä ja kolme vahtia, joissa on kolme henkeä kerrallaan. Heistä yksi vaihtuu aina tunnin välein. Lisäksi minä ja Ville Norra olemme kierron ulkopuolella ja äkkitilanteissa heti käytettävissä.”
Nyt edessä ovat kiivat huoltopäivät ennen seuraavaa legiä Kapkaupungista Uuden Seelannin Aucklandiin. Sen soveltuvuus Galiana WithSecuren vahvuuksiin on ristiriitaista. Lehtinen arvioi joolirikin ja muita matalampien mastojen parantavan veneen hallittavuutta kovissa tuulissa. Toisaalta vanhanaikainen, syvä runkomuoto ei anna nopeita surffeja yhtä paljon kuin uudemmat ja laakeammat, eikä tasapainottamaton peräsin ainakaan kevennä ohjausvuoron rasituksia.
”Joten kyllä töitä saa tehdä, että pärjää. Ja niin me teemmekin!”
VIDEO
Viikkoja jatkuneen paapuurin halssilla purjehduksen innoittamana varakippari Ville Norra sanoitti Juicen vanhaan sävelmään kappaleen Port Tack Blues.
