E-JOLLA MM 2024
- Aika: 23.7.–3.8.2024, Open Week 23.7.–28.7.2024, Worlds 28.7.–3.8.2024
- Paikka: Hanko
E-jollapurjehtijoiden kauden kohokohta, yhdistetty Open Week- ja MM-regatta, tarjoaa tänä vuonna suomalaispurjehtijoille kotivesiedun, sillä maailmanmestaruudesta taistellaan Hangossa. Koko tapahtuma sijoittuu heinä-elokuulle.
Kaksiviikkoisen kilpailun järjestävät Hangö Segelförening (HSF) ja Suomen E-jollaliitto.
Regattaan odotetaan noin 150 purjehtijaa ympäri Eurooppaa, aina Ranskaa ja Espanjaa myöten. Viime vuonna Tanskan MM-kisoissa oli kilpailija jopa Uudesta-Seelannista.
Viime vuonna suurin joukkue oli Tanskalla, yli 30 purjehtijaa. Ruotsi ja Saksa ylsivät yli 20:een. Suomen fleetissä oli yhdeksän purjehtijaa.
MM-purjehduksen osallistujamäärän sanelevat maakiintiöt, jotka lasketaan kansallisten luokkaliittojen jäsenmäärien, siis lajisuosion mukaan. Suomen tytöillä ja pojilla on molemmilla viisi maapaikkaa, mutta kotikisa tuo molemmille kolme lisäpaikkaa, eli Hangossa Suomella on 16 maapaikkaa.
E-jollassa tarvitaan notkeutta. Puomi tulee aika alas.
MM-kisoihin harjoittelua Espoon Nuottaniemessä.
Jollassa E-rityistä twistiä
E-jollien ratapurjehduksessa, erityisesti siellä huipulla, yhdistyvät kaikki purjehtimisen ja trimmaamisen aspektit.
”Venevauhdin pitää olla kunnossa. Menestyksessä tarvitaan fysiikkaa ja lajitaitoa, miten kunkin kelin trimmit löytyvät. Pitää osata ajaa erilaista aaltoa”, luokkaliitto Europe Class Finlandin puheenjohtaja Juha Laurila luettelee.
”Taktinen ja strateginen puoli pitää hallita. Sääilmiöistä pitää rakentaa mentaalimalleja ja tehdä niistä taktisia päätöksiä. Myös muut radalla olevat veneet vaikuttavat suoritukseen.”
Luokkaliiton päävalmentaja Ilari Muhonen kertoo, että kauden ulkopuolella harjoitteluun kuuluu fysiikkatreenejä, henkistä valmennusta sekä trimmien merkityksen, sään ja taktiikan opettelua. Fysiikkaa treenataan salilla ja poluilla.
Purjehtijat lähdössä treeneihin Espoon Pursiseuran satamasta Nuottaniemestä.
Päävalmentaja Muhonen seuraa silmä tarkkana, onko purjehtijoiden suorituksessa parannettavaa.
Kauden aikana vesillä keskitytään venevauhdin löytämiseen ja jalostetaan luennoilla opittuja tietoja taidoiksi. Trimmaaminen on yksi kriittinen tekijä, sillä kelin muuttuessa trimmejäkin pitää muuttaa. Niihin liittyvät purjeen muoto, maston taivutus ja rake.
”Kryssillä pitää roikkua ja ajaa sitä aaltoa, valmentaja Muhonen fiilistelee purjehtimista. ”E-jollissa sallittu vapaapumppaus tuo pienen twistin.”
Pumppaamalla voi piiskata lisää vauhtia herkästi plaanaavaan veneeseen. Pumppaus on sallittua yli 6 m/s tuulissa.
”Silloin venettä pääsee repimään”, Muhonen innostuu. ”Lenssillä purjehtijoiden maksimisykkeet käyvät 170–180:ssä, kun venettä keikuttaa ja skuuttia repii.”
”Kisaaminen on aika kompleksista, mikä tekee siitä mielenkiintoista”, Laurila kiteyttää.
Venettä pumpataan lenssillä, kun tuulee yli 6 m/s.
Vapaapumppauksessa kippari repii veneestä kaiken irti kiskomalla skuutista ja keikuttamalla venettä.
Pitkä regatta kysyy kanttia
E-jollien lajityypilliseen MM-regattaan kuuluu ennen päätapahtumaa purjehdittava esikisa, Open Week. Sen osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Viimeisissä kisoissa Open Weekillä on ollut noin 150 purjehtijaa.
Maapaikan saaneille purjehtijoille Open Week on harjoituskisa, mutta lisämausteena se avaa MM-kisoista karsiutuneille purjehtijoille toisen väylän päästä MM-starttiin. Open Weekin menestyneimmille on jaossa merkittävästi lisäpaikkoja MM-radalle, mikä lisää panoksia onnistua regatassa.
Open Week purjehditaan Hangossa 24.–27.7. Sen jälkeen on pari mittaus- ja huilipäivää sekä joukkuekilpailu Nations Cup. MM-sijoituksista taistellaan 30.7.–3.8.
”Kahden viikon MM-regatta on henkisesti raskas. Pitkään kisaan mahtuu onnistumisia ja epäonnistumisia. Pääkoppa ratkaisee menestymisen”, Juha Laurila analysoi purjehtijan paineita.
Purjehtijat, nauttikaa!
- MM-kisojen suojelija on purjehtijalegenda Tapio Lehtinen. Hän julistaa purjehtijoille kolmen pointin evästyksen.
1. MM-tason E-jollapurjehtijat ovat viettäneet paljon aikaa merellä. Heille on kasvanut rakkaus mereen. Pidetään huolta maailman meristä, jotka ovat hyvän elämän edellytys maapallolla.
2. E-jolla on hieno, herkkä ja klassinen kevytvene. Jos sitä osaa käsitellä, osaa purjehtia mitä tahansa venettä, radalla ja isoilla merillä. Sailing is a lifetime sport!
3. MM-turnaus antaa mahdollisuuden rakentaa elinikäisiä kansainvälisiä ystävyyksiä. Niiden avulla maailma muuttuu paremmaksi. Pitäkää hauskaa keskenänne!
Hugo Heikkala, 18
Olen E-jollissa kolmatta kautta. Aloitin seitsemänvuotiaana optareissa ja lopetin sen jälkeen ja aloin pelaamaan futista ja aloitin E-jollat muutama vuosi sitten. Se on tuntunut hyvältä, tämä on hauska vene.
Tavoitteet Hangon kisoihin ovat kovat. Viime vuodesta kehittymistä on tapahtunut paljon. Suoranaista tulostavoitetta ei ole, kunhan purjehtii omalla parhaalla tasolla.
Vaikeinta on sen kaiken yhdistäminen tulevaan kisaan, tämä on kuitenkin niin monipuolinen vene: masto, purje, trimmit – kaikki vaikuttaa niin paljon, että onnistuu täydellisesti.
Oskari Laurila, 19
E-jollilla olen purjehtinut kuusi vuotta. Optarista aloitin seitsemänvuotiaana, eli noin 12 vuotta olen kaikkiaan purjehtinut.
Suunnitelmia E-jollien jälkeen ei vielä ole. Nyt tulee Hangon MM-kisat ja sen jälkeen armeija ja opiskelut alkavat. Mutta purjehdus jatkuu. Saa nähdä onko se olympialuokkaa vai isompaa kölivenehommaa tai vastaavaa.
Odotan Hangosta hienoa kisaa hyvässä ympäristössä, joka on itselle aika tuttu. Odotan hyvää suoritusta Suomen joukkueelta. Uskon, että pystymme hyvää tulosta siellä tekemään.
Oma saavutukseni tähän mennessä on junnujen EM-voitto Saksassa 2022.
Vaikeinta E-jollissa on löytää se oikea trimmi keliin. Veneen vauhti on se iso juttu.
Julia Björkestam, 19
Olen harrastanut E-jollia viiden vuoden ajan. Aloitin optareilla kuusivuotiaana alkeisleirillä. Suunnitelmia Hangon kisan jälkeen ei vielä ole, koska katseet on suunnattu nyt vain sinne. Aion tietenkin jatkaa purjehdusta ja E-jolla on hauska vene joten kyllä sitä ainakin haluaa ylläpitää.
Olympialauokat olisivat tietenkin hienot joskus, mutta se olisi aika kallis projekti. Itselläkin opiskelut alkavat kohta, joten en vielä tiedä, miten ne sopivat yhteen.
Hangon kisoilta odotan hyvää purjehdusta itseltäni ja omien tavoitteiden saavuttamista. Viime vuonna tuli kymmenes sija. Jos pääsisi nyt top kymppiin tai paremmaksi, niin olisi hienoa.
Hankalin asia on sen oman trimmin löytäminen. Kun sää muuttuu niin pitää paljon säädellä. Mutta kun oman, itselle toimivan trimmin löytää, niin se helpottaa. Sen löytäminen on yksi haastavimmista asioista.
Julia Björkstam harjoittelemassa kisoja varten.
Jyrki Taiminen, 58
Itselläni oli pieni tauko E-jollissa. 1982–1990 ajoin hyvinkin täysillä E-jollaa, ja nyt sain päähänpiston hankkia tämän veneen. Ei kaduta yhtään, Hauskaa on! Ajan nyt tämän vuoden ja katsotaan jatkoa sitten.
Voitin E-jollien MM-kisat vuonna 1990. On mielenkiintoista nähdä miten vanhat liikeradat ja ajatukset löytyvät. Toinen asia on se, että ihan yhtä notkea en ole kuin nuoruusvuosina. Onneksi olin silloinkin aika kankea, että matka on siitä aika lyhyt. Joutuu kyllä näkemään vaivaa perusliikkeisiin, että niihin saa terävyyttä.
Antaisin sellaisen neuvon MM-kisoihin osallistuville nuorille, että itseluottamuksen pitää olla rajaton. Kaikki lähtee siitä. Ei voi onnistua vahingossa, vaan vain silloin kun tavoittelee kaikkein korkeinta. Alusta saakka pitää uskoa siihen, että on paras.
Aleksi Saarni, 21
E-jollissa olen ollut seitsemän vuotta, mutta minullakin on optaritausta.
Mitä E-jollien jälkeen? En ainakaan ole myymässä omaa E-jollaani, sitä tässä kuitenkin edelleen purjehtii enemmän tai vähemmän. Alan ehkä harjoittelemaan ja kisaamaan Finnjollilla, ja yksi köliveneprojekti saattaa olla ensi vuonna tiedossa.
Hangosta tavoite on mitali ehdottomasti, mutta ennen kaikkea odotan sitä kisaamista. On mielettömän hauskaa kisata maailman parhaiden kanssa ja kuulua siihen joukkoon.
Vaikeinta on oikean flow-tilan löytäminen vaikeilla keleillä, kun veneen vauhtia ei saa niin helposti. Koko ajan pitää hyökätä ja tehdä päätöksiä. Muuten jää jalkoihin.
