Lämpimänä kesäpäivänä tekee mieli pulahtaa, mutta mitä jos veden pintaa värittää epämääräinen leväkerros? Tällöin on viisainta yrittää varmistaa, onko kyseessä oireita aiheuttava sinilevä vai jokin muu harmiton levälaji. Levän laadun voi selvittää keppi- tai astiatestillä.
Sinilevä koostuu syanobakteereista, joille ominaista on vihertävä värisävy. Sinilevää syntyy erityisesti kesäisen korkeapainesään vallitessa, eli sään tulee olla lämmintä ja heikkotuulista. Sinilevähavaintoja raportoidaan, kun uimavesien lämpötila kohoaa lähemmäs 20 astetta ja sen yläpuolelle.
Ravinnerikkaat vedet edesauttavat sinilevän muodostumista. Ikävä kyllä sinileväesiintymät ovat olleet 2000-luvulla kasvussa, koska vesistöihin ajautuu yhä enemmän ravinteita, jotka rehevöittävät vesistöjä ja edistävät sinilevien kasvua.
Aluksi sinilevää syntyy veden pinnalle yksittäisinä hippusina, jotka voivat ajautua rannoille ja muodostaa kapeita leväraitoja. Jos olosuhteet jatkuvat otollisina, voivat sinilevät muodostaa paksuja veden pinnalla kelluvia lauttoja.
On tyypillistä, että sinilevä sekoitetaan harmittomaan männyn siitepölyyn, joka niin ikään on sinilevän väristä, ehkä aavistuksen verran kellertävämpää. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että männyn siitepölykausi hiipuu yleensä silloin, kun sinileväkausi alkaa. Männyn siitepölyä esiintyy eniten kesäkuussa, kun taas aktiivisin sinileväkausi ajoittuu heinä- ja elokuulle.
Miten voi sitten tarkistaa, onko kyse sinilevästä vai jostain muusta? Tarvitset kepin tai astian, esimerkiksi juomalasin. Kepillä testi suoritetaan siten, että kepin ympärille kerätään levämassaa ja nostetaan se vedestä ylös. Mikäli levämassa hajoaa pieniksi hiukkasiksi takaisin veteen, on kyseessä sinilevä. Jos puolestaan levä jää roikkumaan kepin ympärille, on kyseessä vaaraton levälaji. Astialla tehtävä testi toimii niin, että lasiin otetaan näyte vedestä.
Sitten odotetaan tunti ja katsotaan, miten levä reagoi. Jos pintaan nousee vihertäviä hippusia, on kyseessä todennäköisesti sinilevä.
Sinilevää sisältävän veden käyttöä tulee välttää kaikissa tilanteissa. Tällaisessa vedessä ei kannata uida, eikä antaa lemmikkien polskia siinä. Vettä ei tule käyttää talousvetenä edes keitettynä, eikä sitä ole syytä käyttää löylyvetenäkään. Sinilevä voi aiheuttaa oireita myös ilmateitse levitessään. Sinileväistä vettä ei tulisi myöskään käyttää kasvien kasteluun.
Jos epäilee, että on saattanut altistua sinilevälle, kannattaa tarkkailla oireita. Ne ilmaantuvat parin tunnin kuluessa levälle altistumisesta. Sinilevä aiheuttaa erilaisia iho-oireita ja vatsaoireita, kuten pahoinvointia, vatsakipua ja ripulia. Myös flunssan kaltaiset oireet, kuten nuha, päänsärky, silmien ärsytys ja kutina ovat mahdollisia.
Useimmilla yleisillä uimarannoilla terveydensuojeluviranomainen tarkkailee veden laatua ja sinilevätilannetta, mutta tämä ei välttämättä ole päivittäinen rutiini. Sinilevätilanteen kehittymistä voi seurata osoitteesta vesi.fi/sinilevatilanne. Laajemmat leväesiintymät Itämerellä erottuvat myös satelliittikuvista.
Kolme muistisääntöä
- Tuulet ja virtaukset liikuttelevat sinileväesiintymiä, joten tilanne voi saman päivän aikana vaihdella nopeasti samassa paikassa.
- Sinilevät ovat yleensä hippumaisia, kun taas monet harmittomat levälajit yhtenäisiä ja rihmamaisia.
- Eniten sinilevää esiintyy Suomessa heinä- ja elokuussa aurinkoisten hellejaksojen aikana. Erityisesti Suomenlahdella ja Saaristomerellä sinilevää kehittyy herkästi.
