Jutut

Ketju vai köysi? – Ankkuriketju kannattaa valita harkiten

Ketju, köysi vai niiden yhdistelmä? Kuinka vahva ketju, jotta varmasti kestää?

03.12.2018

TekstiEsa Mäkinen

KuvatKari Kuukka

Ankkurivarustusta uusivan pitää miettiä asiaa monelta taholta. Valintaan vaikuttavat muun muassa veneen tyyppi, materiaali ja käyttötarkoitus. Siksi yksiselitteistä taulukkoa ei ole.

Esimerkiksi lasikuiturakenteisessa liukuvassa veneessä joudutaan pohtimaan, kuinka paljon veneen osat kestävät ankkuriketjun tuomaa painoa – pitkä ketju painaa paljon. Myös käytettävyydellä on merkitystä. Uusien veneiden mukana toimitettavat ankkurit ja ankkuriketjut ovat usein alimitoitettuja. Ketjun paksuus pitäisi  laskea veneen painon mukaan.

Nyrkkisääntö on, että alle viiden tonnin painoisissa veneissä ketjun tulisi olla kuusimillistä. 5–10 tonnia painaviin sopii kahdeksan millin ketju. Se käy jopa 15-tonnisiin, jos kyseessä on plaanaava lasikuituvene. Muuten yli kymmenen tonnin veneissä siirrytään kymmenen millimetrin ketjuun. Mitat tarkoittavat lenkin ainevahvuutta, eivät koko ketjun halkaisijaa.

Köyden tai ketjun pituus määräytyy ankkurin painon ja ankkuriboksin tilavuuden mukaan. Joka tapauksessa köyttä tai ketjua pitää olla niin paljon, että   ankkuroidessa sitä voidaan laskea vähintään kolminkertainen määrä ankkurointisyvyyteen nähden, köyttä jopa enemmän. Käytännössä 30 metriä on riittävä pituus tavallisissa veneissä, mutta jos tila ja painonkestävyys sallivat, ketjua saa olla enemmänkin.

Ankkuriketju on valmistettu teräksestä. Sitä on myynnissä sekä kuumasinkittynä että ruostumattomana. Sinkitty on yleisempi, koska se on huomattavasti halvempaa. Kuumasinkitty käy hyvin, ellei esimerkiksi ulkonäkösyistä halua rosteriketjua, joka on liukkaampaa ja helpompi pitää puhtaana.

Ketju köyteen

Pienissä veneissä käytetään ketjua useammin ankkuriköyttä. Pelkän köyden käyttö ei ole suositeltavaa, vaan ankkurinpuoleisessa päässä tulisi olla edes lyhyt ketju tuomassa lisäpainoa ja varmistamassa ankkurin kiinnittymistä pohjaan.

Köysi ja ketju voidaan liittää toisiinsa monella eri tavalla. Yleinen ja suositeltava tapa on pleissata köyden päähän koussi, joka liitetään sakkelilla ankkuriketjuun. Toinen tapa on käyttää tarkoitusta varten tehtyjä liitoskappaleita. Kolmas tapa on pleissata köysi suoraan ketjuun.

Liittimillä tai sakkelilla toisiinsa liitetty köyden ja ketjun yhdistelmä ei sovellu ankkurivinssiin, koska se ei kulje läpi vinssistä. Ainoastaan ohut pleissiliitos voi  mahtua vinssistä, mutta sitä ei voi suositella sen heikon kestävyyden vuoksi.

Kaikissa liitoksissa, joissa kaksi metallia on kosketuksissa toisiinsa, niiden on oltava samaa metallia. Siis rosteriketjuun rosterisakkelit ja kuumasinkittyyn sinkityt,  jotta vältytään heikomman metallin syöpymiseltä.

Ankkuriketju ja -köysi tulisi pitää puhtaana. Helpoimmin tämä onnistuu pesemällä ne ankkuria nostaessa kansiharjalla tai -suihkulla. Pesuaineita ei tarvita, pelkkä vesi riittää.

Vaikka ankkuria ei olisi kauden mittaan kertaakaan käytetty, kannattaa se laskea ketjuineen kokonaan ulos, kun vene nostetaan maihin talvisäilytykseen. Silloin ne voi puhdistaa ja tarkastaa.

Kriittisin kohta on ankkurin ja ketjun yhdistävä sakkeli, myös ketjun kiinnitys köysiboksiin tulee tarkastaa säännöllisesti. Lisähyödyt ketjun laskemisesta kokonaan ulos ovat, että sen paino ei rasita venepukkia ja ankkuriboksi pääsee kunnolla tuulettumaan.

 

 

X