Vesillä on tilaa, eikä muuntunutkaan koronavirus taatusti pomppaa veneestä toiseen. On siis kaikki syyt olettaa, että vesille tulee tänä vuonnakin paljon uusia veneilijöitä. He tarvitsevat veneen, joko oman tai vuokratun. Uusin vaihtoehto ovat yhteiskäyttöveneet, joiden suosio on nopeasti lisääntynyt.
Vaikka suomessa on yli miljoona venettä, kaikilla ei vielä venettä käytössään ole. Kokosimme pikaoppaan veneen valintaan.
Mieti tarve
Ensin pitää päättää, millaisessa vesistössä aikoo veneillä ja miten.
Suurin osa Suomen veneistä on soutuveneitä. Jokaisessa mökkirannassa sellaisia on vähintään yksi.
Soutuvene sopii myös retkeilyyn, mutta yleisimmin se palvelee lähivesillä liikkumisen tarvetta, varsinkin järvillä. Kalaveneeksi, lyhyen matkan yhteysveneeksi, kuntoiluvälineeksi tai ihan vain stressin poistoon perinteinen soutuvene on loistava laite.
Lehtiperheemme tuorein soutuvenevertailu tehtiin viime kesänä Saimaalla. Heinäkuun Vene -lehden vertailuvoittajaksi nousi vanha mestari, Veto 5, joka tosin on soutuveneeksi melko hintava ja sen valmistuskapasiteettikin on niukka.
Useita muitakin hyviä vaihtoehtoja löytyi. Isommat valmistajat pystyvät tarvittaessa myös lisäämään tuotantoaan, joten uuden soutuveneen hankinta tänä vuonna ei jää kiinni tarjonnasta.
Moottorin voimin
Jos haluaa veneillä lähirannasta kauemmas ja suuremmille selille, voimanlähteeksi moni kaipaa jo muutakin kuin lihasta. Vaihtoehtoja ovat moottori tai tuuli.
Millainen on suomalaisen tyypillinen moottorivene?
Yleisimmin Buster. Rekisteröityjen eli yli 20-hevosvoimaisella moottorilla varustettujen moottoriveneiden kannassa on melkein 30 000 alumiinirunkoista Busteria. Melkein joka seitsemäs rekisteröity moottorivene Suomessa on Buster.
Alumiinin suosiota selittää tunteettomuus pienille kolhuille, mutta hölmöilemällä alumiiniveneenkin saa rikki.
Jos ensimmäiseksi moottoriveneekseen ostaa käytetyn Busterin, tuskin tekee katastrofaalista virhettä – ellei sitten maksa liikaa. Markkinahintoihin kannattaa perehtyä (katso esimerkiksi Nettivene.com).
Käytetyt alumiiniveneet pitävät arvonsa hyvin, eli ovat toisaalta hintavia hankkia. Ihka uusi on silloin ostajalle aika kilpailukyinen vaihtoehto.
Nykyisin hyviä alumiinirunkoisia veneitä tekee moni muukin suomalainen valmistaja. Vene-lehti julkaisi vuosi sitten kaikkien aikojen suurimman eli kuuden suomalaisen alumiiniveneen suurvertailun. Sitä muuten ei voittanut Buster, vaikka se hyvin sijoittuikin.
Voittajaksi nousi Finnmasterin Husky. Yhtään huonoa venettä vertailuun ei onneksi osunut.
Muovista edullisemmin
Edullisimmin veneen saa tehtyä muovista. Melko pieniinkin moottoriveneisiin moni haluaa kaksi sivupulpettia, joiden välin peittämällä saa perään suhteellisen suojaisan matkustamon.
Alle viisimetrinen, muovirunkoinen tuplapulpettivene voi olla hyvä vaihtoehto sille, jonka tyypillinen veneilytarve on leppoisaa ajelua hyvillä keleillä , suojaisilla vesillä ja pienellä porukalla.
Jos taas tahtoo tehdä pidempiä päiväretkiä isompien meren- tai järvenselkien taa, ovat 6–7 metrin niin sanotut daycruiserit eli dc-veneet hyvä valinta uusista veneistä. Sekä Kippari että Vene ovat ahkerasti testanneet ja vertailleet päiväristeilijöitä.
Viime toukokuussa Kippari vertaili kaksi kuusimetristä, kotimaista DC-uutuutta. Finnmasterin ja Yamarinin kisa oli äärimmäisen tasaväkinen, Finnmaster T6 voitti lähinnä varustelunsa ansiosta.
Käytetyistä samaan tarpeeseen löytyy myös lukematon määrä ht-veneitä (hardtop eli kovakatto). Sekä dc- että ht-veneissä keulaosassa on pieni hytti, jossa voi halutessaan yöpyä.
Kukaan ei kiellä ostamasta ensimmäiseksi veneekseen isompaa matkamoottorivenettäkään. Useimmat kuitenkin aloittavat pienemmillä veneillä ja siirtyvät isompiin kokemuksen kartuttua. Se on ihan fiksua.
Purjeillakin pääsee
Kaikissa venetyypeissä oleellinen perusvalinta on, haluaako uuden vai käytetyn. Tyypillisin valinta on ostaa käytetty, ja tämä korostuu etenkin purjeveneiden markkinoilla. Kun uusia pursia myydään hyvänä vuonna Suomessa parikymmentä ja huonona alle kymmenen, käytettyinä ostetaan joka vuosi useita tuhansia purjeveneitä.
Viime kesäkuun Vene-lehdessä oli juttu ”kymppitonnin purkkareista”. Se kannattaa lukea, jos haluaa purjeveneen eikä rahaa ole rajattomasti. Kymmenellä tuhannella eurollakin saa aivan asiallisen purjeveneen. Yleinen mielikuva purjehduksesta vain rikkaiden harrastuksena ei ole totta.
Käytetyn veneen ostossa olennaista on, että käytettynä saa valmiiksi varustellun veneen. Purjeveneessä oleellisia ovat purjeet ja niiden kunto, mikä kannattaa muistaa käytetyn purkkarin kaupassa. Purjeiden uusiminen ei ole ihan halpaa lystiä.
Melkein ikuisia
Moottoriveneissä käytettyjen ja uusien suhde on karkeasti se, että yhtä uuden kauppaa kohti tehdään ainakin kuusi tai seitsemän kauppaa käytetystä.
Veneet ovat hyvin pitkäikäisiä, kunhan niitä hiukan hoitaa. Veneen hoito ja kunnostaminen on monelle tärkeä osa veneilyä, ja niinpä vanhoja mutta hyväkuntoisia veneitä on paljon tarjolla.
Kerran markkinoille tulleet veneet eivät sieltä poistu kymmeniin vuosiin. Moottoriveneet kuluttavat elinkaarensa aikana loppuun useita moottoreita. Nekään eivät yleensä kulu käyttötuntien vuoksi, vaan pitkä talviseisotus ja syöpymät tekevät isoimmat moottorituhot.
Käytetyn moottoriveneen ostajan pitää muistaa, että moottorin ikä ja laatu ratkaisevat venepaketin arvon. Jos ison perämoottorin joutuu heti uusimaan, pitää maksaa lisää helposti kymppitonni tai enemmänkin.
Uusi 50–hevosvoimainen moottori maksaa reilusti yli 5 000 euroa. Eikä uutta 20-heppaistakaan juuri saa alle kolmen tuhannen euron.
Kaikesta huolimatta uusiakin veneitä pitää saada kaupaksi jo siksi, että muuten käytettyjen markkinoilla ei riitä myytävää.
