Tilaa
Jutut

Sinilevän todennäköisyys on tänä kesänä monin paikoin huomattava

Voimakkaiden ja laajojen sinileväkukintojen riski on tulevana kesänä monin paikoin Suomen merialueella huomattava, arvioi Suomen ympäristökeskus Syke.

13.06.2019

KirjoittajaJukka Hiiro

Voimakkaiden ja laajojen sinileväkukintojen riski on kuluvana kesänä monin paikoin Suomen merialueella huomattava. Sinilevälauttojen muodostumisriski on suuri Suomenlahdella, Itämeren pääaltaan pohjoisosassa ja suurimmassa osassa Saaristomerta. Kohtalaiseksi riski arvioidaan kaakkoisella Selkämerellä, ja vähäiseksi muualla Selkämerellä sekä Perämerellä, tiedottaa Suomen ympäristökeskus Syke.

Kesän sää on lopulta se tekijä, joka ratkaisee leväkukintojen runsauden, sillä ravinnetilanne on säilynyt edellisvuosien tasolla. Syke ja Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos (SMHI) ovat mitanneet talven ravinnemääriä kattavasti tutkimusalus Arandan seurantamatkoilla. Perämereltä on saatu lisäksi ravinnetietoja Uumajan yliopistolta.

Sinilevätilanteen ratkaisee lopulta kuitenkin sää. Sinilevä viihtyy lämpimässä ja tarvitsee runsaasti valoa. Kasvu on kuitenkin hidasta, joten suotuisten olojen tulisi jatkua ainakin pari viikkoa, jotta riskit sinilevälauttojen muodostumisesta konkretisoituvat.

”Tämä kesäkuun alussa annettu riskiennuste pystyy kyllä varsin hyvin kertomaan potentiaalisista sinileväkukinta-alueista, mutta todellista levätilannetta on syytä seurata viikkotiedotteista ja omin silmin”, toteaa ryhmäpäällikkö Harri Kuosa Sykestä.

Viime kesät ovat tästä malliesimerkki. Viime kesänä sinileväkukintojen riski arvioitiin pienemmäksi kuin vuonna 2017, mutta toisin kävi, Syke tiedottaa. Vuoden 2017 kesä oli harvinaisen kylmä ja pilvinen, mutta viime kesänä (2018) hellejakson seurauksena koettiin yksi viime vuosien pahimmista sinilevätilanteista merialueilla, vaikka talven ravinnetilanteen perusteella ennakoitiin vain keskimääräistä riskiä.

Yleensä sinileväkukintojen huippu on Suomen merialueilla heinäkuun lopulla ja elokuun alussa. Paikoin kukinnat voivat jatkua pitkäänkin, mutta syksymmällä ne eivät tavallisesti ole yhtä mittavia kuin kesällä.

Se päätyykö sinilevälautat avomerellä pintaan ja sen myötä rantaan riippuu sekä tuuli- että virtausoloista. Voimakas tuuli puolestaan sekoittaa sinileväkukinnat pintaveteen, jolloin ne on vaikeammin havaittavissa.

Syke muistuttaa, että sinilevien runsaus voi vaihdella pienelläkin alueella paljon, ja että runsaisiin sinileväkukintoihin on aina syytä suhtautua varoen. Vene-lehden testin sinilevä-pikatesteristä voit lukea täältä.

Tällä hetkellä sinilevähavaintoja ei Suomen vesistöissä ole vielä tehty.

Lue myös nämä

X