Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Testit

Vene-lehti 1970: Tiiskeri – On muuten niitä lautoja, jotka eivät jouda liiteriin

Muovi ei tule koskaan kokonaan syrjäyttämään puuta veneenrakennusmateriaalina, ei ainakaan silloin, kun veneen kokonaispituus nousee jo yli seitsemän metrin. Näin uskovat lukuisat puuvenemiehet, näin uskoo Heinlahden Jaakko Kiiski, joka yhdessä Leon Basilierin kanssa on konstruoinut Tiiskerin, mahonkilautaveneen, jonka muodot saavat jokaisen venemiehen lämpeämään

29.01.2021

Kirjoittajaveneen toimitus

Ensivaikutelma voi joskus olla pettävä. Vene, joka laituriin kiinnitettynä herättää muodoillaan veneilijän mielenkiinnon, saattaa lähemmän tutustumisen jälkeen osoittautua täysin keskeneräiseksi sisustusratkaisuiltaan ja epäonnistuneeksi ajo-ominaisuuksiltaan. Tiiskerin suhteen ei kuitenkaan tapahtunut mitään odottamatonta. Paikallaan ollessaan, hieman keulallaan maatessaakin, jätti Tiiskeri mielikuvan veneestä, jonka suunnittelussa on onnistuttu lähes täydellisesti. Vauhdikkaan näköinen runko ja siihen luontevasti ”istuva” kansi- ja kajuuttarakennelma tarjoavat juuri niin paljon tilaa, mukavuuksia ja hyviä ajo-ominaisuuksia, kuin veneeltä osaa odottaakin.

Veneeseen nousu on vaivatonta erittäin leveiden sivukansien ja kajuutan katolle sekä keulakannelle sijoitettujen tarttumakaiteiden ansioista. Erittäin syvästä v-pohjastaan huolimatta ei tukeva vene paljoa kallistele siinä liikuttaessa. Kannen katteena oleva vaalea nautolex antaa jalalle pitävän otteen ja sopii erinomaisesti yhteen tummien mahonkipintojen kanssa.

Vene on laipioin jaettu kolmeen erilliseen tilaan: keulahyttiin, ohjaamoon ja avoimeen oleskelutilaan. Keulahytissä ovat makuutilat kahdelle täysikasvuiselle sekä yhdelle lapselle irrallisen, vuoteiden väliin nostettavan levyn avulla. Vuoteiden alla on runsaasti säilytystilaa.

Kaikki pinnat turkkia lukuunottamatta ovat mahonkia. Turkki on päällystetty nautolexilla ja patjat huonekalutekstiileillä. Ohjaamoon on, veneen hallintalaitteiden lisäksi, sijoitettu myös ateriotilat neljälle sekä pentry. Näkyvyys ohjaajan paikalta on hyvä kaikkiin suuntiin suurten ikkunoiden ansiosta. Ikkunat antavat myös runsaasti valoa ja avaruutta ohjaamotilaan. Ohjaamon katolla on koko hytin levyinen luukku, joka helpottaa rantautumista ja antaa mahdollisuuden ajajallekin päästä osalliseksi auringosta ja raikkaasta meri-ilmasta.

Ateriotilan pöytää voidaan siirtää veneen pituussuunnassa kiskoja myöten tai pöytä voidaan haluttaessa kokonaan poistaa. Keulanpuoleinen penkki voidaan kääntää siten, että se toimii navigaattorin istuimena menosuuntaan.

Pentry on välittömästi ohjaajan istuimen takana styyrpuurin puoleisella laidalla. Pentry sisältää merivesipumpun, vesialtaan, työskentelytason säilytystiloineen sekä irrallisen keittimen, joka nostetaan tarvittaessa työskentelytasolle. Kaikki istuinten alustat, selkänojat ja laitojen hukkatilat on suunniteltu säilytystiloiksi. Ohjauspulpetin alle jäävä tila toimii vaatekomerona. Ohjaamossa on keskikäytävällä täysi seisomakorkeus.

Veneen avoimeen tilaan on sijoitettu säilytyslaatikot, joista styyrpuurin puoleisessa on kemiallinen wc-pytty. Sisäperämoottorin moottorikoppa ja laitojen sekä moottorikopan väliin rakennetut säilytyslaatikot muodostavat yhdessä peräpenkin. Avoimeen tilaan mahtuu yhtäaikaa istumaan kuusi henkeä. Avoimen tilan turkin alle veneen pilssiin on sijoitettu 3 kpl 100 litran bensiinitankkia. Avoimen tilan turkki on ohjaamon turkin tapaan päällystetty nautolex matolla. Peräpenkki on päällystetty puujäljitteisellä vaalealla nautolexilla. Muut pinnat ovat mahonkia. Avoin tila voidaan kokonaan kattaa kuomulla, jolloin peräpenkkiä, joka konstruktioltaan ei täysin vastaa veneen muita ratkaisuja, voidaan käyttää varavuoteena.

Koeajettava Tiiskeri oli varustettu 210 hv:n Evinrude sisäperämoottorilla, joka antoi veneen oman lokin mukaan sille 30 solmun huippunopeuden. Vakiovarusteena olevan moottorin teho vaikutti erittäin sopivalta. Tosin raskaan lautarakenteisen liukuveneen solmut ovat todella kallista kustannettavaa…

Tiiskeri on nopean vahdin vene, joka käyttäytyy sitä miellyttävämmin mitä suuremmalla nopeudella ajetaan. Vähennettäessä nopeutta heikkenevät myös veneen ajo-ominaisuudet, hallittavuus vaikeutuu ja vene pyrkii lievään ”hakuliikkeeseen”, joka voimistuu vauhdin putoamisen myötä. Sivutuuleen ajettaessa kallistuu Tiiskeri lievästi tuulen puolelle, kuten syvä V-pohjaisille veneille on ominaista. Tiiskerin suuri paino tekee veneestä miellyttävän ajettavan suomalaisessa lyhyessä ja terävässä aallokossa. Myös Helsingin edustalla esiintyvät suhteellisen pitkät aallot otti vene miellyttävästi, ilman leikkauspyrkimyksiä, vaikka veneen puurakenteesta johtuen alastulo aallolta oli jokseenkin äänekästä. Ilmiö ei kuitenkaan mitenkään poikkea muiden puuveneiden vastaavasta, sillä puuveneen rysähtäminen aallon pohjaan saa aina aikaan pohjan voimakkaan paukahtamisen. Kaarteissa vene kallistuu rauhallisesti mutta riittävästi, pitäen veneessä olijat tukevasti istuimillaan.

Heinlahden Veistämön valmistama Tiiskeri on kauttaaltaan varsin korkealaatuista työtä. Työnlaatu ja veneen erittäin runsas ja korkealaatuinen varustus huomioon ottaen tuntuu veneen hinta 40 000 mk sangen kohtuulliselta, jopa halvalta.

Lue myös:

Tiiskeri 770 – Vanha maine kantaa edelleen.

Koeajo Tiiskeri 930 Vene 1/1983

Vertailu Tiiskeri 940 L Vene 10/1989

Esittely Tiiskeri 950 Partiovene Vene 1/1984

Esittely Tiiskeri 750 Vene 4/1996

Vertailu Tiiskeri 750 Vene 9/1976

Tiiskeri 750 ”Amanda” Vene 7/2014

Tiiskeri 770 Vene 9/1973

Tiiskeri 770 työvene Vene 10/1985

Esittely Tiiskeri 771 Vene 8/1992

Esittely Tiiskeri LX 771 Vene 5/2002

 

X