Tilaa
Jutut

Venekauppa käy – ja ei käy

Venekauppa Suomessa käy kitkutellen, mutta veneteollisuuden koko kuva ei ole surkea.

20.08.2024

Kirjoittajaari inkinen

Kuten Traficomin tilastosta käy ilmi, kotimaan venerekisteröinnit putoavat hurjien koronavuosien jälkeen jo toista vuotta rajusti. Kahden peräkkäisen vuoden neljänneksen pudotus uusien veneiden rekisteröinneissä tarkoittaa kotimaiselle venekaupalle ja -teollisuudelle tuskaisia päiviä. Vuosi sitten kesän jäljiltä moni venetehdas piti ovet kiinni, kun kysyntää ei ollut.

Venevalmistajien ja -liikkeiden ongelma kiertyy osin ylivuotisiin veneisiin. Viime vuonna koronan aiheuttamaan kysyntäpiikkiin valmistettuja veneitä jäi valmistajien ja myyjien pihoille seisomaan, missä ne ovat olleet liikkeille taloudellinen rasite. Tehtaiden puolestaan ei kannata tällaisessa tilanteessa valmistaa uusia seisomaanTänä syksynä tilanne voi olla samansuuntainen. Toistaiseksi tietoja tehtaiden sulkemisesta ei ole tullut, mutta Helsingin Uiva -venenäyttelyn jälkeen tiedetään ehkä paremmin.Vähittäiskaupan tilanne on kaksijakoinen. Osa yrityksistä kärsii, toisilla tilanne ei ole yhtä synkeä, ja joillakin menee jopa viimevuotista paremmin. Osa alan yrityksistä ei surkuttele tilannetta, vaan toteaa kaupan käyvän vähintään kohtuullisesti. Alalla kuitenkin uskotaan tulevan lisää lopettamisia ja pelätään uusia konkursseja.

Kuluttajille tilanne näyttäytyy mahdollisuutena. Veneitä myydään kampanjahinnoin ja etu on poikkeuksetta tuhansia euroja. Moottoriveneen ostajalle se tarkoittaa vuosikausien ”ilmaisia” polttoaineita.

Veneteollisuuden ongelmat eivät ole pelkästään kotoperäisiä. Etenkin keskikoon eli 6–9 metrin veneiden valmistus on ollut kotimaan markkinoiden ohella skandinaavisen kysynnän tyydyttämistä. Ruotsi ja Norja ovat olleet ja ovat edelleen tärkeimpiä vientimaita. Niitä ilman moni suomalainen venetehdas olisi vain paikallinen toimija.

Kuten erään kotimaisen valmistajan Norjan ja Ruotsin venemyynnistä vastaava asian ilmaisi, näköpiirissä on pelkkää pimeyttä. Jokaisesta yksittäisestä myydystä veneestä on iloittava.

Eikä kyse ole rahasta. ”Kyllä Norjassa rahaa on”, sanovat norjalaiset itse, mutta eivät silti osta uusia veneitä.

Rahallakaan ei kuitenkaan aina saa mieleistä venettä. Suurempien ja kalliimpien veneiden kohdalla suomalaisvalmistajien ongelma ei ole ostajien puute.

Muun muassa Sargo ei pysty valmistamaan niin paljon uutta, yli miljoona euroa maksavaa 45-malliaan, kuin markkina vetäisi. XO Boatsilla on kädet täynnä uusimman 44-mallinsa kanssa. Targan ja Nord Starin hallit ovat täynnä valmistuvia veneitä. Nautor laajentaa voimakkaasti Swan-mallistoaan, tosin lähinnä Italiassa, ja Balticilla tehdään ympäripyöreitä päiviä. Saxdor ilmoitti vastikään Puolan tehtaan lisäksi laajentavansa tuotantoaan Luotoon Balticin entiseen tehtaaseen etenkin voimakkaasti kasvaneen Yhdysvaltain kysynnän ansiosta.

Vaikka Euroopassa yleinen epävarmuus ja talouden ongelmat hallitsevat monien mieliä, aina löytyy jokin kolkka, jossa uskoa riittää. Tällä hetkellä muun muassa Englanti ja Turkki ovat venekaupalle vahvoja markkinoita.

 

Lue myös nämä

X