Venevero astuu voimaan 1. toukokuuta, jos eduskunta ehtii päättää asiasta sitä ennen. Veron voimaantulo ei ole kuitenkaan vielä kirkossa kuulutettu, sillä joissain hallituspuolueissa veron järkevyydestä kytee pieni epävarmuus. Luvassa lienee kevään aikana poliitikkojen lehmänkauppoja, joissa yhtenä kaupan kohteena voi olla venevero. Se, mikä veneveron kohtalo on, tiedetään varmaan pian tämän lehden ilmestymisen jälkeen. Tammikuussa lakiluonnos kävi lausuntokierroksella

”Eduskunnan käsittelyaikataulusta ja keskustelun määrästä riippuu tuleeko kiire, mutta on tässä vielä aikaa”, sanoo hallitusneuvos Merja Sandell valtiovarainministeriöstä.

Vero lankeaa maksettavaksi rekisteröidystä veneestä, joka on runkopituudeltaan vähintään yhdeksän metriä tai jonka moottoriteho on vähintään 38 kilowattia, eli noin 52 hevosvoimaa. Veron suuruus on enintään 300 euroa vuodessa, ja esimerkiksi alle 38 kilowatin moottorilla varustetun, yli yhdeksänmetrisen purjeveneen vero olisi sata euroa.

Maksettua veroa ei palauteta

Jos vene ei ole nyt rekisterissä, mutta se ilmoitetaan rekisteriin vaikka kesäkuussa, tipahtaa postiluukusta rekisteröinnin jälkeen verolappu joka tapauksessa. Veneveron on tarkoitus olla niin kutsuttu liukuva vero, joka on voimassa aina vuoden kerrallaan, toisin kuin autoilla. Se tarkoittaa, että kun veron on maksanut, on se vuoden voimassa. Veroa ei palauteta, jos vene poistetaan rekisteristä verovuoden aikana.

Merja Sandellin mukaan veneveroa valvovat niin poliisi, tulli kuin rajaviranomaisetkin muun toimensa ohella. Jos veneilijä jää kiinni veneellään, josta ei ole maksanut veroa, rangaistuksena on veron määrääminen viisinkertaisena. Tämä tosin voi vielä muuttua eduskunnan käsittelyssä.

”Sakkorangaistus ei riitä estämään väärinkäytöksiä. Veroseuraamusten on oltava tuntuvia”, Sandell sanoo.

Ministeriö on arvioinut, että noin kymmenen prosenttia veneistä poistuu rekisteristä vappuun mennessä. Sandellin mukaan luku voi olla suurempikin.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin venerekisteristä poistui viime vuonna kaikkiaan 4 580 vesikulkuneuvoa, joista pelkästään vuoden viimeisellä viikolla 587. Normaalisti talvisin veneitä poistetaan rekisteristä viikoittain 10–20 kappaletta. Syys–joulukuussa veneverokeskustelun ollessa kiivaimmillaan veneitä poistettiin rekisteristä 2 492 kappaletta.

Vuoden vaihteessa vesikulkuneuvoja oli rekisterissä kaikkiaan 203 343 kappaletta.

Vene Viron rekisteriin

Nettikeskusteluissa veneitä ollaan innokkaasti rekisteröimässä Viroon. Mutta pystyykö veron välttämään, jos veneen rekisteröi Viroon ja silti haluaa veneillä Suomessa?

Sandellin mukaan se ei onnistu. Pohjana on venerekisterilaki, jonka mukaan vene on rekisteröitävä Suomeen ennen kuin sitä ryhdytään täällä käyttämään. Ulkomaille rekisteröityä vesikulkuneuvoa saa käyttää lain mukaan Suomessa tilapäisesti vain, jos omistajan tai haltijan kotipaikka tai kotikunta ei ole Suomessa.

”Se tarkoittaa, että jos omistaja tai haltija asuu Suomessa, niin vesikulkuneuvoa ei silloin saa käyttää verotta Suomessa.”

Sandellin mukaan Viroon rekisteröityä venettä ei saa käyttää Suomessa, vaikka se olisi virolaisen yhtiön omistuksessa, sillä myös veneen käyttäjän olisi oltava ulkomaalainen.

”Jos venettä käyttää henkilö, jonka kotipaikka tai kotikunta on Suomessa, niin se ei ole mahdollista”, Sandell sanoo.

Viroon saa nykyään helposti niin kutsutun e-kansalaisuuden eli virtuaalikansalaisuuden, vaikka henkilö itse ei asuisi Virossa. Sillä ei ole Sandellin mukaan mitään merkitystä veneveron kannalta, sillä käyttäjän kotipaikka määrää, saako virolaisella veneellä ajaa Suomessa.

Trafin Veneet ja rekisterit -yksikön päällikkö Ville Räisänen ei täysin allekirjoita valtiovarainministeriön näkemystä, sillä laki vesikulkuneuvorekisteristä ei tunne termiä ”käyttäjä”. Laissa puhutaan vain omistajasta ja haltijasta.

”Käytännössä tulkinta tehdään sitten valvontatilanteessa”, Räisänen sanoo. Ville Räisäsen mukaan venerekisteri on nyt paremmassa kunnossa kuin aikoinaan, kun maistraatit sitä ylläpitivät. Kun rekisteri siirtyi Trafille, poistettiin listoilta monia haamuveneitä, jotka kuitenkin voivat vielä olla käytössä. Vaikka vene löytyisi rekisteristä, voi sen tiedoissa olla puutteita, jolloin veron periminen vaikeutuu. Tilanne paranee kuitenkin Räisäsen mukaan koko ajan.

Trafi on saanut viime kuukausien aikana satoja kyselyitä veneen pituuden tarkistusmittauksesta ja siitä, voiko konetehoa itse rajoittaa niin, että verolta voisi välttyä. Käytännössä veneen omistajat haluaisivat tarkistusmittauksessa merkitä purjeveneensä alle yhdeksänmetriseksi välttääkseen sadan euron veron. Monen veneen pituus voikin poiketa ilmoitetusta ja tarkistusmittaukseen on aito ja oikea syy.

Veneen pituus tarkoittaa tässä tapauksessa rungon suurinta pituutta eli niin kutsuttua Lh-pituutta. Lh-pituuteen ei lasketa esimerkiksi rungon ulkopuolisia heloja tai muita tilapäisiä rakennelmia. Moottorin kohdalla noudatetaan Räisäsen mukaan valmistajan ilmoittamaa tehoa, eli siihen ei itse lähtökohtaisesti voi vaikuttaa, ellei saa moottorin valmistajalta tehoa alentavaa muunnossarjaa ja todistusta sen asentamisesta.

Nettisaitti tarjoaa vastuuhenkilön Viroon

Veneviroon.fi on oman ilmoituksensa mukaan saanut viime viikkojen aikana jopa tuhansia tiedusteluita suomalaisten veneiden omistajilta. Yhtiön puuhamies ja tiedottaja Sami Parviainen kertoo, että eniten kiinnostuneita ovat olleet pienehköjen veneiden omistajat. ”Ökyveneitä ei ole yhtään”, Parviainen sanoo.

Nettisivustolla kerrotaan, että palvelun takana ovat suomalaiset pitkän linjan veneilijät, joita venevero harmittaa. Palvelu tarjoaa myös telakointia Virossa ja venevakuutusta, valtaosa ihmisistä on kiinnostunut kuitenkin vain veron välttämisestä.

”99 prosenttia ihmisistä on ottanut yhteyttä vain ja ainoastaan veron takia. Se suututtaa ihmisiä niin paljon ja se koetaan epäreiluksi.”

”Mielestämme venevero on EU-lainsäädännön perusteella syrjivä. Tavaranhan pitäisi liikkua EU:ssa vapaasti”, Parviainen sanoo.

Veneviroon.fi:n selvityttää juristilla, onko yksityishenkilön mahdollista rekisteröidä vene Viroon vai vaatiiko se yrityksen.

”Jos veneen omistaa virolainen yritys ja olet vuokrannut sen siltä, niin on päivänselvää, että saat ajella sillä EU:ssa 18 kuukauden ajan kerrallaan. Kyse ei ole veronkierrosta, vaan verosuunnittelusta”, Parviainen sanoo.

Trafin ja verottajan mielestä asia ei ole lainkaan päivänselvä.

Parviaisenkin mukaan 18 kuukauden sääntöä sovelletaan EU:n ulkopuolelta tuotuihin ajoneuvoihin, joista ei tarvitse maksaa veroa.

”Suomeen voi tuoda väliaikaiseen turistikäyttöön 18 kuukaudeksi esimerkiksi venäläisen veneen, josta ei ole maksettu mitään arvonlisäveroja tai tulleja tai muita veroja EU:hun.”

Tullin terminologiassa tästä menettelystä puhutaan väliaikaisena maahantuontina. Viro kuitenkin kuuluu Euroopan unioniin ja Venäjä ei kuulu, joten kyseessä on kaksi eri asiaa.

Veneviroon.fi-sivuston taustayhtiöllä ei ole vielä hinnastoa siitä, paljonko veneen ulosliputus tulisi maksamaan. Virossa veneen rekisteröintimaksu on 67 euroa, ja Parviaisen mukaan yhtiön on tarkoitus yrittää pitää oma taksansa alle 150 euron sisältäen rekisteröintimaksun.

Veneviroon.fi yrittää hoitaa rekisteröinnin niin, että suomalainen voisi rekisteröidä veneensä yksityishenkilönä, mutta silloin Virossa on oltava merkittynä rekisteriin asiamies tai vastuuhenkilö. Veneviroon.fi tarjoaa juuri tätä palvelua suomalaisille.

Valtiovarainministeriön mukaan tämäkään ”verosuunnittelu” ei käy.

Virolaisvene vaatii lupakirjan

”Jokainen vastaa tietenkin siitä mitä tekee, mutta emme suosittele mitään vaihtoehtoa, jonka heti näkee lainvastaiseksi. Verottajan ja meidän ja monen veneilijän tulkinta on eri siitä, saako veneen omistaa missä haluaa ja saako sillä ajaa missä haluaa”, Parviainen sanoo.

Lisämausteensa verosoppaan tuo myös, että jos suomalainen rekisteröi veneensä Viroon, tulee hänellä olla Viron kansallinen pätevyyskirja, kun hän ajaa Viron aluevesillä.

”Käytännössä se vastaa kansainvälistä huvivenekuljettajan lupakirjaa”, kertoo Ville Räisänen Trafista.

Virossa lupakirja vaaditaan pienempienkin huviveneiden kuljettajilta, Suomessa joutuu hankkimaan huvivenekuljettajan lupakirjan vasta, kun huvialuksen pituus ylittää 24 metriä.

Lupakirjan voi hankkia joko Virosta tai Suomesta. Trafi veloittaa pätevyyskirjasta 150 euroa ja se on voimassa myös esimerkiksi Virossa.

Saako kuulua suomalaisseuraan?

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n hallituksen puheenjohtaja Samuli Salanterä pitää veneveroa täysin epäonnistuneena ja pikaisesti kasaan kyhätyltä. Veron takia veneily ja valtion verotulot vähenevät.

Liputussäännöt ja Viroon rekisteröidyn veneen kuuluminen suomalaiseen veneseuraan aiheuttavat vielä tulkinnanvaraa. Salanterä muistuttaa, että seuroihin kuuluu henkilöjäseniä, ei veneitä. Voi olla, että virolainen vene voisi olla suomalaisen henkilöjäsenen omistuksessa ja kuulua suomalaiseen seuraan. Se riippuu veneseuran omista säännöistä. Pahimmillaan seura voi sääntöihinsä vedoten evätä virolaisveneeltä seuran laituripaikan.

Mutta onko venepaikalla enää merkitystä, sillä asian ydinhän on se, että valtiovarainministeriön mukaan virolaisvene ei siis edes saisi olla suomalaisen henkilön käytössä Suomen vesillä verotta.

Minkä maan lipulla liputetaan?

Jokaisessa maassa noudatetaan omaa lippulakia. Asia olisi selvä jos kyse olisi alusrekisteriin rekisteröidystä aluksesta, mutta nyt on kyse vene- eli vesikulkuneuvorekisteristä. Alukset liputtavat sen maan lipulla, johon ne on rekisteröity.  ”Tämän tyyppistä tilannetta ei ole ennen ollut. Käsitykseni mukaan lainsäätäjä ei ole tätä miettinyt loppuun asti”, Salanterä sanoo.

Suomen lipulla saa liputtaa, jos vene on ainakin 60 prosenttisesti suomalaisomistuksessa. Tiettävästi myös Viron lippulaki on samankaltainen: jotta veneessä voi olla Viron lippu, on omistajaenemmistön oltava Viron kansalaisia. Eteen voi siis tulla sellainen pattitilanne, että veneen salkoon ei voi nostaa minkään maan lippua, jos siitä on esimerkiksi puolet on virolaisomistuksessa ja puolet suomalaisomistuksessa.

Veneveroesitys epäonnistunut

Salanterän mukaan nyt ollaan säätämässä lakia, joka ei käytännössä toimi. Suomalaisten viranomaisten mandaatti ei välttämättä ylety ulkomaille saakka. Esimerkkinä ovat Välimeren maat, joissa veneet ovat siirtyneet niihin maihin, joissa ei ole veroa. ”Ja niin tulee tapahtumaan Suomessakin”, Salanterä sanoo.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n tekemien laskelmien mukaan veneverolla ei valtion kirstuun kilahda rahaa vaan päinvastoin. Veron periminen tulee maksamaan enemmän kuin se tuottaa.

”Tässä ei ole tehty kotiläksyjä kunnolla. Tässä ei ole selvitetty, mitä ongelmia tämä aiheuttaa. Tämä on tuotu keskeneräisenä ulos. Tähän herätään vasta nyt. ”

 

Paljonko tulisit maksamaan veneveroa? Tästä pääset veneverolaskuriin.