Smörskär

VENE 6/12:

Jatkan veneellä lounaaseen kohti Svartbådanin sektoriloistoa ja sieltä suoraan länteen. Lähestyessäni Smörskäriä hieraisen silmiäni: vaikeapääsyisen ulkosaaren kalliot ovat täynnä väkeä.

Tuuli on hieman noussut ja saaren kallioita huuhtelevat mainingit. Yritän ensin rantautua länsipuolen pikkulahdelle, mutta tuuli painaa poikittain. Lopulta onnistun pitämään veneen vakaana suuntaamalla suoraan vastatuuleen. Pariskunta astelee auttamaan, mutta vene on jo kiinni, kun he ehtivät rantaan – tällä tuulella pitää olla nopea.

Retkeläisten yhteysvene kelluu kuljettajineen hieman etäämmällä. Pariskunta kertoo olevansa Barösundin kyläyhdistyksen (www.barosund.fi ) retkellä, joka järjestetään kerran kesässä.

Hypin paljaita kallioita myöten autiotuvalle, jonka vieressä kasvaa muutama matala puu. Ovella kalastaja Börje Björklöf kertoo tarinoita autiomajan historiasta. Hän sanoo vierailleensa täällä jo poikana 1950-luvulla. Erityisesti mieleen on jäänyt vuoden 1966 kylmä kevät, jolloin hän tuli saareen ystävänsä kanssa jäitä pitkin niinkin myöhään kuin huhtikuun lopussa.

Börje kertoo, että mökkiä käytettiin metsästykseen ja kalastukseen. Keväisin ammuttiin haahkoja ja alleja, elo-syyskuussa kalastettiin silakkaa ja talvella metsästettiin hylkeitä.

Sisältä maja on vielä askeettisempi kuin Sadelnin mökki: tupa, pöytä ja eteisessä puita.