Tilaa
Jutut

Näin veneilet Tanskassa

04.11.2018

KirjoittajaAnne ja Steffi Sjöholm

Helsingistä Kööpenhaminaan on matkaa. Esimerkiksi Ruotsin rannikkoa pitkin noin 600 meripeninkulmaa. Tanskassa purjehtimiseen kannattaa varata runsaasti aikaa, sillä nähtävää riittää. Tanskassa on 8 700 km rantaviivaa, yli 400 saarta ja yli 350 huvivenesatamaa. Matalien vesien vuoksi paikasta toiseen ei pääse aina suorinta reittiä.

Suunnittelu

Matkaa suunnitellessa on hyvä käyttää useita lähteitä. Koska satamia on paljon, oppaissa esitellään osin eri satamia.

Näitä me suosittelemme:

  • Danmark, Utvalda hamnar och farleder i Danmark, Svenska Kryssarklubbens årsskrift 2015, Ulf Lindskog, ISBN 91-86548-98-0
  • Sejlerens Marina Guide, vuosittain keväällä ilmestyvä satamaopas tanskaksi ja saksaksi. Jaetaan ilmaiseksi osassa satamissa. Saa tilaamalla (noin 20 €): sejlerens.com
  • Verkkosivusto englanniksi, saksaksi ja tanskaksi: havneguide.dk
  • Viranomaisen (Danish Geodata Agency) ylläpitämä verkkosivusto danskehavnelods.dk
  • Saksalaisen, NV. Verlag-yrityksen NV. Sportschiffahrtskarten-merikarttasarjan mukana on saanut hyvät ja yksityiskohtaiset satamakirjat ja CD (tekstit saksaksi ja englanniksi).

Merikarttojen tulee olla niin pienessä mittakaavassa, että niissä näkyy myös 2 m, 4 m ja 6 m syvyyskäyrät. Tämä helpottaa purjehdusta, sillä vedet ovat yleisesti ottaen matalat.

Sähköisten merikarttojen osalta kannattaa muistaa, että esimerkiksi Navionicsin Itämeren karttaan ei kuulu Tanska.


Tanska koostuu noin 400 saaresta, joten siltoja riittää. Useat ovat niin korkeita, että alta mahtuu hyvin.

Alitettavien siltojen korkeudet näkee vain merikartasta, ei itse sillasta. Avattavien siltojen aikataulut ja ajojärjestyksen osoittavat valot (toiset kuin Suomessa) voi tarkistaa verkosta: danskehavnelods.dk. Sillan avausta pyydetään VHF-kanavalla 16, N-merkkilipulla tai puhelimitse.

Väylät on viitoitettu hyvin. Keltaisia x-viittoja on yleisesti varoittamassa esimerkiksi matalasta. Linjatauluja ei käytetä. Väylän kulkusuunta kannattaa aina tarkistaa, koska se saattaa muuttua esimerkiksi kaupungin kohdalla.

Pohja on yleisesti ottaen hiekkaa. Jossain hiekka saattaa muuttaa paikkaansa. Kannattaa pysyä väylillä.

Vuoroveden korkeusvaihtelua ei käytännössä ole lainkaan Jyllannin niemimaan itäpuolella, mutta Pohjanmeren puolella se voi olla enimmillään 3 metriä.
Virtausta esiintyy kapeissa salmissa yleisesti 1–2 solmua. Juutinrauman ja Vähän-Beltin pohjoisosissa virta voi olla jopa 3–4 solmua, yleensä etelästä pohjoiseen. Tämän voi ottaa huomioon reittisuunnitelmaa tehdessä.

Tuulimyllyjä seisoo vedessä rivikaupalla. Läheltä saa purjehtia, mutta on huomattava, että vettä voi olla niukasti.

Satamat

Luonnonsatamia on erittäin vähän. Vierassatamissa on lähtökohtaisesti aina kaikki peruspalvelut. Osasta satamista voi varata paikkoja (esim. Marinabooking.dk ja GoMarina.com). Lähtökohtana satamissa on, että kaikki tulijat saadaan jotenkin mahtumaan. Tämä edellyttää joustavuutta jokaiselta veneilijältä, sillä veneitä on sesongin aikana liikkeellä todella paljon.

Tanskassa purjehditaan vierassatamasta seuraavaan, koska luonnonsatamia ei juuri ole.

Kylkikiinnitys on yleistä ja toimii loistavasti. Satamaetiketin mukaan seuraava vene on tervetullut kiinnittymään veneen kylkeen. Toisen veneen tuloa kylkeen ei voi kieltää. Paikkoja voi vaihtaa, jos saapuva vene on selvästi suurempi.

Venerivi voi kasvaa hyvinkin leveäksi. Illalla selvitetään porukalla, miten aikaisin kenenkin pitää päästä lähtemään.

Toisen veneen kannen yli kävellään hiljaa keulakannen kautta, ilman kenkiä ja vain tarvittaessa.

Toinen yleinen kiinnitystapa on perätolpat. Huomasimme, että köyden päähän valmiiksi tehty iso lenkki toimii, koska sen saa ylös myös, jos köysi valuu veden alle.

Tolppakiinnitystä kannattaa miettiä niin, että oman köyden saa irti naapurin köyden alta tai jos se valuu veteen. Iso lenkki on käyttökelpoinen.

Paikoin ankkurointi onnistui sataman ulkopuolella sään salliessa.

Satamamaksut maksetaan pankkikortilla automaatissa. Osassa satamista automaatti antaa vain maksun maksamisesta kertovan tarran, mutta monissa paikoissa saa lisäksi pankkikortin kokoisen kortin, jolla saa oven auki wc- ja suihkutiloihin. Osassa satamissa sataman kortilla maksetaan myös sähköt, suihkut ja pesukoneen käyttö.

Satamamaksua maksaessa kortille ladataan valittuja palveluja varten rahaa omalta tililtä. Jos kortille ladattua rahaa jää käyttämättä, useimmiten ne palautuvat takaisin tilille, jos palauttaa kortin lähtiessään. Jos rahaa ei ole mahdollista saada takaisin, automaatti kertoo siitä etukäteen. Automaatin vaiheittain antamat ohjeet ovat muutenkin selvät ja homma toimii erinomaisesti.

Tanskalaisveneilijät ovat hyvin huomaavaisia. Kaikkia tervehditään ystävällisesti ja neuvoja annetaan mielellään.

Tiivis yhteiselo on opettanut myös, että kavereille on taattava mahdollisuus levätä. Kello 22 alkava ohje hiljaisuudesta satamissa todellakin pitää, eikä päivälläkään muita vaivata omalla musiikilla.

Sähköperämoottoreita näkee satamien jolla-ajeluissa paljon enemmän kuin meillä.

Tanskan satamissa sähkömoottori kumiveneissä on hyvin yleinen.

Lue myös nämä

X