Otimme 50-hevosvoimaisen Evinrude E-Tecin kolmen vuoden käyttötestiin, koska valmistaja määritteli moottorin huoltoväliksi vapaa-ajankäytössä huikeat kolme vuotta tai 300 tuntia.
Pitkä testi on nyt takana, on yhteenvedon aika.
Testin kolmantena kesänä E-Tec teki töitä 300 kg painavan Terhi Big Funin perässä. Periaatteessa raportointi kesän tapahtumista on moottorin osalta hyvinkin tylsää luettavaa, sillä yhdistelmä oli erinomainen ja 50-hevosvoimainen kone optimaalinen Big Funin aisapariksi. Kaikkiaan E-Tecillä on nyt takanaan hieman yli 173 ajotuntia. Määrästä 59 tuntia ajettiin kesällä 2004, 55 tuntia kesällä 2005 ja 59 tuntia kesällä 2006. Kansainvälisten tilastojen mukaan keskivertoveneilijälle kertyy yhden kauden aikana perämoottorin käyttötunteja noin 55. Eli testikäytössä olleen E-Tecin ajotunnit vastasivat tältä osin hyvinkin tarkasti ns. normaalia kulutusta. Juuri tämä oli myös yksi testimme lähtökohdista.
E-Tecin kanssa ei ollut kesän 2006 aikana minkäänlaisia ongelmia. Kone käynnistyi kaikissa olosuhteissa välittömästi virta-avainta käännettäessä. Näinkin huoleton E-Tec-kesä herättää hieman kummastusta, kun muistaa koneen ajoittaiset käyntihäiriöt kesällä 2005. Kyseiseen ongelmaan ei lopulta löytynyt mitään yksiselitteistä syytä, mutta ilmeisesti sillä oli jotakin tekemistä koneen tietokoneen ohjelmaversion kanssa. Päivityksen jälkeen koneessa ei enää ilmennyt minkäänlaisia käyntihäiriöitä.
Valmistajan mukaan Evinruden E-Tec-koneiden huoltoväli on kolme vuotta tai 300 tuntia, kun kone on normaalissa vapaa-ajan käytössä. Myös takuu on kolme vuotta. Kolmen vuoden ja 173 tunnin 2 minuutin ja 40 sekunnin ajon jälkeen koeajomoottori avattiin ja tutkittiin. Uudelta se ei näyttänyt, mutta ei sisältä löytynyt myöskään mitään huolestuttavaa; ei mitään, mitä ei normaalisti käytetyssä perämoottorissa kolmen vuoden jälkeen olisi.
Ulkoisessa tarkastelussa moottorissa ei näkynyt muita korroosion merkkejä, kuin loppuun kulunut sinkki ja kiinnityshaarukan alatuen lohkeillut maali. Ruostumattomasta teräksestä valmistetusta tangosta oli maali paikoitellen irronnut, mikä ei ole edes kauneusvirhe, sillä tanko ei ole pahemmin näkyvissä.
Yleinen suositus on ollut, että peräöljyt vaihdetaan vuosittain. Kolmen vuoden jälkeen öljy juoksi säiliöstä astiaan vihreänä ja notkeana vailla näkyviä epäpuhtauksia. Palamisen hajua ei tuntunut lainkaan. Edes öljykorkissa ei ollut näkyvästi metallipurua.
Ainoa poikkeavuus löytyi tulppien avaamisen yhteydessä. Tulpat olivat edelleen alkuperäiset, sillä niidenkin vaihtoväli on 300 tuntia tai kolme vuotta. Tulppien keskielektrodit olivat kuitenkin kuluneet eri tahtiin, sillä alemman eli kakkossylinterin tulppa oli kulunut selvästi enemmän (rako 1,0 mm vs. 0,65 mm) kuin ykkössylinterin, jonka elektrodi puolestaan oli kulunut epätasaisesti. Myös palotilojen karstoituksessa oli selkeä ero. Se ei ole kuitenkaan huolestuttavaa. Kaikki karsta irtosi helposti rapsuttamalla. Sylinterien seinämät olivat kuin tehtaan jäljiltä. Myöskään ohivuodosta ei ollut minkäänlaisia merkkejä.
Kokonaisuutena Evinrude E-Tec osoittautui lupausten mukaiseksi. Huolimatta pienestä karstoittumisesta ja tulppien epätasaisesta kulumisesta, todellisia ongelmia ei kolmen vuoden jälkeisessä tarkastuksessa havaittu. Mielenkiintoista olisi tosin tietää, minkä verran toisen kesän käyntiongelmat johtuivat sytytystulpista, vai oliko kyseessä ongelma moottorin käyntiä ohjaavassa tietokoneohjelmassa. Siihen viittaa ainakin ongelmien loppuminen ohjelman päivityksen jälkeen. Jos moottorissa tällaisia ongelmia on, käynti valtuutetussa huoltopisteessä auttaa.
Teksti: Heikki Juuri-Oja ja Ari Inkinen
Kuva: Ari Inkinen
