Jutut

Klassikko: Tiiskeri 770 – Vanha maine kantaa edelleen

Tiiskeri on suomalaisten veneilijöiden mielissä kiistatta klassikko, varsinkin kun puhutaan veneistä, jotka kestävät keliä muita pitempään. Maineensa Tiiskeri on saavuttanut ennen kaikkea viranomaisten suosikkina, mutta sillä on ollut runsaasti ystäviä myös siviilipuolella.

09.08.2019

KirjoittajaAri Inkinen

KuvaajaTimo Utter

Heinlahden Veistämö perustettiin vuonna 1928, kieltolain aikana. Jaakko Kiiski, veistämön legendaarinen vetäjä 40-luvun puolivälistä lähtien, ei koskaan kieltänyt veistämön ja viinan salakuljetukseen käytettyjen nopeiden veneiden yhteyttä,
pikemminkin päinvastoin, se oli osa veistämön historiaa.

Tunnetumpi veistämö oli alkutaipaleellaan 1930-luvulla kuitenkin Hai-veneiden rakentajana. Niitä Heinlahdessa, Pyhtään saaristossa, syntyi kaikkiaan 127 kappaletta. 1950-luvulla itäisen Suomenlahden veneteollisuudessa voimakkaasti tuntunut Amerikan vienti työllisti myös Heinlahden veistämöä.

Tämän päivän veneilijöiden keskuudessa Heinlahden Veistämö liitetään ennen kaikkea Tiiskeriin. Jaakko Kiisken suunnittelema nopea matkavene ei edes alkuaikoinaan 60–70-lukujen taitteessa edustanut erityisen modernia venetyyppiä, vaan tukeutui pikemminkin perinteeseen.

Tiiskeri oli yksi viimeisiä nopeita puuveneitä. Vielä 70-luvun alkuvuosina Tiiskeriä valmistettiin mahongista viisi venettä vuodessa, kunnes vuosikymmenen puolivälissä veistämö siirtyi lujitemuoviin. Ennen kaikkea viranomaisten tarpeista  lähtenyt materiaalimuutos ulottui vain runkoon, sillä kajuutta rakennettiin ja on sittemminkin rakennettu puusta, kunnes 771-malli korvasi alkuperäisen 770:n. Kaikkiaan Tiiskereitä on valmistunut eri malleina noin 150 kappaletta.

Aina ei materiaalin vaihto puusta lujitemuoviin onnistu helpolla. Mutta mitä kirjoitti kummallakin veneellä ajanut toimittaja Kari Valtaoja Vene-lehdessä 10/1975 Tiiskerin muutoksesta?

”Moni oli vuosi sitten valmis lyömään vetoa, että mönkään menee hyvä yritys lasikuitu-Tiiskerin rakentamiseksi. Vaan eipäs mennytkään. Lopputulos on parempi kun osasi toivokaan, ominaisuuksiltaan aivan yhtä huippuluokan vene kuin alkuperäinen puinenkin. Eroa ei juuri huomaa kuin siinä, että lasikuituinen pitää tosi kovassa aallokossa ajettaessa hieman kovempaa ääntä, sen runko valittaa.”

Tiiskeri ei ole hankkinut klassikkoasemaansa ja kovaa mainettaan edistyksellisillä ratkaisuilla, päin vastoin. Se on aina ollut ”vanhanaikainen” vene, jossa on kautta vuosien säilytetty hyväksi havaitut ominaisuudet ja korostettu niitä – ajettavuutta
ja luotettavuutta kaikissa olosuhteissa.

Tiiskeri on aina mielletty kovan kelin kulkijaksi. Siinä on varmasti osasyy sen klassikon asemaan.

Miksi Tiiskeri on hyvä?

Tänä päivänä hyviä ja merikelpoisia veneitä on paljon, eikä Tiiskeri enää nouse yli kaltaistensa, mutta kaksi-, kolmekymmentä vuotta sitten tilanne oli toinen. Silloin Tiiskeri oli selkeästi keskivertoveneitä merikelpoisempi. Ennen kaikkea 23-asteinen jyrkkä V-pohja, riittävä teho ja paino sekä veneen hyvä tasapaino tekivät siitä kovan kelin kesyttäjän. Myös kapeat palteet ja nousulistat pehmensivät menoa, ja pehmentävät edelleen.

Vene nousee liukuun keveästi, yllättävänkin keveästi tavanomaiseen teho/painosuhteeseensa nähden. Hyvin yleinen moottori Tiiskerissä on ollut 200-hevosvoimainen Volvo Penta, joskin alkuaikoina nähtiin Chrysler-Nissanin 100-hevosvoimaisen dieselin kaltaisia erikoisuuksia. Tällöin matkanopeus jäi 15 solmuun, mikä veneen ominaisuudet huomioon ottaen oli tuhlausta.

Tiiskeri kulkee myös hyvän tasapainonsa ja massansa ansiosta lähes ilman trimmilevyjen tarvetta. Vene ei juuri kallistu tuuleen, eikä liikkeelle lähtöä ole tarvetta avittaa tasoilla. Epätasaisen lastaamisen aiheuttaman kallistuksen oikaisussa trimmitasot sen sijaan saattavat olla hyödyksi.

Tiiskerin sisätilat ovat yksinkertaisen selkeät, tämän päivän mittapuun mukaan hieman vanhanaikaiset.

Työtä tulevaisuudessakin

Tällä hetkellä Heinlahden veistämöllä on töissä jo neljäs sukupolvi Kiiskiä ja veistämön vetäjän Timo Kiisken mukaan aikoo pysyäkin. Uusin Tiiskeri luovutettiin tänä kesänä, mallimerkinnältään 1010. Uusin 771 luovutettiin edelliskesänä.

Ensi kesäksi odotellaan 771:n rungolle rakennettua uutuutta.

– Mikäli asiat sujuvat hyvin, nähdään walkaround-tyyppinen prototyyppi vesillä ensi kesänä, kertoo Timo Kiiski.

Tänä päivänä Heinlahden Veistämö saa noin puolet tuloistaan talvisäilytyksestä. Lähes joka talvi peruskunnostetaan Timo Kiisken mukaan yksi vanha puinen vene, joko omistajan tai veistämön lukuun.

Lue juttu digilehdestä 10/2009.

X