Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Tilaa
Jutut

Onnettomuusanalyysi: Töhnä keskeytti matkan

Ville-Veikko ja Jaana Kortela olivat heinäkuisella ilta-ajelulla Rauman edustalla. Kotilaiturin melkein häämöttäessä moottorin kierrokset laskivat ja lopulta kone sammui kokonaan. Mitä oikein tapahtui?

17.07.2022

Kirjoittajaja kuvat Jukka-Pekka Lumilahti

Lokikirja

  • Venetyyppi: Moottorivene Malli: Seiskari 26
  • Päivämäärä: 24.7.2020 klo 22.00, paikka: Syväraumanlahti, 61°08,5’ N 021°27,9’ E, tuuli: 4 m/s, lämpötila: 16 °C, aallonkorkeus: 0 m

Ville-Veikko ja Jaana Kortelaa voisi luonnehtia nautiskeleviksi veneilijöiksi. Pitkiä matkoja pariskunta ei tee, mutta hyvällä säällä he veneilevät Rauman lähistöllä. Rauman vedet ovat erittäin tutut, sillä Kortelat ovat kiertäneet Rauman lähialueita vuosien saatossa ristiin rastiin.

Selkämeren kansallispuistoon kuuluva Nurmes ja etenkin sen eteläosaan kuuluva Pihlus ovat heidän suosikkisaarensa. ”Sinne pääsee kätevästi suojassa”, kertoo Ville-Veikko. Paikan suosiosta kertoo se, että saaren itäpuolen lahdesta löytyvä laituri on kesäisin varsin täynnä. Saaren hienoutena ovat laavut ja saaren länsipuolelta avautuva avoin merimaisema.

Kahvia ja meri-ilmaa

Pariskunnan vene on 90-luvulla valmistettu puoliliukuva Seiskari 26. Edellisellä omistajalla vene virui pressujen alla maihin nostettuna toistakymmentä vuotta. Yhtenä päivänä Ville-Veikko näki veneen erään talon pihalla ja teki siitä puolileikillään tarjouksen. Hieman yllättäen myyjä hyväksyikin Ville-Veikon ostotarjouksen. Siitä alkoi hieman alakuloiseksi päässeen veneen kunnostusprojekti.

Seiskarin vauhdista vastasi 2,4 litrainen Solen valmistama varmatoiminen dieselmoottori. Aivan käyttämättä Sole ei säilytyksen aikana ollut, sillä edellinen omistaja oli aina silloin tällöin pyörittänyt sitä starttimoottorilla.

Vähitellen Seiskari sai alkuperäisen ilmeensä takaisin ja nyt Kortelat olivat ehtineet nauttia veneestä jo viisi vuotta. ”Aiemmin meillä oli 115 hevosvoiman HT-vene. Seiskarin polttoaineen kulutus puoliliukuvana on kuitenkin jotain aivan muuta”, toteaa Ville-Veikko.

Lauantaina 24.7. Ville-Veikko ja Jaana eivät olleet menossa suosikkisaari Pihlukseen, vaan olivat muuten vaan nauttimassa kaunista heinäkuisesta illasta. ”Valkeakarin väylää Nurmeksen ja Kylmäpihlajan kiertäen sekä kahvia keitellen”, kuvailee Ville-Veikko reittisuunnitelmia.

Lähellä kotilaituria Ville-Veikko päätti kokeilla, lähtisikö vene liukuun. Kahvaa eteen työntämällä moottori ei suostunutkaan ottamaan kierroksia. Yritys plaaniin nostamisesta sai jäädä. ”Mennään loppumatka rauhallisesti”, muistelee Ville-Veikko sanoneen vaimolleen.

Syvärauman kapeikossa kone alkoi käymään raskaasti, kierrokset tippuivat ja lopulta moottori sammui. ”Nohevana poikana kyllä mä tämän kotisatamaan melon”, päätti Ville-Veikko uhmakkaasti.

Viiden melallisen jälkeen vene ei ollut liikkunut mihinkään. Kahden tonnin Seiskari osoittautui miestä vahvemmaksi.

Trossista apua

Koska merellä oli täysin tyyntä, varsinaista hätää pariskunnalla ei ollut. ”Hetken katselimme näkyisikö muita vesillä liikkujia.” Niitä ei kuitenkaan näkynyt, joten meripelastusseuran trossijäsenenä Ville-Veikko päätti soittaa Trossi-palvelunumeroon. Puhelu meni muuten hyvin, mutta paikanmääritys ei meinannut millään onnistua.

Lopulta Ville-Veikko totesi: ”Ei meitä voi Rauman satamasta tultaessa olla näkemättä. Ollaan nimittäin keskellä väylää!” Ankkuroitumiseen veneessä oli 80 metriä köyttä, jota tarvittaessa voisi jatkaa paljon pidemmäksikin. Nyt ankkuria ei tarvittu, tyvenessä vene ei liikkunut mihinkään.

Odotellessaan apua, Ville-Veikko alkoi selvittämään moottorin vikaa. Koneen lämmöt olivat olleet normaalit, eikä jäähdytysveden kierrossakaan ollut ongelmia. Avatessaan vedenerottimen pohjassa olevaa hanaa, kuului kunnon kohina. Polttoainejärjestelmän alipaine sai Ville-Veikon mietteliääksi.

Seuraavaksi hän avasi polttoainetankin manusluukun, jolloin siihen kiinnitettynä olleesta polttoaineletkun päästä irtosi jotain. Ville-Veikko päätteli tukoksen aiheuttaneen ongelmia polttoaineen saantiin, joten seuraavaksi hän ilmasi koneen.

Ilmauksen yhteydessä Ville-Veikko sai lievän palovamman koskiessaan kuumaan moottoriin. Palovammasta huolimatta järjestelmän ilmaus onnistui. Samalla hetkellä paikalle saapui myös Rauman Meripelastusyhdistyksen pelastusvene Merihelppi. Koska moottori toimi hieman epävarmasti, päädyttiin ratkaisuun, jossa meripelastajat saattoivat Kortelat laituriin.

Matka loppui lähelle Rauman keskustaa.

Mikä sammutti moottorin?

Polttoaineletkusta irtautunut palanen osoittautui tankissa olleeksi, levän näköiseksi mikrobikasvustoksi. Kasvusto oli tarrautunut kiinni polttoaineletkun alkupäähän estäen polttoaineen virtauksen moottorille. Alipaine syntyi, kun polttoainepumppu yritti väkisin imeä polttoainetta tankista. Kun polttoainetta ei kuitenkaan moottorille tullut, kone ei ottanut kierroksia ja lopulta se sammui kokonaan.

Dieselin mikrobikasvusto ei ole harvinainen ongelma, sillä polttoainetankissa oleva vesi tarjoaa otolliset olosuhteet kasvustolle. Jotta vesi tai epäpuhtaudet eivät pääsisi moottorille saakka, dieselveneissä käytetään vedenerotinta ja polttoainesuodatinta. Vedenerotin on useimmiten sijoitettu lähelle polttoainetankkia. Se on varustettu läpinäkyvällä kupilla, jolloin siinä olevan veden pystyy helposti havaitsemaan. Vedenerottimen alaosassa on lisäksi hana, jolla vesi valutetaan pois.

Polttoainesuodatin löytyy moottorin luota. Suodattimen käyttökunto varmistetaan vaihtamalla se huoltojen yhteydessä. Epäpuhtaudet lähtevät useimmiten liikkeelle, kun polttoainetta on vähän tankissa jäljellä tai jos veneellä ajetaan kovassa merenkäynnissä. Pelkkä suodattaminen vaihto ei riitä, sillä vaihdon yhteydessä polttoainejärjestelmään pääsee ilmaa. Ennen moottorin käynnistämistä ilma on poistettava, sillä ilma estää moottorin normaalin toiminnan.

Moottorin kyljestä useimmiten löytyvän polttoainesuodattimen tehtävä on estää epäpuhtauksien pääsy moottorille.

Biopolttoaineita tankkiin?

Suomessa myytävät toisen sukupolven biodieselit sopivat käytettäväksi myös veneissä. Nämä HVO (hydrotreated vegetable oil) biodieselit on valmistettu pääosin jätteistä ja tähteistä. Lopputuote on kemialliselta koostumukseltaan vastaava tuote kuin fossiilinen diesel. Molemmilla dieseleillä säilyvyysominaisuudet ovat samanlaisia, joten veneiden talvisäilytys ei polttoaineelle ole ongelma.

Veden kondensoitumisen vähentämiseksi polttoainetankki kannattaa kuitenkin pitää mahdollisimman täytenä. Neste markkinoi omaa toisen sukupolven biodieseliä nimellä MY Diesel. ST1-ketjulla tuotetta markkinoidaan HVO-dieselinä.

Ensimmäisen sukupolven biodiesel ei sen sijaan veneilyyn sovellu. Tämä FAME-tyyppinen (Fatty Acid Methyl Ester) biodiesel eroaa ominaisuuksiltaan toisen sukupolven biodieselistä sekä fossiilisesta dieselistä. Se säilyy heikommin, sitoo vettä itseensä helpommin ja mikrobit kasvavat siinä muita dieseleleitä helpommin. Suomessa FAME-biodieseliä ei enää myydä, mutta muualla Euroopassa sitä on yleisesti saatavilla.

Polttoainetankilta ensimmäisenä olevasta vedenerottimesta näkee, jos polttoainejärjestelmässä on vettä. Vesi poistetaan alaosan hanan kautta.

Miten kasvustosta eroon?

Mikäli veneen dieselissä on havaittu tai siellä epäillään olevan mikrobikasvustoa, ainoa varma keino on puhdistaa koko polttoainesäiliö. Puhdistuksen yhteydessä säiliöstä saadaan pois suodattimen tukkiva massa ja muut mahdolliset epäpuhtaudet. Normaalisti dieselin seassa ei tarvitse käyttää lisäkemikaaleja, sillä niin fossiilinen kuin toisen sukupolvenkin biodiesel sisältävät kaikki tarvittavat lisäaineet.

Puhdistettuun säiliöön voi kuitenkin lyhytaikaisesti laittaa lisäkemikaaleja eli biosidejä. Tällä varmistetaan, ettei kasvusto lähde tankissa uudestaan kasvamaan.

Ville-Veikko oli puhdistanut Seiskarin polttoainetankin pari vuotta aiemmin. Tankin keskellä oli kuitenkin loiskelevy, joten puhdistaminen ei ollut ihan helppoa. Todennäköistä onkin, että loiskelevyn reunalle on jäänyt kasvustoa, joka sitten lähti heinäkuisena päivänä liikkeelle.

Lue myös: Tankit puhtaiksi dieselkasvustosta

Mitä tästä opittiin?

  • Mikrobit kasvavat kesäisin likaisessa ja vettä sisältävässä tankissa.
  • Paras keino mikrobikasvuston estämiseksi on puhdas tankki, toimivat suodattimet ja veden pääsyn minimoiminen tankissa.
  • Polttoainetta ei kannata käyttää aivan loppuun, jotta mahdolliset epäpuhtaudet tai mikrobikasvustot eivät lähde liikkeelle.

Henkilöiden nimet on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.

Juttu on julkaistu Vene-lehdessä 7/2022.

X