Tilaa
Matkat

Veneilijän luontokohde: Hietasalo – Ei mikään kätketty helmi

Kallavedellä veneen kokka käännetään aurinkoisena viikonloppuna kohti paratiisisaarta. Mukaan savolaiset pakkaavat grillattavia eväitä, eli muikkuja.

21.06.2024

Kirjoittajaja kuvat Markus Ånäs

Sisävesillä veneilevillä on hieno etuoikeus, sillä useimmilla keskeisillä suurilla järvillä on oma hiekkarantainen paratiisisaarensa.

Ne, joiden ei tarvitse alkaa kilpailla kauneudessa tai hiekkarannan pituudessa, ovat ilman muuta ainakin Oulujärven Ärjä ja Kuosto, Pielisen Purjesaari, Saimaan Ilkonsaari ja vaikka Kiantajärven Kalmosärkkä.

Mahtavia luontokohteita, joiden joukkoon voi nostaa ilman muuta myös Savon ylpeyden, Kallavedeltä Kuopion keskustan läheltä Kansallisesta kaupunkipuistosta löytyvän Hietasalon.

Yhteysaluslaituriin moni vetää kiinni, mutta silloin pitää tietää, milloin laiva on tulossa. Varsinainen vieraslaituri on kuvassa äärimmäisenä oikealla hiekkarannan päässä, kaislikon keskellä.

Reposaaresta alkava ja muun muassa Niuvanniemen kautta kulkeva Kuopion harju sukeltaa Väinölänniemessä Kallaveteen. Pinnan päälle se nousee ensin Hietasalossa, myöhemmin likeisessä Iivarinsalossa. Jos noin muuten Kallavedellä ei ole kovin paljoa hiekkarantaisia saaria, näissä saarissa sitä hiekkaa on, ja paljon.

Hietasalosta tuodun hiekan päälle rakennettiin 1900-luvun puolivälissä jopa Kuopion kaupunkia. Soraa ajettiin talviaikaan rekoilla katujen pohjiksi ja rakennusten seiniksi.

Hietasalon lännen ja pohjoisen puolelta kulkee syväväylät ja Kuopion keskustasta Satamapuistosta tänne matkaa tulee vain viitisen kilometriä. Ei ihme, että Hietasalo on suosittu retkisaari.

Hietasalon ympäri kiertävä kolmikilometrinen luontopolku vie saaren tunnelmalliselle sisäjärvelle, joka on muodostunut vanhaan 1900-luvun puolivälissä kaivettuun sorakuoppaan.

Koska Hietasalossa sora on puhdasta, niin on myös sen siivilöimä vesi. Saaressa sijaitsi aikanaan pappila ja pappilan torppia, kunnes kaupunki osti sen seurakuntayhtymältä vuonna 1986 vedenottamoa varten. Uskottiin, että Hietasalosta saadaan vettä, joka ei maistuisi Savon Sellulle. Ehkä näin – ainakin yhä edelleen täältä tuotetaan noin viiden kilometrin päähän mantereelle kolmasosa Kuopion hanavedestä.

Hietasalo ei ole koskaan ollut kätketty helmi: kuten monilla vastaavilla hiekkasaarilla, sillä on pitkä historia.

Jos Ärjässä Oulujärvellä majailivat järvirosvot, täällä on ylistetty joutilaisuutta; niin kauan kun ihmisellä ylipäätään on ollut Suomen korpimaiden murjuissa vapaa-aikaa, juuri tänne näiltä tanhuvilta perimätiedon mukaan sitä on soudettu viettämään.

Kun luonnossa ollaan, tulee nälkä. Jos Ärjässä huussi on mallia kirkko, täällä samaa suureellisuutta edustaa kota; kirkkokodassa kelpaa tappaa häkkään muikkuloita.

Hietasalossa on vuonna 2022 avattu uusi jättimäinen kota, jossa ruoan laittaminen ja ruokailu onnistuu isommaltakin porukalta. Paikalliset kutsuvat sataneliöistä rakennusta kirkoksi.

Yhä edelleen Hietasalo on Kallaveden ylivoimaisesti suosituin saari. Se täyttyy kesäviikonloppuina kymmenien ja taas kymmenien veneiden mukanaan tuomien ihmisten naurusta. Ja savusta, jonka iloisten savolaisten hymyilevät nuotiot ilmoille stryyttaavat.

Kallavedellä veneillään tietysti Bellalla, onhan kansanvene kotoisin Kuopiosta. Hietasalossa sillä ajetaan hiekkarannalle.

Hietasalo

62°50’56.6″P 27°45’37.1″I

Missä: Kuopion Kansallisessa kaupunkipuistossa.

Satama: Laituri poijukiinnityksellä, mutta kaislottunut. Luonnonrantakiinnitys ankkurilla suoraan hiekkarannalle. Hyvät palvelut: nuotiopaikkoja, keitto- ja ruokailukatoksia, käymälöitä ja jätepiste.

Kävijälle: Toisin kuin melkein missään sisävesillä, Kallavedellä pääsee veneilemään vuokrakalustolla. Skipperin veneitä välitetään Bellanrannassa.

Lue myös nämä

X