Sejerø

Arkistosta:

Kalmarista Ærøn kautta Kööpenhaminaan 7: Sjælland laidasta laitaan

Pienessä satamassa on kalastajien lisäksi matkapurjehtijoita. Fiilis on juuri sellainen rauhallinen saaristolaistunnelma, jota kaipasimmekin.

Sataman kioskista saamme kahvit ja jätskit. Sitten alamme kysellä kalastajilta, josko heiltä saisi ostaa kalaa. Tanskan kielen ymmärtäminen menee meiltä usein enemmänkin arvaamiseksi, mutta nyt joka tapauksessa selviää, että ensimmäisellä miehellä ei ole myytävää, toisella kalastajalla kylläkin olisi. Kolkuttelemme tuon toisen miehen työtilan oveen ja hän vie innostuneena meidät valitsemaan. Vaakaan nostetaan yllätykseksemme kalan sijaan hummeri! Mahtavaa, ajattelemme ensin. Mutta sitten iskevät realiteetit. Missä elävä hummeri viettäisi viimeisen päivänsä, kun me pyöräilemme? Mistä saisi riittävän ison kattilan? Jätämme lopulta ostamatta.

Pyöräretki majakalle

Sejerøn satama on Sejerby-kylässä keskellä pitkulaisen saaren länsirantaa. Pyöräilemme ensin viisi kilometriä majakalle saaren pohjoispäähän. Saari on todella kaunis! Adjektiivi ”pittoreski” ei tänne sovi, sillä rakennukset ovat nykyaikaisia. Mutta maasto ja luonto ovat kauniita.

Saari kumpuilee keltaisia viljapeltoja ja vihreitä, pulleita lehtipuita ja vehreitä laitumia. Haukka lentää todella matalalta ylitsemme, peura seisoo kainaloita myöden viljapellossa, jänikset etsivät varjoa heinäpaalin kulmalta. Hevoslaitumia on useita ja joinain päivinä järjestetään kiertoajeluja perinteisten, tupsujalkaisten ja rotevien tanskanhevosten vetäminä.

Majakka on valitettavasti remonttipaketissa, mutta ihailtavaa riittää sen vierestäkin. Meri avautuu kauas.

Suoraan alhaalla näkyy laaja matalikko, missä vesi on vihreää. Ja väri ei johdu levästä. Suomessa sitä puuroa kuulemma on taas kiusaksi asti. Täällä vesi on kirkasta. Kokeneet tanskalaiskipparit purjehtivatkin osin sen mukaan näkyykö pohja vai ei. Näkyvyys veden läpi on yleisesti 3–5 metriä.

Käymme kaupassa, syömme lounaan veneellä ja poljemme vielä viisi kilometriä saaren toiseen päähän. Tai ainakin melko lähelle, sillä saari vain jatkuu ja jatkuu yhä kapenevana hiekkasärkkänä pitkän matkaa.

Päivälliseksi herkuttelemme blineillä, kun hummeri jäi saamatta. Syömme veneen istuinlaatikossa aika myöhään ja nautimme viilenevästä illasta. Tuuli ujeltaa vanteissa illan ja yön.

Anne ja Steffi Sjöholm
VENE 4/2019

Jos lähdet veneilemään Tanskaan, katso tämä ohje.