Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Testit

Käytetty: Albin Ballad – Retkeilyyn rauhoittunut

Albin Ballad oli sporttinen suursuosikki 1970-luvulla. Nyt sen purjehdustuntuma ja sisätilojen järkevyys viehättävät ratoja enemmän retkille lähtiessä.

28.01.2022

Kirjoittajaja kuvat pasi nuutinen

Rytmiä pitää vähän tunnustella. Vaikka rikiä on modernisoitu, se on optimoitu vanhaan IOR-sääntöön niin vahvasti, että nykyveneistä suoraan Albin Balladiin loikatessa vastakäännökset joutuu opettelemaan uudestaan.

Isopurje on korkea, mutta varsin lyhyellä puomilla. Keulassa on rullattava, maston huippuun asti nouseva ja pitkäliesmainen, 135-prosenttinen genua. Jaluskisko on huiman pitkä, se sallisi jopa yli 150-prosenttisen, mutta tälläkin purjeella tuulensilmän sujuva läpäiseminen vaatii kipparilta hyvää ajoitusta ja tarkkuutta.

Liian nopeassa käännöksessä gasti ei ehdi vetää genuaa ohi rustien, joista yksi sijoittuu selvästi mastoa edemmäksi. Babystay onneksi puuttuu, joten pakkaavanakin genua siirtyy kyllä lopulta uuden halssin puolelle. Mutta jos se pääsee täyttymään ennen sisään jalustamista, gastilta vaaditaan melkoisesti voimaa, vaikka apuna on peräti 40-kertoimen vinssi. Se oli iso 1970-luvulla (oikeastaan vieläkin) ja muistuttaa Balladin sporttisista juurista.

Paremmin tanssi sujuu, kun antaa Balladin viedä itsensä vendaan ja itse vain vähän komppaa peräsimellä. Sen paine välittyy pinnaan niin selkeänä, että veneen liikkeet on helppo aistia.

Pienehkö isopurje ja voimakas keulapurje on aikansa yhdistelmä ja tässä veneessä niiden välillä on hyvä tasapaino. Keskipitkällä levangilla saa puomin ihan keskelle venettä ja sivukannen sisäreunaan kiinnittyvät rustit sallivat genuan jalustamisen varsin litteäksi. Nousukulmat jäävät kirkkaasti 90 asteen sisään ja vendojen lievää hitautta kompensoi se, ettei vauhtia tarvitse hakea yhtään alempaa. Ballad kiihtyy nopeasti purjeiden täyttyessä, koska vesilinja on kapea ja uppoamaan nähden huomattavan suuri kölipaino pitää veneen pystyssä asennossa.

Avotilan järjestelyn takia miehistö joutuu tekemään enimmät purjetyöt kannelta käsin.

Yksin vahtivuorossa toimivalle pitkän pinnan ja keskitettyjen jalusten yhdistelmä on erinomainen ratkaisu. Matkustajille jää avotilan peräosa.

Avotilan suojissa

4–6 m/s testituulessa luovimme vaivatta yli 5 solmun vauhdilla. Paras lukema on 6,2 kn melkein suoraan sivutuuleen ajaessa. Silloinkin on helppo löytää balanssi, jossa vene pitää suuntansa melkeinpä pinnaan koskematta.

Peräsin on saranoitu koko pituudeltaan kiinteään evään, joka jatkuu matalana pitkin pohjaa eteenpäin potkuriakselin tueksi. Yhdistelmä antaa suuntavakautta, jonka puute joskus vaivaa myötäisellä veneitä, joiden uppoama on hyvin vahvasti keskitetty.

Se on IOR-rungon ominaisuus, samoin kuin voimakkaasti suippenevan perän vaikutus avotilaan. Sivukansilla ei mahdu istumaan takana, eikä Balladissa edempänäkään, sillä avotilan laidat nousevat korkeiksi jo kauan ennen ruffia. Istutaan siis kiltisti ja tiiviisti penkeillä.

Avotilan järjestely on harvinainen. Lyhyellä välikannella on levanki ja isonjalus, hieman taaempana päävinssit. Pinna on pitkä, joten ohjaaja istuu penkkien etuosassa kaikki skuutit käsiensä ulottuvilla. Avotilan peräosa ja kapoinen takakansi jäävät matkustajille.

Kun kansityöt olivat vielä yleisiä, myös käsikaiteet tehtiin kunnon pituisiksi.

70-luvun tapaan purjeiden nostot, reivit ja trimmit ovat mastolla. Se ei ole ongelma, sillä ruffin päällä on hyvä liukuesto, sivukansien leveys riittää kulkemiseen ja käsikaide on pitkä. Koska köysiä ei kulje mastolta avotilaan, kannet ovat myös siltä osin siistit.

Matkailun kannalta puutteeksi jäävät niukat varastotilat ulkona. Styyrpuurin penkistä aukeaa luukku syvään ruumaan, paapuurin luukun alla on pistopunkka. Keulaboksia ei ole lainkaan, eikä aikakaudelle tyypillisiä hanskalokeroita pikkutavaroille.

Ehkä karuhkot ulkotilat ovat peruja sporttitaustasta, sillä sisältä Ballad on paljon onnistuneempi perhe- ja matkapurjehdusta ajatellen.

Nostimet, reivit ja purjesäädöt ovat vanhaan tapaan mastolla.

Kätevää ja tiivistä

Alas tullaan jyrkkiä, moottorikopan kyljessä olevia askelmia pitkin. Kokoonsa ja aikaansa nähden sisällä on korkeutta hyvin. Keskimittaisen ei tarvitse kumartua koko salongissa.

Ruffi kaartuu ylös niin, että salongin kaikilla kulkureiteillä on täysi seisomakorkeus.

Portaikosta paapuuriin on karttapöytä, joka on kuin täsmämitoitettu suomalaiselle karttasarjalle. Sen taakse mahtuu kohtalaisen vaivatta istahtamaan pistopunkan päädylle. Nukkumaan pujottautuminen kuitenkin on sen verran hankalaa, että paikka jäänee viimeiseksi tulleelle vieraalle ja muulloin toimii varastona.

Vastalaidan L-pentteri on varustettu kardanoidulla liedellä, yhdellä altaalla ja kohtuullisen kokoisella kylmiöllä. Koska ulos tuulettuvaa paikkaa kaasupullolle ei ole, tässä veneessä liedeksi on vaihdettu spriikäyttöinen ja viileää vaativat ruoat pidetään kylmälaukussa tai syvässä ja tilavassa pilssissä.

Pentteri on tiivis ja toimiva. Tarjoilu on yhtä helppoa salonkiin kuin avotilaan päin.

Pentterin kaapit riittävät ruokailuvälineille, mutta eväät pitää pakata salongin sohvien alle ja taakse. Molemmissa lokeroita on runsaasti, ruokien lisäksi vaatteille ja muille tarvikkeille. Sohvien pituus riittää aikuisille vuoteiksi ja kahden klaffin pöydälle mahtuu kattaus 4–6 hengelle.

Päälaipion etupuolella on välikkö, jossa paapuurissa on wc-istuin ja vastalaidalla varustekaappi. Taitto-ovilla tilan saa erotettua sekä salongista että keulakajuutasta. Kovin väljäksi ei pukeutumistila jää, mutta seisomakorkeuden ansiosta se ajaa asiansa.

Keulassa on V-vuode, joka mittojensa puolesta kelpaa hyvin kahdelle aikuiselle. Nyt ei kuitenkaan enää riitä korkeutta seisomiseen vuoteen edessä, joten tiettyä kömpimistä täytyy sietää aamuin ja illoin.

Kaikkiaan Albin Ballad jättää testipurjehdukselta oikein kivan jälkisoinnin. Sen urheilullisuus on tosin hävinnyt ajan havinaan, mutta pehmeän ja sujuvan kulun viehätys on täysin voimissaan. Tilat asumiseen ja oleskeluun ovat hyvällä tavalla kompaktit. Parhaiten ne toimivat pariskunnan ja satunnaisten yövieraiden käytössä.

Sellainen ryhmä viihtyy vaikka koko kesän kestävillä saaristoseikkailuilla hyvässä harmoniassa.

Ominaisuuspuntari

Albin Ballad Venettä verrataan yleisesti ottaen saman tyyppisiin ja -kokoisiin. Arviot kohdistuvat ensisijaisesti venetyyppiin, ei yksilöön, mutta mahdollisten lisävarusteiden ja muutosten vaikutuksia on huomioitu.

Purjehdittavuus

”Kulku on pehmeää ja joutuisaa, pitkät legit kivoja tasapainoisen ohjauksen takia, mutta suuri keulapurje voi tuntua kömpelöltä ja raskaalta, jos saaristoväylille sattuu vastaista koko päiväksi.”

Asuttavuus

”Selvästi retkitasoa mukavampi, vaikka neljän hengen porukalla pitää varautua laukkujen ja varusteiden siirtelyyn aamuin, illoin.”

Käsiteltävyys satamissa

”Kääntyy kivasti eivätkä laidat ole kovin korkeat, mutta knaapeja vähän ja aika heikosti sijoitettuina.” Merikelpoisuus

”Kölipainoprosentti huomattava ja purjeala maltillinen. Keskitetty uppoama saattaa aiheuttaa nyökkimistä isossa aallossa ja avotilasta poistuminen reivejä tekemään vaatii tarkkuutta sekä gasteilta että kipparilta. ”

Urheilullisuus

”Ihan riittävää tasoa kerhokilpailuihin ja sopivissa oloissa mahdollisuus yllätyksiinkin, mutta aika kankeaa uudempiin verrattuna.”

Laatuvaikutelma

”Erikoinen rakenne pultattuine laipioineen ja kansineen on helposti korjattavissa, mutta edellyttää myös valvontaa, tarkistuksia ja ylläpitoa.”

Albin Ballad

  • Pituus 9,12 m, vesilinja 6,88 m, leveys 2,95 m, syväys 1,55 m, uppoama 3 300 kg, kölipaino 1 550 kg, purjeala luovilla 48,1 m², moottori Beta Marine 16 hv diesel.
  • Suunnittelija Rolf Magnusson, Ruotsi valmistusvuosi 1975, valmistaja Albin Marine, Ruotsi.

Historia: Rolf Magnusson suunnitteli vuonna 1968 Joker S30 -purren Arvika Plast -veistämölle IOR Half Ton -kilpaveneeksi. Kun veistämö meni pian sen jälkeen konkurssiin, muotit osti Albin Marin. Magnusson muutti hieman kantta, sisäjärjestelyjä ja rikiä. Uusi vene esiteltiin vuonna 1971 Albin Balladina.

Siitä tuli yksi Albinin kaikkein suosituimmista cruiser-racereista. Tuotanto jatkui melkein muutoksitta vuoteen 1983, jolloin seuraajamalliksi esiteltiin Delta 31. Siihen mennessä Balladin ympärille oli syntynyt merkkiyhdistys, joka osti muotit vuokratakseen niitä muille valmistajille. Ainakin Shipman Marine teki noilla muoteilla myöhäisempiä Balladeja, joiden kokonaismääräksi arvioidaan yli 1 500 kappaletta.

X