Tilaa
Merimiestaidot ja turvallisuus

Onnettomuusanalyysi: Ankkurin mukana mereen

Seppo Huuhtinen oli rantautumassa suosittuun ulkoilusaareen Porkkalan edustalla. Sujuvan rantautumisen sijaan Seppo tipahti veteen ja taisteli hengestään. Mitä oikein tapahtui?

27.08.2023

KirjoittajaJukka-Pekka Lumilahti

KuvaajaRisto Nordell ja Jukka-Pekka Lumilahti Kartta Traficom

Viikko ennen juhannusta Seppo Huuhtinen oli purjehtimassa matkaveneellään Läntisellä Suomenlahdella. Illan päätteeksi yksin liikkeellä ollut Seppo päätti rantautua Porkkalanniemen lähistöllä sijaitsevaan Stora Svartöhön. Saari on Helsingin kaupungin omistama ulkoilusaari, jossa rantautumista helpottavat poijut sekä kalliota mukaileva puulaituri.

Satamaan johtaa kaksi väylää. Molemmat ovat kapeita, mutta idän puoleinen väylä on merkitty hyvin kardinaaliviitoilla, lännen puoleisella väylällä merkkejä ei ole, ja vedenalaisten kivien vuoksi lähestymisessä saakin olla tarkkana.

Kapeista väylistä huolimatta saaren suojaiseen satamaan pääsee kohtalaisen suurellakin veneellä. Sijaintinsa ansiosta Stora Svartö on suosittu satamapaikka ennen tai jälkeen Porkkalanselän ylityksen. Se on myös viikonloppureissujen kohteena pääkaupunkiseudulta.

Stora Svartö sijaitsee Porkkalanniemen itäpuolella (1). Merivartioston veneet lähtivät auttamaan läheiseltä Porkkalan merivartioasemalta (2), jonne loukkaantunut Seppo Huuhtinen myös evakuoitiin.

Ankkuri pohjaan

Poijun sijaan Seppo päätti käyttää ankkuria veneen kiinnittämiseen. Rantautuminen täytyi suunnitella hyvin, sillä yksin ollessa auttavia käsipareja ei purjeveneessä ollut. Olosuhteet olivat kuitenkin hyvät. Aamulla lähes myrskyisenä puhaltaneen tuulen puuskat olivat päivän aikana laantuneet ja nyt niistä oli jäljellä enää vieno henkäys. Sitäkin laimensi saaren edustalla oleva pikkusaari, joten tuulella ei ollut vaikutusta rantautumiseen.

Seppo valmisteli keulaköydet tarpeeksi pitkiksi hyvissä ajoin ennen rantautumista. Suunnitelma oli selkeä. Ensin lasketaan ankkuri, sitten lähestytään hitaalla vauhdilla kohti rantaa ja noin metri ennen kiinnityspaikkaa pysäytetään vene. Pysähtymisen jälkeen ankkuri kevyesti kiinni, jonka jälkeen askellus maihin ja keulaköydet kiinni rannassa oleviin lenkkeihin.

Kaikki ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan. Ankkuria laskiessaan Seppo takertui ankkuriköyteen. Sen seurauksena hän horjahti ja putosi ankkurin mukana veteen. Painava ankkuri veti Seppoa veden alle samalla, kun purjevene loittoni. Seppo ei päässyt ankkuriköydestä irti.

Kaikki oli tapahtunut silmänräpäyksessä ja nyt oli tosi kyseessä.

Sotkussa olevat köydet muodostavat helposti silmukoita, jonne käsi tai jalka voi takertua tai jäädä kiinni. Kuvituskuva.

Mitä ihmettä?

Tulevasta viikonlopusta ja lähestyvästä juhannuksesta johtuen Stora Svartössä oli muitakin veneilijöitä. Vaikka ilta oli jo kääntymässä yöhön, läheskään kaikki eivät olleet vielä siirtyneet veneisiin nukkumaan. Sepon rantautumista seurasi useampikin silmäpari. Hämmästys oli suuri, kun rannalta havaittiin Sepon pudonneen purjeveneestä mereen.

Hetken ihmetysten jälkeen Sari Koskinen soitti hätänumeroon 112. Hätäkeskuksessa puheluun vastasi Ville Mäkitalo. Hän hälytti tilanteeseen pelastuslaitoksen ja ensihoidon yksiköitä Kirkkonummelta. Koska tapahtuma sattui merellä, johtovastuu tapauksesta oli Rajavartiolaitoksella. Siksi Ville käänsi hätäpuhelun alkutietojen kirjauksen jälkeen meripelastuslohkokeskukseen Helsinkiin.

Siellä päivystäjä haastatteli Saria tarkemmin. Tämän jälkeen hän hälytti vielä kaksi merivartioston veneyksikköä läheiseltä Porkkalan merivartioasemalta, sekä päivystävän meripelastushelikopterin Helsingistä.

Pois vedestä

Taisteltuaan pinnalla ja pinnan alla noin minuutin ajan, Seppo onnistui irrottautumaan köydestä. Hänen voimansa olivat jo ehtyneet, mutta rannalla tapausta seuranneet sivulliset auttoivat Sepon maihin.

Sari soitti muuttuneesta tilanteesta uudelleen hätänumeroon ja selosti tilanteen. Hätäkeskuksen kautta tieto saavutti myös meripelastuslohkokeskuksen.

Viidentoista minuutin kuluttua Sepon veteen joutumisesta Stora Svartössä olevat havaitsivat pohjoisesta lähestyvät sinivilkut. Porkkalan merivartioaseman veneet löysivät nopeasti oikeaan paikkaan.

Seppo makasi edelleen rantakalliolla tilanteesta uupuneena. Hän oli kuitenkin tajuissaan ja pystyi juttelemaan.

Merivartijat kiinnittivät veneensä ja siirtyivät tutkimaan Seppoa. Koska hän oli mahdollisesti saanut vettä keuhkoihinsa, päätettiin potilas kuljettaa merivartioston veneellä mantereelle. Siirtomatka sujui hyvin, eikä Sepon voinnissa matkan aikana tapahtunut muutoksia.

Samaan aikaan kun merivartioston vene saapui Porkkalan merivartioasemalle, rantaan kurvasi myös ambulanssi. 45 minuutin kuluttua veteen putoamisesta Seppo oli ambulanssilla matkalla sairaalaan tarkempia tutkimuksia varten.

Miksi köysiä on alun perin alettu kiertää kannelle rullalle? Koska se on turvallinen tapa säilyttää köysien pitkiä, vapaita päitä.

Vaaran paikat

Köydet kuuluvat veneilyyn. Köysiin kohdistuvat voimat voivat kuitenkin yllättää. Vaaranpaikkoja ovat erityisesti kannella kerällä olevat ja vyyhdetyt köydet, sekä ankkuriköysi ja -kettinki. Lisäksi purjeveneissä purjeisiin liittyviin köysiin kohdistuvat voimat ovat yllättävän suuret.

Samoin on myös tilanteissa, joissa venettä irrotetaan karilta tai hinataan. Suositeltava tapa on käyttää luistamattomia hanskoja köysiä käsiteltäessä, sillä ne suojaavat ihoa juoksevan köyden aiheuttamilta palovammoilta.

Aina köyteen kohdistuvan voiman havaitseminen ei ole helppoa, ja tilanteiden muuttuessa köydet saattavat kiristyä hyvinkin nopeasti.

Paras keino välttää vahinkoja on ennakointi. Koilaamalla tarpeettomat köydet tai laittamalla köydet niille kuuluviin säilytyslaatikoihin heti käytön jälkeen, vaaranpaikkoja on selkeästi vähemmän. Kiinnitysköysien ylimääräiset pätkät kannattaa myös siistiä.

Kaikkia köysiä ei kannelta kuitenkaan voi poistaa. Oleellista on, ettei köysiin ja köysikieppeihin nojata tai niiden päällä seistä. Lievimmillään kiristyvä köysi voi aiheuttaa horjahduksen, pahimmillaan seurauksena on veteen putoaminen tai lenkin kiristyminen raajan ympärille. Myös kiristyvän köyden vapauttaminen käsivoimin voi olla tekemätön paikka.

Sepolla kävi tällä kertaa tuuri. Laskettaessa ankkuria köysi takertui hänen jalkaansa, jolloin hän putosi veteen. Onneksi Seppo pystyi irtautumaan ankkuriköydestä, mutta helppoa se ei ollut. Niin paljon voimaa pohjaan menevällä ankkurilla oli.

Henkilöiden nimet on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi. Hädässä oleva ei osallistunut jutun tekemiseen.

Mitä opittiin?

  • Köysiin kohdistuvat voimat voivat olla yllättävän suuria.
  • Varo kiristyviä köysilenkkejä.
  • Pidä köydet järjestyksessä.

Lue myös nämä

X