Jutut

Kylmä meri voi aiheuttaa yllätyssumuja

Näin toukokuussa ilma on usein merivettä lämpimämpää, ja mikäli ilmassa on tarpeeksi kosteutta, voi veden päälle muodostua yllättävänkin sankkoja sumuja.

14.05.2019

KirjoittajaMarkus Mäntykannas

Kevät on merialueilla ja saaristossa sumuista aikaa. Vesi on näin toukokuussa Suomen merialueilla pääsääntöisesti alle 10-asteista, tosin nyt huhtikuun lämmin ja aurinkoinen sää ehti lämmittää pintavesiä jo jonkin verran. Ilma sen sijaan on usein vettä lämpimämpää ja mikäli ilmassa on tarpeeksi kosteutta, voi veden päälle muodostua yllättävänkin sankkoja sumuja.

Sumujen todennäköisyys kasvaa sen myötä, mitä heikkotuulisempaa sää on ja mitä lämpimämpää ilmaa meren ylle virtaa. Sakeita sumuja esiintyy tähän aikaan vuodesta erityisesti lämpimien ja kosteiden kaakkois- ja etelätuulien myötä. Jos ilman ja pintaveden lämpötilaero on huomattava, sumuja voi päästä syntymään. Ilmiö syntyy seuraavasti: kylmä merivesi viilentää myös sen yläpuolella olevan ilmakerroksen, ja mikäli ilman lämpötila laskee nk. kastelämpötilaan, alkaa ilmassa oleva näkymätön kosteus eli vesihöyry tiivistyä sumuksi. Usein kosteissa kaakkoisvirtauksissa ilman kastepistelämpötila on niin korkea, että pienikin ilman jäähtyminen voi laukaista sumuja. Kumpuaminen eli kylmän veden virtaus pohjasta kohti pintaa on myös yksi sumuja laukaiseva tekijä.

Itse seuraan meren yllä olevia sumupilviä mm. Pohjoismaiden satelliittikuvista, meriveden lämpötilaa ja sen ennustetta puolestaan Forecan veneilijöille suunnatuista sääpalveluista. Ota seuraavat linkit talteen:

Pilvisyyshavainnot: https://ilmatieteenlaitos.fi/pilvet-pohjoismaat

Veneilijän sääennusteet ja meriveden lämpötila: https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/veneilysaa/veden-lampotila/itameri

X