Arconan luottosuunnittelija Stefan Qviberg piirtää pursia, joissa modernin urheilulliset piirteet eivät hypi silmille, vaan tasapainoilevat perinteisen kanssa. Keula on melkein viivasuoran pysty, samoin perä. Kansirakenne näyttää todellista korkeuttaan matalammalta ikkunat nauhaksi sitovalla teippauksellaan. Rakomaiset runkoikkunat häviävät miltei näkymättömiin. Perä on leveä ja kantava, mutta ilman laitataitteita tai kaksoisperäsimiä.
Kokonaisuudessa on eittämättä vauhdikkuutta, mutta ilman aggressiivista otetta. Ilme on kiltisti arvokas; jos ei peto ihan lampaan vaatteissa ole, niin vaikkapa kultaisen noutajan turkissa.
Nykyaikaiset, suuret avotilat tarjoavat lähtökohtaisesti hyvän työpaikan miehistölle. Yksi valinta kuitenkin on tehtävä juuri Arconan kaltaisissa cruiser/racer-veneissä ja se on pöydän hankkiminen avotilaan. Matkaveneilyssä se on ilman muuta suuri mukavuustekijä, mutta kiihkeissä kisatilanteissa yhtä selvästi miehistön liikkumisen tiellä.
Arconan tarjoama ratkaisu on turkin alle omaan lokeroonsa laskettava pöytätaso. Pidän siitä, vaikka tasosta kiinteän pöydän säilytystilat ja tukevuus puuttuvatkin. Ehkä juuri siksi Arconan penkkien selkänojissa on nykyisin liian harvoin nähdyt hanskalokerot.
Selkeät linjat ja hallittu puun käyttö tekevät salongin avaran oloiseksi, vaikka ikkunoita on nykymuotiin nähden maltillisesti.
Portaikko on melko korkea ja jyrkkä, mutta hyvin kavoitettu.
Jos Arcona 380 onkin suorituskyvyltään urheilullinen, sisältä se on puhdasverisen pohjoismainen matkavene. Mattalakattu mahonki ja erittäin viimeistelty työn jälki yksityiskohdissa hallitsevat tunnelmaa, aina kaikkien luukkujen kaasujousia myöten.
Salonkiin antaa tilavuuden tuntua selkeän suoralinjainen muotoilu, vaikka ikkunoita ja kattoluukkuja on vähemmän kuin keskiseurooppalaisissa serkuissa. Puupintojen runsauskin on perinteistä skandinaavisuutta, ja vaikutelmaa keventää laitojen valkoinen, vinyylinen karneerausjäljitelmä.
Lue Arcona 380:n koepurjehdus kokonaisuudessaan Vene-lehdestä 2/2015
Arcona 380
