Mathildedal

VIERASVENESATAMAN PALVELUT KESÄLLÄ 2021:

• septitankin tyhjennys
• sähkö, vesi
• jätehuolto
• suihku, wc
• mastonostin, veneluiska
• tilaussaunat 6+12 hengelle ja lämmitettävä ulkoporeallas
• polttoaineautomaatti: 98E (1,88 €) ja diesel (1,68 €)
• ulkokuntosali, beach volley -kenttä (maksuton, varattava)
• lasten leikkipaikka
• majoitus (6 hotellihuonetta, joista 4 esteetöntä)
• ravintola (A-oikeudet)
• myymälä
• kokoustilat
• matkaparkki 29 euroa/yö (sis. sähkö, suihku, wc)
• soutuvenevuokraus: 3 tuntia 15 e, 1 vrk 25 e, 3 vrk 50 e ja 1 vko 100 e
• sup-lautojen vuokraus
• polkupyörävuokraamo
• tulossa: kausiveneen vuokraus

VENE 7/2021

Matildan satama on kaukana Saaristomeren eteläisiltä ruuhkaväyliltä. Paikalle pääsee Hangon läntisen selän pohjoisosasta erkanevalta väylältä, joka vie Särkisalon länsipuolelta Strömman kanavalle. Automatisoidun nostosillan alikulkukorkeus on vaatimattomat 3,5 metriä, mutta sillan saa avatuksi soittamalla numeroon 029 534 3274. Tilaus pitää tehdä 60 minuuttia ennen avausajankohtaa. Strömmasta Matildan satamaan on vajaan kolmen meripeninkulman taival 5,5 metrin lateraaliviitoitettua väylää pitkin.

Toinen vaihtoehto on seilata Kemiönsaaren pohjoispuolitse, jolloin seurataan Peimarin selän koillispuolelta lähtevää reittiä. Isommille purjeveneille reitti on sopimaton, sillä Rungonsalmen kiinteän sillan alikulkukorkeus on 16 metriä ja reitin suurin syvyys vain 2,4 metriä.

Perillä vierailijaa odottaa kolme tukevaa pistolaituria, joiden paikoista suuri osa on kausipaikkoja. A-laituri on varsinainen vieraslaituri. Se on varustettu aisoin, mutta valitettavasti ei kävelyaisoin, joihin olisi paljon helpompi kiinnittyä. Lisäksi aisat ovat turhan lyhyitä. Vieraslaiturilla on vesipisteet ja modernit sähkötolpat. Koodilukko estää asiattomien pääsyn paikalle. Viereisellä huoltolaiturilla on polttoaineautomaatti ja septin imutyhjennyspiste.

Sataman yleisilme on siisti ja kodikas. Aluetta reunustaa rannan muotoja myötäilevä tukeva ja leveä laituri kauniine kukkaistutuksineen ja kivetyksineen. Huoltolaiturin vieressä oli kesällä 2020 ankkuroitu kauppalautta, jossa myytiin muun muassa koriste-esineitä ja sisustustavaroita.

Risto Nordell

VENE 2/2016

Hurmaava ruukinranta

Matildaan mielivän on ajettava Strömman kanavan läpi. Se erottaa mantereen ja Kemiönsaaren toisistaan. Salmi on mielenkiintoinen, sillä siellä on ainoana paikkana Suomessa havaittavissa vuorovesi-ilmiö. Mastolliset alukset joutuvat tilaamaan Strömman maantiesillan avauksen (puh. 040 556 7165 ).

Strömman jälkeen vesi muuttuu rusehtavaksi ja rantakasvillisuus rehottaa. Maisema muistuttaa enemmän järveä kuin merta. Etelästä seilatessa satama avautuu paapuurin puolella pian kanavan jälkeen.

Kesällä 2015 Matildaan valmistuivat uudet laiturit. Kaikkiaan paikkoja on liki 300, joista vierasveneille 38. Vieraspaikat ovat aisapaikkoja, mutta eivät valitettavasti kävelyaisoja.

”Purjehduskaudeksi 2016 nykyinen rantaravintola puretaan ja tilalle nousee entistäkin paremmin veneilijöitä palveleva huoltorakennus ravintoloineen. A-oikeuksin varustettu ravintola jatkaa edeltäjänsä linjoilla, joten tarjolla on kahvilatuotteiden lisäksi à la carte -annoksia ja erilaisia lounasvaihtoehtoja”, kertoo satamaemäntä Maria Rantanen.  ”Suunnitelmissa on pieni elintarvikekauppa ja pienimuotoista venetarvikkeiden myyntiä.” Palvelukokonaisuuteen tulevat kuulumaan myös grillipaikat veneilijöille, rantalentopallokenttä ja polkupyörien vuokraus. Uudistetun sataman avajaisia vietetään vappuna.

Satama sijaitsee Teijossa Mathildedalin kylässä. Pikkuruinen kylä tarjoaa yllättävän paljon palveluja ja nähtävää. Aivan sataman kupeessa on vireästi toimiva Kyläkonttori kahviloineen ja näyttelytiloineen. Vastapäinen Ruukin Krouvi tarjoaa ruoan ja juoman lisäksi ison kesäterassin.

Puistomainen ruukinmaisema hehkuu kesän vihreyttä ja Matildanjärvestä alkunsa saanut pikkujoki kiemurtelee läpi vanhan perinnemaiseman. Joenrannan pieni mylly muistuttaa entisaikojen energiapolitiikasta.

Matildassa kasvatetaan alpakoita, viehättävän inhimillisen näköisiä karvaturreja, jotka alun perin ovat kotoisin Perun ja Chilen vuoristoista. Alpakoiden villa on yksi maailman hienoimmista kuiduista ja sen lämpöominaisuudet vetävät vertoja esimerkiksi angoralle. Kauniita ja lämpimiä – joskin hintavia – alpakan villasta tehtyjä pukineita voi ostaa Ruukin Kehräämöstä ja puodista.

Mathildedalin kylään johtaa rannasta Suomen pisimmäksikin mainittu tammikuja. Raitin risteyksessä toimii Kyläravintola Terho ja sen takana Mathildedalin vetonaula: oma olutpanimo ja leipomo. Panimon tuotteita ovat Teijo-, Mathilda- ja La Mer -oluet. Niiden kanssa maistuu perinteinen juureen leivottu kyläleipä.

Perniön Teijon tienoo on vanhaa teollisuusaluetta. Siellä on kaksi vanhaa rautaruukkia, joista ensimmäinen on perustettu jo vuonna 1686. Mathildedalin tehtaan perusti 1850-luvun alussa Viktor Bremer, joka nimesi sen vaimonsa Matildan mukaan. Vielä nykyäänkin alueella on teollisuutta, muun muassa Antti Wihurin 1960-luvulla perustama telakka.

Museovirasto on määritellyt sekä Teijon että Mathildedalin ruukkialueet valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi.

Teijossa sijaitsee Meri-Teijon vapaa-ajankeskus, jossa on muun muassa laskettelurinne ja rinneautoilurata. Teijossa on myös Meri-Teijo Golfin omistama golfkenttä. Satamasta polkupyörän vuokranneet veneilijät huristelevat helposti Teijon kansallispuiston maisemiin.

Kehitysvauhdista huolimatta Teijossa elää perinteinen talkoohenki. Siitä todistaa teijolaisten perustama kyläyhdistys, joka kertoo alueen tärkeät kuulumiset neljästi vuodessa ilmestyvässä Kyläkuulumisia-lehdessä.

Risto Nordell
VENE 2/2016