Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä kuvia.
Lähdimme aamulla liikkeelle periaatteella ”mennään niin pitkälle kuin tänään päästään”. Illalla ohitammekin vielä Kristianopelin tutun sataman ja alamme rantautua vasta noin 12 meripeninkulmaa myöhemmin.
Kalasataman nimi on Sandhamn, eikä se muistuta vähääkään Tukholman saariston Sandhamnia. Paikalle nimen antanutta hiekkaa taitaa olla vain pohjassa. Laiturialue on asfalttia. Ravintolarakennus sentään on puinen ja punamultaa. Myös kalavajarivi on kiva.
Huviveneet reunustavat troolareille tehtyjä massiivisia laitureita. Kiinnitymme iäkkään saksalaispariskunnan veneen kylkeen. He kertovat lähtevänsä aikaisin, ja meillehän se sopii.
On myöhä. Reilun 40 meripeninkulman tekemiseen meni tänään aikaa. Väsyttää ja koska paikka ei näytä tippaakaan kiinnostavalta, emme poikkeuksellisesti mene lainkaan maihin. Emme muista, että moista olisi koskaan aiemmin tapahtunut.
Teemme illalliseksi kesäruokaa: keitettyjä perunoita, punajuurta ja sipuleita kera sillin ja savulohen. Uni tulee heti.