Suomessa rekisteröidään vuosittain vain kymmenestä kahteenkymmeneen uutta purjevenettä. Sen sijaan käytettyjä purjeveneitä myydään nyt ulkomaille vauhdilla ja venekanta vanhenee Suomessa.
”Venemarkkinat ovat muuttuneet merkittävästi viimeisten kolmen vuoden aikana. Naisten osuus purjevenekaupoissa on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Myös asiakkaiden käyttäytymiset ovat vaihdelleet eri syistä. Korona, käynnissä olevat sodat ja sen myötä maailmanlaajuiset talousmuutokset näkyvät venekaupassa”, veneitä kaksikymmentä vuotta välittänyt Andy Nyström Båtagentilta kertoo.
”Myimme viime vuonna nelisenkymmentä purjevenettä, joista 85 prosenttia Saksaan, Belgiaan, Tanskaan ja Hollantiin. Purjeveneiden kysynnän nousuun vaikutti viime vuoden syyskuun rajut myrskyt Saksassa, jossa laitureita tuhoutui ja yli 250 venettä upposi. Tiedän, että myös yksityiset ovat myyneet ulkomaille”, Blue Ocean Oy:n toimitusjohtaja Samuli Leisti kertoo.
”Kaupaksi menee oikein hinnoiteltu, tunnettu brändivene, jota vastaavaa ei löydy markkinoilta. Esimerkiksi hyväkuntoinen Finngulf 33 halutaan ostaa heti. Myös Hallberg-Rassya koossa 34–38 kysytään paljon, Nyström kertoo.
Finngulfissa kiinnostavat purjehdusominaisuudet ja asumismukavuus.
Suosituimmat veneet löytyvät Nyströmin mukaan kokoluokassa 35–40-jalkaiset iältään 10–15 vuotta. Lisäksi niiden tulee olla hyvin varusteltuja, ei-karille ajettuja, helposti käsiteltäviä, ei-racing-mallisia ja ei-vuokrakäytössä olleita veneitä.
”Lisäksi varttuneemmat purjehtijat kysyvät tasaisesti moottoripurjeveneitä, kuten Nauticatia ja Degeröä”, Nyström jatkaa.
Ylitarjontaa on Samuli Leistin mukaan 1980–1990-luvun veneistä. Puu- ja metalliveneitä ei juuri kysytä.
”Välittäjän pitää olla erikoistunut, jotta pystyy hoitamaan puuveneen välitysprojektin luotettavasti ja ammattimaisesti loppuun”, Leisti painottaa.
Degerö-veneet kiinnostavat vanhempia purjehtijoita.
Retki- ja avomeriveneily kiinnostaa
Samuli Leisti jakaa purjeveneet neljään kategoriaan: päiväretki-, avomeri-, valtameri- ja kilpaveneisiin.
”Brändiveneitä, kuten X-Yahctia tai Finngulfia kysytään purjehdusominaisuudet edellä, mutta myös asumismukavuudet huomioon ottaen. Toisin kuin brändiveneitä, keskitason merkkejä, kuten Jeanneauta, Beneteauta ja Bavariaa tutkitaan asumismukavuudet edellä kuitenkaan purjehduskokemusta unohtamatta”, Leisti tietää.
”Meiltä kysytään eniten venemerkkejä retki- ja avomeriveneilyyn, kuten X-Yacht, Hallberg-Rassy, Finngulf, Najad, Arcona, Bavaria, Jeanneau, Beneteau ja Hanse”, Leisti listaa.
”Båtagentissa tunnetut pohjoismaiset alle 20 vuoden ikäiset brändiveneet vaihtavat nopeasti omistajaa, mutta paljon tehdään myös yksittäisbrändikauppaa. Viime vuonna myimme yhteensä yli 60 eri merkkistä purjevenettä pohjoismaisesti”, Andy Nyström sanoo.
Brändiveneeksi Nyström määrittelee laajalti tunnetun venevalmistajan veneen. Laatuveneeksi hän kutsuu puolestaan venettä, joka on ominaisuuksiltaan korkeatasoinen ja kulutusta kestävämpi, jonka valmistaja käyttää keskitasoa parempia materiaaleja ja valmistustekniikkaa.
Ikä määrittelee tarpeen
Andy Nyströmin mukaan veneen etsintään vaikuttaa monta tekijää. Kun ihmisillä tulee ikää, he arvostavat, että vene on helppo käsitellä ja purjeiden voimat halutaan pienemmiksi. Varttuneemmat ostajat katsovat rauhallista, helppokäyttöistä ja turvallista matkavenettä, jossa asumismukavuus korostuu. Teak-kansikin halutaan lasikuituiseksi.
”Nuoret, yli 30-vuotiaat etsivät volyymiä riippuen perhekoosta: kolmehytillistä, hyvillä keittomahdollisuuksilla varustettua venettä, jossa on istumakaukalon väljyyttä ja istumajärjestystä isommalle porukalle”, Nyström jatkaa.
”40-vuotiaille vene on metrin liian lyhyt, 60 ikävuoden jälkeen vene on metrin liian pitkä”, Leisti arvioi naurahtaen.
Veneen syväys on suomalaisille ja ruotsalaisille veneilijöille tärkeää rannikkovesistöjen mataluuden takia. Kahden metrin syväys on raja.
”Vierasvenesatamissa kölin syvyys ei ole niin merkityksellistä kuin luonnonsatamissa yöpyjille. Koko Suomen rannikko on kivikkoinen, varsinainen miinakenttä. Välimerellä veneilijöiden stressi loppuu satamasta lähtiessä,” Leisti kuvailee.
Finngulf 33:n sisätilat.
Vaihtoveneet jopa puolen vuosisadan ikäisiä
Purjeveneiden omistajanvaihdosten määrä on huomattavan iso verrattuna siihen, miten vähän purjeveneitä ensirekisteröidään. Uusia purjeveneitä rekisteröitiin 16 vuonna 2023. Viimeisen viiden vuoden (2019-2023) aikana purjeveneiden omistajanvaihdoksia kirjattiin yhteensä 6 135, joista koronavuonna 1 477 kappaletta.
Vuonna 2023 vesikulkuneuvojen omistajanvaihdoksia tehtiin yhteensä 23 604, joista purjeveneitä oli 1 030 ja moottoripurjehtijoita 87. Vuonna 2023 purjeveneitä vaihtoi omistajaa 91 vähemmän kuin vuonna 2022.
Käytettyjen purjeveneiden omistajanvaihdokset näyttäisivät Traficomin erityisasiantuntija Mika Idmanin mukaan alueellisesti noudattelevan veneiden ensirekisteröintien jakautumista. Pääpaino veneiden vaihtuvuudessa on ollut Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Suurin osa omistajanvaihdoksen kohteena olevista veneistä on melko vanhoja, 30–50 vuotiaita. Pienemmät, alle kymmenmetriset purjeveneet näyttäisivät vaihtavan omistajaa kaikista eniten.
Venemerkeistä muun merkkiset veneet ovat listan kärjessä. Yleisimmät omistajaa vaihtavat venemerkit ovat olleet H-vene, Albin, Sunwind, Bavaria ja Avance.
”Jos vesikulkuneuvon merkkiä ei löydy Traficomin rekisterijärjestelmän listauksesta, valitaan muu merkki -kenttä. Se voi olla merkki, jota ei vielä löydy järjestelmän merkkilistauksesta tai se voi tarkoittaa esimerkiksi vanhoja veneitä, joista kellään ei enää ole tietoa. Vesikulkuneuvon merkki voi myös olla harvinainen tai valmistaja on voinut mennä konkurssiin kauan sitten.”
”Haaveesta tuli totta”
Turkulainen Heidi Heikkilä on tyytyväinen vuoden 1977 Avance 24 -purjeveneen uusi omistaja. Noin 60-vuotias myyjä oli päättänyt luopua veneestään ja keskittyä omakotitalonsa ja mökin hoitamiseen.
Heikkilä on aina halunnut purjehtia, mutta samalla ajatellut, että oma purjevene ja purjehtiminen olisivat mahdotonta tavalliselle palkansaajalle. Ensiveneen hankinta eteni kuitenkin vauhdilla, kun Heikkilä sai pienen perinnön. Se määritti myös veneen hintahaarukan.
”Osallistuimme purjehduskurssille ystäväni kanssa kesällä 2023, ja pian hahmottui, mitä etsimme. Toivomuksena oli perämoottorilla varustettu vene. Muita kriteereitä olivat veneen helppo käsiteltävyys ja alle kahdeksan metrin pituus.”
Käytettyjen veneiden tarjonta selvisi, kun Heikkilä etsi netistä veneitä hakusanalla ”hyvä ensivene”. Hän myös seurasi ensiveneen ostoa käsitteleviä nettikeskusteluja.
Nettivenevalikoimasta erottui neljä venemerkkiä: Sunwind, Avance 245, Helmsman ja Avance 24. Ostopäätökseen vaikutti se, että vene oli meressä ja valmis purjehdittavaksi, omistaja vaikutti luotettavalta ja veneessä oli uusittu sähköt sähköinsinööriomistajan toimesta.
”Haaveesta tuli totta, eikä se ollutkaan niin kallista kuin ajattelin. Meillä on yhteishuoltajuus ensivene s/y Hassanderasta ystäväni Saana Koskisen kanssa,” Heikkilä iloitsee.
Heidi Heikkilä innostui purjeveneen hankinnasta purjehduskurssin jälkeen.
Luopuminen oli tunteikas hetki
Helsinkiläinen Jessica Rantala osti yhdessä miehensä kanssa ensimmäisen yhteisen veneensä Etelä-Ranskasta vuonna 2021. Pariskunnalla oli ollut aiemmin Jessican vanhempien 36-jalkainen Finntern-moottoripurjevene käytössä.
”Olimme haaveilleet pidemmästä purjehdusseikkailusta. Olin juuri ryhtynyt yrittäjäksi, kun korona iski. Meidän muut matkasuunnitelmat peruuntuivat ja työtilanteet muuttuivat, jolloin päätimme, että nyt on meidän mahdollisuutemme”, Rantala kertoo.
Jaska ja Jessica Rantala veneessään.
”Jeanneau Odyssey 469 vuosimallia 2015 löytyi ranskalaisen välittäjän kautta. Lähdin katsomaan venettä yksin pahimpien koronarajoitusten aikana. Se oli minulle tärkeää ihan periaatteen vuoksi.”
”Meillä oli pieni lapsi, ja purjeveneen valintakriteerinä vaikutti eniten sen mahdollisuudet seikkailulliseen siirtopurjehdukseen. Yksi kriteeri S/V Bella Vitaa ostaessa oli Atlantin ylitykseen soveltuva vene. Halusimme tarpeeksi ison veneen seisomakorkeudella ja kolmella hytillä, jotta myös ystävät mahtuisivat halutessaan mukaan. Katsoimme venevaihtoehtoja myös Maltalta.”
Kun venettä oli kahden kesän aikana purjehdittu Etelä-Ranskasta kohti Suomen vesiä, veneen myyntipäätös vahvistui. Suomessa oli Rantaloiden mielestä aika kylmää ja tylsää. Lisäksi venemarkkinoilla oli kuhinaa, ”Saimme myytyä veneemme Ruotsiin suomalaisen välittäjän toimesta pyyntöhintaa korkeammalla sekä kuitattua kahden kesän purjehdukset bensoineen ja toisen septitankin hinta plus muut päivitykset laituripaikkoineen.”
”Veneestä luopuminen oli yllättävän tunteikasta. Seuraava vene voisi olla isompi kimppavene jossain lämmössä, jolla voi ylittää Atlantin.
Veneen vuokraaminen on vaihtoehto, vaikka ei se tietenkään ole sama asia kuin oma”, Jessica Rantala nauraa.
Rantaloiden Bella Vita -vene.
Veneen vaihto mielessä?
Jos haluaa myydä veneensä, Båtagentin venevälittäjä Andy Nyström neuvoo etukäteen miettimään seuraavia asioita:
Andy Nyström.
• Onko vene CE-merkitty?
• Huoltohistoria
• Onko veneessä asianmukaiset dokumentaatiot; esimerkiksi alkuperäinen ALV-todistus?
• Onko ollut vene vuokrauskäytössä?
• Montako omistajaa veneellä on ollut?
• Onko vene ajettu karille & korjausdokumentaatio?
• Yleiskunto, onko huomioitavaa?
• Jos pitäisi veneen, mitä korjauksia tekisi itse?
Blue Ocean Oy AB:n toimitusjohtaja Samuli Leistin mukaan veneen ostohetkellä on hyvä kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
• Rungon ja kannen kunto
• Konehuolto ja moottorin käyttötunnit
• Elektroniikan ikä
• Purjeiden kunto
Naispurjehtijat ry:n kommodorilla, tamperelaisella Päivi Lehtisellä, on kimppavene Avance 245 Näsijärvellä. Hän on purjehtinut vuodesta 2015 lähtien. ”Jos vaihtaisin nyt veneen, kiinnittäisin huomiota mihin tarkoitukseen sen ostaisin ja mitkä ovat veneilyni päämäärät.” Lisäksi pohtisin seuraavia asioita:
Päivi Lehtinen.
• Millaisessa käytössä vene ollut ja kenellä?
• Millaisessa vedessä venettä on pidetty?
• Minkä ikäinen vene on?
• Montako omistajaa ollut?
• Purjeiden kunto
• Moottorin kunto
• Huoltohistoria
