Lahdessa Niemen pelastusaseman pihalla oleva Lahden järvipelastajien pelastusvene Teemu pitäisi laskea vesille huomenna, mutta vielä sinne ei ole asiaa. Viime syksynä kesken partioinnin yhden moottorin kierrokset alkoivat selittämättömästi laskea. Ongelmat loppuivat, kun moottorille menevä polttoaine laitettiin kiertämään toisen polttoainesuodattimen kautta.
Oletuksena siis oli, että dieselissä on jotain, mikä estää polttoaineen pääsyn moottorille. Dieselbakteeritesti tehtiin loppusyksystä ja se osoitti, että polttoaineeseen oli pesiytynyt mikrobeja.
Kaupoista löytyy aineita, jotka lupaavat hajottaa polttoainetankkiin pesiytyneet kasvustot, mutta ongelmana on se, että hajotessaan kasvustot voivat päästä putkistoihin tai pahimmillaan suodattimien kautta suuttimille saakka, jossa ne voivat aiheuttaa suurtakin vahinkoa. Paras tapa on tyhjentää koko polttoainetankki, suodattaa diesel ja palauttaa puhdistettu diesel takaisin puhtaaseen tankkiin.
Dieseliä kierrätetään
”Jokainen vene on erilainen. Ikinä ei tiedä, minkälainen urakasta tulee”, sanoo yrittäjä Harri Hvitsjö Dieselbar 247:sta. Hänen päätyönään on myydä polttoainetta veneilijöille, mutta yhä enemmän hän myös puhdistaa veneiden polttoainetankkeja.
Hänet kutsuttiin puhdistamaan Teemun tankit, jotta se voitaisiin turvallisin mielin laskea vesille.
Tämä pelastusvene ei ole siitä helpoimmasta päästä. Tarkoitus on tyhjentää veneen kaksi 450 litran dieseltankkia kokonaan, pyyhkiä räteillä tankkien pohja sakasta puhtaaksi, suodattaa poispumpattu diesel ja palauttaa se tankkeihin puhdistettuna. Tämän jälkeen lisätään polttoaineen sekaan biosidi, jonka tulisi tappaa mikrobit polttoaineesta, tankeista ja polttoainelinjoista.
PV Teemun diesel suodatettiin tämän pussisuodattimen läpi. Näkyvää kasvustoa ei suodattimeen jäänyt.
Puhdistamisen vaikeus
PV Teemussa on melko kookkaat manusluukut polttoainetankeissa, mutta ne sijaitsevat tankkien kyljissä, polttoaineen pinnan alapuolella. Suunnitelma on, että ensin imetään polttoaineet pois tankkien alareunoissa olevista yhdysputkista sovitteiden avulla, jonka jälkeen päästään käsiksi tankkeihin isompien luukkujen kautta.
PV Teemun polttoainesäiliön manusluukku ei ole parhaassa paikassa. Säiliön pohjaa on hankala puhdistaa.
Pumppujärjestelmä on Hvitsjön itse rakentama. Tankkiin johdettu letku menee sähköpumppuun, joka pumppaa polttoaineen pussisuodattimen ja vedenerottimen kautta toiseen säiliöön. Sitten säiliössä oleva polttoaine palautetaan polttoainetankkiin toisen suodattamisen jälkeen. Jos polttoainetankkiin pääsee hyvin käsiksi, voidaan polttoaine kierrättää niin, että sitä ei tarvitse pumpata erilliseen säiliöön välillä lainkaan. Tärkeää on päästä käsiksi tankkien pohjalle, jolloin räteillä voidaan irrottaa tai letkulla imeä pois sinne pinttynyt moska.
Teemun tankeista pumpattiin pois yhteensä 620 litraa noin 15 minuutissa.
Harri Hvitsjö asentamassa suodatinta puhdistuslaitteistoon.
Väri vaihtuu
Kun lähes kaikki diesel oli saatu imettyä tankeista pois, kävi ilmi, että näkyvää dieselkasvustoa oli tankkien pohjalla mustina esiintyminä, mutta vain vähän. Suodatinpusseihin oli jäänyt vain pieniä hitusia. Hvitsjön diagnoosi oli, että mikrobit olivat päässeet pesiytymään veneen tankkeihin, mutta eivät olleet vielä ehtineet kasvaa siellä suuremmaksi kasvustoksi. Viimeiset tankkien pohjalla olevat diesellitrat olivat selvästi tummempia kuin muu polttoaine. Värimuutos johtuu mitä todennäköisimmin mikrobeista, sillä viime vuoden positiivista näyttänyt mikrobitesti otettiin tankin pohjalta. ”Päästiin hyvään aikaan puuttumaan tähän ongelmaan. Myöhemmin tankeista olisi voinut löytyä isompaa kasvustoa”, Hvitsjö toteaa.
Hvitsjö kertoo nähneensä puhdistamiensa polttoainetankkien pohjilla vaikka minkä näköistä sinne kuulumatonta tavaraa nauloista lähtien.
”Pahin tapaus oli se, kun erään ison rautalaivan polttoainetankin kansiluukku oli jäänyt talveksi auki, ja tankista löytyi 200 litraa vettä, lehtiä ja oksia”, Hvitsjö kertoo.
”Toinen mieleen jäänyt tapaus oli se, kun kesädieseliä oli käytetty talvella ja se oli parafinoitunut. Ehdin pyörittämään tuota pumppua kymmenen sekuntia, niin suodatinpussi oli täynnä kamaa.”
Pakkasessa parafinoitunut kesädiesel jämähti putkistoihin ja suodattimeen. Kyseessä ei ole PV Teemun polttoaine.
Hvitsjön mukaan dieselongelmien määrä näyttää kasvavan sitä mukaa kun ihmisten tietoisuus piilevästä ongelmasta lisääntyy.
”En ole pystynyt jäljittämään, mistä pöpöt alunperin ovat lähteneet liikkeelle. Pöpö voi tarttua mistä tahansa jakeluketjun kohdasta”, Hvitsjö sanoo.
Suurin ongelma puhdistusoperaatioissa ovat venevalmistajien hankalasti sijoittamat polttoainetankit. Joskus niihin pääsy on tehty todella vaikeaksi.
”Yhdellä asiakkaalla oli upea, hollantilainen rautalaiva. Sinne oli juuri asennettu parketit ja kaikki oli laitettu kuntoon. Sen tankit oli asennettu niin, että lattia olisi pitänyt purkaa ja nostaa ne tankit pois. Joissain veneissä on moottorit asennettu tankkien eteen.”
Laajempi ongelma
PV Teemu ei ole ainoa Suomen Meripelastusseuran vene, joka on kärsinyt dieselongelmista.
”Hankala sanoa, mistä me sitä likaista polttoainetta ja levää sinne tankkeihin saadaan, mutta kyllä meillä on aika paljonkin sellaista ongelmaa ollut. Se ilmaantuu milloin missäkin muodossa, esimerkiksi tukkeutuneina suuttimina, mutta pahimmillaan niiden vaurioina”, kertoo Suomen Meripelastusseura ry:n alustarkastaja Taneli Mauno.
Maunon mukaan Meripelastusseura on alkanut viime vuosien aikana tutkia tarkemmin omien veneidensä polttoainetankkeja.
”Avasimme pelastusristeilijä Jenni Wihurin tankit. Tankin pohjalta löytyi kauhakaupalla mustaa mönjää. Kun käydään ulkomailla ja tehdään pitkiä reissuja ja tankataan milloin missäkin, niin polttoaineen laadusta on hankala varmistua”, Mauno sanoo.
Maunon mukaan kasvustonhajottaja-aineita käytetään säästeliäästi, sillä ongelmana on se, että kasvusto ei mihinkään katoa, vaan se voi lähteä tankista liikkeelle ja tukkia putkistoja ja aiheuttaa ongelmia.
”Jos tankkeihin ei pääse hyvin käsiksi eikä niitä ole mahdollista päästä puhdistamaan esimerkiksi loiskelaippojen takia, niin onko näiden levänhajottaja-aineiden käyttö kuitenkin pienempi paha kuin ajaa likaisella tankilla? Ne ovat kaksipiippuisia juttuja.”
Meripelastusseura ei ole erikseen tilastoinut, monenko pelastettavan vene on sammunut kesken ajon nimenomaan dieselpöpöjen takia. ”Mutta kyllä niitä varmasti on”, Mauno sanoo.
Mikrobeja kuhiseva diesel näyttää sakkaiselta. Tämä diesel ei ole PV Teemusta.
Kurkkaa tankkiin
Jos oman veneen tankkiin ei ole kurkattu ennen vesillelaskua, kannattaa tankki kuitenkin tarkastaa nyt silmämääräisesti. Jos dieselin kunto epäilyttää, kannattaa tehdä dieselbakteeritesti.
Jos kasvustoa löytyy, pitää tarkkaan harkita, voiko tankkiin kaataa hajottaja-ainetta, vai pitäisikö tankki tyhjentää ja pestä kunnolla. Puhdas polttoaine luo myös turvallisemman olon, kun tietää, että ainakaan dieselpöpön takia ei reissu keskeydy kesken kaiken.
Juttu on julkaistu Vene-lehdessä 6/2018.
