Arkistosta:

Hurmaava ruukinranta

Matildaan mielivän on ajettava Strömman kanavan läpi. Se erottaa mantereen ja Kemiönsaaren toisistaan. Salmi on mielenkiintoinen, sillä siellä on ainoana paikkana Suomessa havaittavissa vuorovesi-ilmiö. Mastolliset alukset joutuvat tilaamaan Strömman maantiesillan avauksen (puh. 040 556 7165 ).

Strömman jälkeen vesi muuttuu rusehtavaksi ja rantakasvillisuus rehottaa. Maisema muistuttaa enemmän järveä kuin merta. Etelästä seilatessa satama avautuu paapuurin puolella pian kanavan jälkeen.

Kesällä 2015 Matildaan valmistuivat uudet laiturit. Kaikkiaan paikkoja on liki 300, joista vierasveneille 38. Vieraspaikat ovat aisapaikkoja, mutta eivät valitettavasti kävelyaisoja.

”Purjehduskaudeksi 2016 nykyinen rantaravintola puretaan ja tilalle nousee entistäkin paremmin veneilijöitä palveleva huoltorakennus ravintoloineen. A-oikeuksin varustettu ravintola jatkaa edeltäjänsä linjoilla, joten tarjolla on kahvilatuotteiden lisäksi à la carte -annoksia ja erilaisia lounasvaihtoehtoja”, kertoo satamaemäntä Maria Rantanen.  ”Suunnitelmissa on pieni elintarvikekauppa ja pienimuotoista venetarvikkeiden myyntiä.” Palvelukokonaisuuteen tulevat kuulumaan myös grillipaikat veneilijöille, rantalentopallokenttä ja polkupyörien vuokraus. Uudistetun sataman avajaisia vietetään vappuna.

Satama sijaitsee Teijossa Mathildedalin kylässä. Pikkuruinen kylä tarjoaa yllättävän paljon palveluja ja nähtävää. Aivan sataman kupeessa on vireästi toimiva Kyläkonttori kahviloineen ja näyttelytiloineen. Vastapäinen Ruukin Krouvi tarjoaa ruoan ja juoman lisäksi ison kesäterassin.

Puistomainen ruukinmaisema hehkuu kesän vihreyttä ja Matildanjärvestä alkunsa saanut pikkujoki kiemurtelee läpi vanhan perinnemaiseman. Joenrannan pieni mylly muistuttaa entisaikojen energiapolitiikasta.

Matildassa kasvatetaan alpakoita, viehättävän inhimillisen näköisiä karvaturreja, jotka alun perin ovat kotoisin Perun ja Chilen vuoristoista. Alpakoiden villa on yksi maailman hienoimmista kuiduista ja sen lämpöominaisuudet vetävät vertoja esimerkiksi angoralle. Kauniita ja lämpimiä – joskin hintavia – alpakan villasta tehtyjä pukineita voi ostaa Ruukin Kehräämöstä ja puodista.

Mathildedalin kylään johtaa rannasta Suomen pisimmäksikin mainittu tammikuja. Raitin risteyksessä toimii Kyläravintola Terho ja sen takana Mathildedalin vetonaula: oma olutpanimo ja leipomo. Panimon tuotteita ovat Teijo-, Mathilda- ja La Mer -oluet. Niiden kanssa maistuu perinteinen juureen leivottu kyläleipä.

Perniön Teijon tienoo on vanhaa teollisuusaluetta. Siellä on kaksi vanhaa rautaruukkia, joista ensimmäinen on perustettu jo vuonna 1686. Mathildedalin tehtaan perusti 1850-luvun alussa Viktor Bremer, joka nimesi sen vaimonsa Matildan mukaan. Vielä nykyäänkin alueella on teollisuutta, muun muassa Antti Wihurin 1960-luvulla perustama telakka.

Museovirasto on määritellyt sekä Teijon että Mathildedalin ruukkialueet valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi.

Teijossa sijaitsee Meri-Teijon vapaa-ajankeskus, jossa on muun muassa laskettelurinne ja rinneautoilurata. Teijossa on myös Meri-Teijo Golfin omistama golfkenttä. Satamasta polkupyörän vuokranneet veneilijät huristelevat helposti Teijon kansallispuiston maisemiin.

Kehitysvauhdista huolimatta Teijossa elää perinteinen talkoohenki. Siitä todistaa teijolaisten perustama kyläyhdistys, joka kertoo alueen tärkeät kuulumiset neljästi vuodessa ilmestyvässä Kyläkuulumisia-lehdessä.

Risto Nordell
VENE 2/2016