Pikkujenkit Bayliner 175 GT, Glastron SSV 175 Bowrider ja Sea Ray 175 Sport

Pienillä jenkkiveneillä on selkeä käyttötarkoitus. Niillä lähdetään aurinkoisina päivinä ihailemaan ympäristöä ja ehkä harrastamaan vesiurheilua. Mukaan otetaan vähäpukeisia ystäviä ja kylmiä virvokkeita. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta juuri siksi erittäin rentouttavalta.

Tällaisesta veneilystä nauttivat erityisesti nuoret. Vauhdin hurmaa on tarjolla sekä veneen kyydissä että wakeboardilla tai suksilla. Välillä otetaan aurinkoa ja pulahdetaan uimatasolta viilentävään veteen. Tunnelmaa ylentää runsasbassoinen rytmimusiikki.

Ryppyotsaisesti katsottuna kovaääninen jenkkiveneily voi aiheuttaa närää. Paheksunnan taustalla saattaa olla alitajuinen nuoruuden kaipuu. Kun asiaa ajattelee hieman tarkemmin, saattavat juuri tämänkaltaiset päiväretket olla huviveneilyn parasta antia: huoletonta, hauskaa ja virkistävää.

Kaikki vertailussa mukana olleet veneet täyttävät perustehtävänsä. Niiden huippunopeus on yli 30 solmua myös raskaasti kuormattuna ja tehoa on riittävästi nostamaan vesihiihtäjän pinnalle. Tilajärjestelyt ovat pelkistetyt ja kohtuullisen mukavat. Istuinpaikkoja on kuudelle.

Ajoimme veneitä Suomenlahdella kolmen päivän ajan vaihtelevassa säässä. Ajoittain keli oli sen verran raju, että normaalisti pikkujenkit pysyisivät laiturissa. Mittaukset tehtiin tyynissä ja tasapuolisissa olosuhteissa.

Tasaisella merellä Baylinerin ketteryys keräsi runsaasti tyytyväisyyspisteitä. Ilman kovaa ohjaamomelua veneen iloinen pyörittely suunnasta seuraavaan olisi ollut yhtä juhlaa. Glastron ei ollut liikkeissään aivan yhtä letkeä ja tahmein oli Sea Ray, joka kärsi tiivistahtisen käskyttämisen aikana painostaan.

Kaikki veneet käyttäytyivät tyynessä johdonmukaisesti ja niitä oli erittäin helppo hallita myös käännöksissä.

Mitä enemmän aallonkorkeus kasvoi, sitä selkeämmin Glastron otti ohjat käsiinsä.

Sea Rayssä on poikkeava runko. Lähellä kölilinjaa on eräänlaiset levytasot, alapalteet. Valitettavasti pohja on ikävän kova jo perusaallokossa, ja huonon penkin päällä istuva kuski joutuu pelkäämään selkänsä puolesta. Glastronin ajomukavuuteen verrattuna ero oli valtava.

Amerikkalaisilla venevalmistajilla on tapana ilmoittaa veneiden painot tarkasti, mutta nyt tehtyjen mittausten perusteella kaikkiin lukuihin ei voi luottaa.

Vertailun voittaja olisi helppo valita, jos Sea Rayn runko olisi perusaallokossa edes hieman parempi. Kokonaisuus on viihtyisä, laadukas ja tyylikäs, vaikka pieniä viimeistelyn puutteita on yllättäen jäänyt näkyviin. Minkä Sea Ray aallokossa menettää, se saa muhkean patjastonsa ansiosta takaisin aurinkoa otettaessa. Vertailun paras vene ankkurissa tyynellä lahdella; heikoin, kun lähdetään liikkeelle.

Baylinerin ratkaisu jättää auringonottotaso kokonaan tekemättä ja piirtää pieneen veneeseen iso avotila on rohkea. Ketterimmän veneen titteli menee ilman muuta Beikulle. Jos vesiurheilu ja yleinen vauhdin hurma ovat arvoasteikossa istuin- ja makuumukavuuden edellä, on Bayliner Sea Raytä parempi valinta.

Glastron kärsii eniten vanhahtavasta ulkonäöstään ja tietystä tyylittömyydestä, joka heikentää veneen uimarantauskottavuutta.

Vaikka veneitä tulee arvostella kokonaisuutena, on pidettävä mielessä, että veneet ovat kulkuneuvoja, joilla liikutaan vesillä. Hyvillä patjoilla tai tyylikkäillä mittareilla ei voi olla arvioissa läheskään samaa painoarvoa kuin erinomaisilla ajo-ominaisuuksilla. Siksi tämän vertailun voitti  Glastron, mutta vain hiuksenhienosti ennen Baylineriä.

Tekniset tiedot

Teksti: Heikki Juuri-Oja

Tiivistelmä Vene-lehden 11/2010 jutusta