Tilaa
Jutut

Yksi merisään klassikoista on poissa – Itätoukki korvasi Eestiluodon

Eestiluodon rannikkoaseman korvasi radiolähetyksissä niin ikään Sipoossa sijaitseva Itätoukki. Ilmatieteen laitoksen mukaan Itätoukista saadaan Eestiluotoa tarkempia mittaustuloksia. Muutaman kuukauden päästä Eestiluodon mittausmastoa ja -asemaa ryhdytään purkamaan lopullisesti.

02.10.2018

KirjoittajaJukka Hiiro

Kotka Rankki, Utö, Eestiluoto, Harmaja, Mäkiluoto, Russarö, Rajakari ja niin edelleen. Tuttuja nimiä paitsi veneilijöille varmasti kaikille suomalaisille. Onhan säätiedotus merenkulkijoille luettu päivittäin Ylen radiokanavilla jo vuosikymmenien ajan. Mikä olisikaan vesillä liikuttaessa sääennustetta tärkeämpi tieto. Maahanmuuttaja on kotoutunut vasta, kun kuuntelee merisäätä, tunnetussa vitsissä todetaan.

Muuttumattomana klassikko ei ole kuitenkaan pysynyt. Toissa viikonloppuna Sipoossa sijaitseva Eestiluodon rannikkoasema poistui radiolähetyksen listalta. Tilalle tuli niin ikään Sipoossa sijaitseva Itätoukki. Muutaman kuukauden kuluttua Eestiluodon rannikkoasema puretaan lopullisesti.

”Yle radion merisääasemien listauksessa pidetään tietty määrä havaintoasemia ja Sipoo Itätoukin uusi säähavaintoasema perustettiin korvaamaan Eestiluodon asema”, Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Minna Huuskonen kertoo.

Merisää on yksi pisimpään Ylen ohjelmistossa olleista tiedotuksista. Ylen mukaan ensimmäistä kertaa säätiedotus merenkulkijoille luettiin Hanko-radiossa maaliskuussa vuonna 1926 ja säätiedotukset ja myrskyvaroitukset ovat olleet arkipäivää radiossa siitä saakka.

Ilmatieteen laitos mittaa tällä hetkellä rannikon säätietoja 39 automatisoidulla rannikkoasemalla. Viimeinen miehitetty rannikkoasema oli puolustusvoimien ylläpitämä asema Kotkan Kirkonmaalla, joka vaikeni vuonna 2013.

Huuskosen mukaan Eestiluodon ja sen korvaavan Itätoukin etäisyys on vain noin kolme kilometriä, eikä niin lähekkäin sijaitsevien asemien ylläpitämisessä ole järkeä.

Eestiluodon poistamiseen asemien joukosta, sekä mittausaseman tulevaan purkamiseen on päädytty siksi, että Eestiluodon mittaustulokset eivät ole olleet parhaita mahdollisia. Tämä johtuu Huuskosen mukaan siitä, että saari on iso, 27 hehtaaria, ja tuulimittauspiste on sijainnut kookkaassa mastossa 34 metrin korkeudessa meren pinnasta.

Sekä saaren että mittausmaston koko ovat vaikuttaneet tuulimittaustuloksiin.

Isotoukki on Huuskosen mukaan huomattavasti pienempi, vain noin kolmen hehtaarin kokoinen. Puuton saari sijaitsee myös ulompana ulkosaaristossa.

”Nämä tekijät antavat erinomaiset edellytykset edustavalle tuulen ja lämpötilan mittaukselle merialueella”, Huuskonen sanoo.

Huuskosen mukaan mittausasemien toimittua jo tovin rinnakkain on havaittu, että Isotoukki antaa kuin antaakin edustavammat mittaustulokset vesillä liikkuvia palvelemaan.

Eikä Eestiluoto ole suinkaan ensimmäinen listalta poistuva rannikkoasema. Esimerkiksi monien mieleen iskostunut Kuuskajaskari vaimeni vuosituhannen vaihteessa, kun puolustusvoimat poistuivat saarelta.

Merisää tulee Ylen radiokanavilta viisi kertaa päivässä. Jotain sen merkittävyydestä kertoo sekin, että kun Radio- ja televisiotoimittajien liitto meni kolmeksi viikoksi lakkoon vuonna 1988, väliaikamerkin lisäksi radiosta kuultiin lakon aikana Ylen kanavilla vain yksi ohjelma – merisää.

Lue myös nämä

X