Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Jutut

Veneilijän luontokohde: Korsvikin kivikirkko – Kiven paino keventää

Kovina aikoina ihminen kaipaa henkistä tukea. Loviisan Valkosta sellainen löytyy erityisen lujassa muodossa.

03.06.2020

Kirjoittajaja kuvat markus ånäs

Ei sille mitään voi. Näky hiljentää. Olen yksin, jota korostaa se, että tuuli on suhteellisen navakkaa. Humina ympäröi rantametsikössä. Ja edessä on erityisen vakuuttava luonnonluoma: Korsvikin kivikirkko.

Joskus jääkauden aikana kolme massiivista siirtolohkaretta jysähtivät tänne Pohjolaan isoksi röykkiöksi. Pienempien pultereiden avulla muodoksi tuli kota: kaksi pienempää viistoina seininä, isoin näiden yli massiivisena kattona. Kun isoimman kooksi on laskettu 6 x 8 metriä, sisälle jää viitisen metriä pitkä ja saman korkea tila, jolla on leveyttä reilut kaksi metriä. Luonto on muovannut penkit, alttaritaulun kehyksenä toimii kiven paljas, sävykäs pinta, aiheena takaseinällä ylhäällä suomalainen metsä.

Sisäänkäynnin vieressä on komea kelo, jonka naavaiset oksat raapivat taivasta kuin ristin paino syntisen selkäpiitä.

Kivikirkon jylhyyttä lisää se, että jostain ihmeellisestä syystä, vaikka jääkaudella ei näillä alueilla maailmaa turismista ollut tietoakaan, kivet ovat kasautuneet luonnonkauniille paikalle suon sijaan. Ympärillä on itäiselle rannikollemme tyypillistä selkeäpiirteistä mäntymetsää ja kivikirkon sisäänkäynti antaa suoraan komealta rantakalliolta edessä aukeavalle Hormnäsfjärdenin merenlahdelle.

Lohkareet ovat asettuneet jääkaudella taiten paikoilleen. Valo laskeutuu luolan sisälle peräseinän alttaritaulusta.

Ei ihme, että Korsvikin kivikirkko on ollut näillä alueilla aina tunnettu. Kun pakanallisuuden ajasta on modernimpien uskontojen aikaan, niiden symbolit ovat löytäneet myös näille rannoille. Nyt Korsvikin kirkon edessä on tuoreista mäntytukeista tehty, yksinkertaisuudessaan kaunis risti. Jykevä mittasuhde on linjassa lohkareiden kanssa. Puolipakanallisessa kirkossa on tiettävästi järjestetty myös virallisempia kirkollisia toimituksia.

Veneiden kiinnittymiseen sovelias kallio on karikkoisen Hormnäs-fjärdenin rannalla.

Koronaviruksen kurittamassa yhteisössä on nyt tilausta henkiselle tuelle. Ei ihme, että vieraskirja on täynnä nimiä. Samalla päivällä on aamulla käynyt jo useampi vieras, edellisenä päivänä useampi kymmen.

Vetäydyn meren suuntaan vaikuttuneena.

Korsvikin kivikirkko

Missä: Valkossa Loviisassa.

Satama: Luonnonranta kirkon edessä – ei palveluita. Puolivirallinen grillipaikka.

Kävijälle: Korsnäsiin ei tule väylää ja vedet ovat karikkoisia. Pienten luotojen välissä on tarkalle navigoijalle kyllä kylliksi syvää vettä isommallekin veneelle – reitti kohti Hormnäsfjärdeniä alkaa Keipsalon itäiseltä selältä.

Erikoista: Yksityisesti ylläpidetty kivikirkko sijaitsee Suur-Sarvilahden kartanon mailla. Sarvilahden kartanon päärakennus on toinen suurvalta-ajan ylhäisaatelin asuinlinnoista Suomessa. Ensimmäisen kerran paikka nimettiin vuonna 1348 vapaasäätyisen Anders Munckin omistamaksi, mutta maineeseen se nousi, kun Amiraali Lorentz Creutz aloitti päärakennuksen rakennustyöt vuonna 1672. Myöhemmin rakennus siirtyi von Morianin suvun kautta von Borneille.

Lisätietoja: Valkon kyläyhdistys

X