Pirita, Tallinna

Tiedot

Koordinaatit:
59°28,23 P, 24°49,10 I
Karttasarja:
EC
Merikartta:
302, 507, 610, 929
Vieraspaikkoja:
n. 40 kpl
Syvyys:
2,80 m
Kiinnitys:
30 poijupaikkaa, muutamia kylkipaikkoja
Satamamaksu:
280-1425 kruunua (n. 18-91 e)
Puhelin:
+372 639 8980, +372 508 2837
  • Palvelut

  • kaasu
  • imutyhjennys
  • kauppa
  • polttoaine
  • vesi
  • alko
  • apteekki
  • joukkoliikenne
  • kahvila
  • pesutupa
  • ravintola
  • sauna
  • suihku
  • sähkö
  • wc
  • Wlan
  • jätehuolto
  • veneluiska

Jakeluaseman tiedot

Hinnat perustuvat lukijoiden antamiin tietoihin.

Polttoaineasema 2010

Alexela

dsl/bens

avoinna joka päivä klo 8-20

Rekisteröityneet käyttäjät voivat päivittää polttoaineiden hinnat.

Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä kuvia.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

VENE 3/2008:

Tallinnan Piritan vierassatamasta tulee ikäviä uutisia. Satamakapteeni Ado Tikerpäen mukaan nykyisestä seitsemästäkymmenestä vieraspaikasta on tulevalla kaudella käytettävissä enää noin 40 paikkaa.

Tämä johtuu siitä, että koko vierassatama muutetaan nykyisestä paikastaan vanhan tullikopin taakse, jossa viime kaudella oli tallinnalaisten omia venepaikkoja. Kotisatama rantautuu puolestaan nyt vanhaan vierassatama-altaaseen.

Vaihto johtuu Tikerpäen mukaan siitä, että Tallinnassa venemyynti kasvaa huimaa vauhtia ja lähes ainoa kaupankäyntiä rajoittava seikka on kaupungin venepaikkojen puute. Jotkut tallinnalaiset ovat jopa jättäneet veneen ostamatta, koska venepaikkaa ei ole löytynyt.

Uuteen vierassatamaan tullee 32 poijua ja seitsemän pitkää kävelyaisaa.

Tallinnan Pirita on esitelty Vene-lehden numerossa 6/07:

Matka Tallinnaan omalla veneellä on elämys

Suomalaisveneilijän keula kääntyy yhä useammin kohti Tallinnan Piritan satamaa. Nestemäisen paarlastin täydennys tuntuu laituripuheiden mukaan olevan monen matkan motiivi. Tallinna tarjoaa purjehtijalle toki enemmänkin: kiehtovan matkan entisen hansakaupungin merentuoksuiseen historiaan ja sen ainutlaatuiseen kulttuuriin. Keskustan ulkopuolelta löytyy myös vaihtoehto turisti-Tallinnalle.

Tallinnan veneilystä puhuttaessa nousee aina ensimmäisenä puheeksi Piritan sataman turvallisuus. Takavuosien puheet varastelevista koplista ovat vielä hyvin veneilijöiden muistissa.

Kävin veneilykaudella 2006 kolme kertaa Tallinnassa ja asuin Piritan satamassa yhteensä puolitoista viikkoa. Kertaakaan en tuntenut oloani turvattomaksi. Satamaa vartioidaan 24 tuntia vuorokaudessa ja vartijat suhtautuvat työhönsä vakavasti: kun kömmimme keväisen toukokuun illan jo pimetessä s/y Tingelingin sitlooraan, saimme kannoillemme ystävällisen mutta tiukan vartijan, joka kyseli, millä asioilla herrat oikein liikkuvat.

Muiden veneilijöiden kokemukset Piritasta olivat viime kesänä samansuuntaisia; varkauksista ja häiriöistä ei kukaan enää puhunut. Ainoat häiriköt olivat valitettavasti suomalaisia, joiden ylimielinen ja humalainen käytös herätti kummastusta saksalaisissa ja ruotsalaisissa veneilijöissä. Nämäkin häiriköt kansoittivat Piritan satamaa yleensä viikonloppuisin, joten viikolla satamassa oli suorastaan unettavan rauhallista.

Varovaisuutta Tallinnan lahdella

Navigointi Tallinnaan on yksinkertaista, kunhan muistaa, että viranomaiset suosittelevat huviveneille merikarttaan merkityn reittijakoalueen itäistä laitaa. Tämä koskee niin Tallinnaan pohjoisesta saapumista kuin sieltä pohjoiseen pois purjehdustakin. Sääntöä on tärkeää noudattaa oman turvallisuutensa takia, sillä matkustajalaivaliikenne alueella on todella vilkasta. Parhaimpaan aikaan kantosiipialuksia viuhahtelee ohi lähes katkeamattomana armadana.
Piritan sataman suulle löytää helposti karttoihin merkittyjä valaistuja linjoja seuraamalla. Aallonmurtajalta näkyy selvästi punavalkoinen torni, jonka takana on passintarkastus. Sitä ei pidä ohittaa pysähtymättä, sillä muuten luvassa on vaikeuksia.

Piritan satama-allas on rakennettu vihreänharmaan betonikolossin juurelle. Nyt jo rapautumaan päässyt Moskovan olympialaisten purjehduskeskuksena toiminut rakennus edustaa aitoa neuvostoarkkitehtuuria. Satamaa ympäröivät monet vene- ja venetarvikeliikkeet, joissa hintataso alkaa kovasti muistuttaa jo meikäläistä.

Sen sijaan satama-altaan reunalla sijaitseva Erikssoni Poodi & Baar pitää edullisilla hinnoilla hyvää huolta janoisista venevieraista. Tarjolla on Viron viinaa koko kaupan täydeltä. Itse asiassa kaupassa ei käytännössä muuta myydäkään kuin alkoholia ja tupakkaa.

Ostoskärryt ovat kovassa käytössä, kun veneilijät kärräävät Saku-laatikoita alustensa kannelle. Ja mikäs siinä, kyllä kylmä olut helteisen purjehduspäivän ja saunan jälkeen maistuukin. Ellei sitten kuuma rommitoti, kuten meille, kun 12-metrinen napakka itätuuli saatteli kevätpurjehdustamme höystettynä +5 asteen ruhtinaallisella lämpötilalla.

Pientä edistystä palveluissa

Piritan sataman palveluissa on tapahtunut jonkin verran kehitystä. Vielä kesällä 2005 kauhua herättäneet vessat on nyt remontoitu uutuuttaan kiiltäviksi. Saunat ja suihkut ovat edelleen urheilukeskuksessa tenniskenttien vieressä, pitkien käytävien päässä, eikä suihku kuulu vieläkään satamamaksuun niin kuin yleensä Suomen vierassatamissa.

Passintarkastuslaituri on saanut uuden sivulaudoituksen, joten venettään ei tarvitse enää kolhia laiturin ruostuneisiin rautarakenteisiin. Satamamaksut kerätään edelleen parakinoloisessa kopissa vessoja vastapäätä. Maksaminen jää omantunnon asiaksi, sillä kukaan ei ryhdy perään kyselemään, eikä suoritetusta maksusta saa edes mitään läpyskää tai tarraa, joka pitäisi ripustaa veneeseen.

Sadan metrin päässä satamasta on arkkitehtuuriltaan vähintään purjehduskeskuksen veroinen kummajainen, Pirita Spa -hotelli.

Veneilijän kannattaa hyödyntää aulan pankkiautomaattia, joka on satama-alueen ainoa. Hotellissa on myös maksuton internetyhteys, josta voi lukea vaikkapa Vene-lehden viimeisemmän sääennustuksen. Tosin nettipiste on virallisesti tarkoitettu vain hotellin asukkaille. Hotelli tarjoaa veneilijöille aamiaista 85 kruunun hintaan ja kylpemään pääsee 100 kruunulla. Myös rahanvaihto onnistuu, hotelliksi jopa äärimmäisen kilpailukykyiseen kurssiin.

Piritasta ei periaatteessa tarvitse lähteä kaupunkiin ollenkaan, sillä muutaman sadan metrin satamasta Pirita teen varrella on Selverin iso valintamyymälä ja purjehduskeskuksen ravintola rakennuksen toisessa kerroksessa tarjoaa lounasaikaan todella edullista ja maittavaa kotiruokaa. Las Piritas Terass -ulkoilmaravintola on puolestaan erikoistunut salaatteihin ja pizzoihin.

Satamaan ei kuitenkaan kannata jäädä virumaan, sillä Tallinnan keskustaan on matkaa vain muutamia kilometrejä. Selverin vastapäätä olevalta pysäkiltä lähtevät bussit (1A, 5A, 8, 34, 34A, 38, 114, 115) Hobujamaan, Viru-hotellin viereen. Kiireisimmät nappaavat taksin lennosta Spa-hotellin edustalta.

Vanhassa kaupungissa viihtyy

Tallinnan vanhan kaupungin kujia käyskennellessä mielen valtaa aina sama tunne: miten on mahdollista, että vain runsaan 40 meripeninkulman päässä Helsingin keskustasta on näin keskieurooppalainen atmosfääri raatihuoneentoreineen, tunnelmallisine kellariravintoloineen ja viihtyisine kahvilaterasseineen. Mutta eihän tuo mikään ihme ole, sillä vanhan hansakaupungin kulttuuriset juuret ovat syvällä menneisyydessä.

Tallinna mainitaan ensimmäistä kertaa jo vuonna 1154 arabialaisen maantieteilijän Al-Idrisin matkakertomuksessa,. Silloin siitä käytettiin nimeä Qalewen. Sanan on arveltu viittaavan Kalevalaan. 1200-luvulla Tallinnaa rakennettiin jo kiireen vilkkaa ja koko keskiajan kaupunki tunnettiin nimellä Reval eli Rääveli. Toompean mäelle nousi komea puolustuslinnoitus ja kaupunki oli saksalaisten hallussa. Ajan myötä Räävelistä kehittyi merkittävä hansakaupunki ja merenkulun mahtipaikka,

Tallinnan monista nähtävyyksistä veneilijän kannattaa muistaa ennen kaikkea Viron merimuseo, joka sijaitsee aivan matkustajasataman tuntumassa, Paks Margareetan 1400-luvulta peräisin olevassa pyöreässä tornissa (osoite: Pikk 70). Museossa on esillä koko Viron kauppamerenkulun kunniakas historia. Toompean mäellä sijaitseva ortodoksinen kirkko on koristeellisuudessaan Uspenskin katedraalin veroinen ja vanhan kaupungin laidalla vartioiva Nikolain kirkko on nykyisin paitsi museo, myös heinäkuussa viettävän Tallinnan kansainvälisen urkufestivaalin upea päänäyttämö. Kadriogin barokkipuisto kukkaloistossaan on näkemisen arvoinen ja puiston perällä seisoo tallinnalaisten ylpeys, vastikään avattu nykytaiteen museo KUMU.

Gastronomisia elämyksiä metsästävälle Tallinna on myös oivallinen kohde. Jos onnistuu välttämään raatihuoneentorin läheisyydessä sijaitsevat turistiravintolat, voi kaupungissa syödä edelleen Suomea halvemmalla niin virolaisen keittiön perinneruokia kuin eksoottisiakin herkkuja.

Monista kokeilemisen arvoisista ravintoloista voi suositella vaikkapa kaukasialaiseen keittiöön ja grilliruokiin erikoistunutta Must Lammasta Sauna-kadun varrella. Varsin kelvollinen ja edullinen venäläisravintola Baku löytyy puolestaan Harju-kadulta, aivan Nikolain kirkon alapuolelta. Kannattaa muistaa, että mitä kauemmas vanhan kaupungin keskustasta viitsii rahjustaa, sitä edullisemmaksi illallinen tulee.

Vaihtoehtoinen Tallinna

Jos virallinen turisti-Tallinna kypsyttää, kannattaa harkita ratikkamatkailua kauemmas kaupungin lähiöihin ja venäläisalueille. Siellä miljöö on kuin toisesta maailmasta.

Esimerkiksi raitiolinjalla nro 1 voi kolistella Tallinnanlahden läntiseen kärkeen Koplin niemelle, jossa sijaitsee suuri venäläis-balttilainen telakka. Täällä matkailija pääsee seuraamaan aitoa virolais-venäläistä elämämenoa. Ratikkamatkan varrelle sattuu liikuttavan pieniä elintarvikekauppoja, yllättävän laajoja puistoalueita ja ennen kaikkea karuja kapakoita, joissa tapaa (ainakin päiväsaikaan) ystävällisiä ja puheliaita ihmisiä.

Kaikkein pienimmissäkin kuppiloissa tarjotaan perinteistä ruokaa, kuten muutaman kruunun maksavia herkullisia kilohailivoileipiä (kiluleib), pelmeneitä eri täytteillä tai höyryävän kuumaa smetanalla kuorrutettua kalaseljankaa. Herkut voi huudella alas oluttuopposella, joka maksaa pikkukapakoissa kolme kertaa vähemmän kuin ydinkeskustan baareissa.

Vaihtoehtoisesta Tallinnan matkailusta kiinnostuneiden kannattaa lukaista Otso Kantokorven mainio opus Sankarimatkailijan Tallinna, josta keväällä 2006 ilmestyi uusi painos.

Lisätietoja Tallinnan muusta matkailusta löytyy esimerkiksi kaupungin matkailuinfokeskuksen verkkosivuilta osoitteesta www.tourism.tallinn.ee

 

Yksi kommentti artikkeliin “Pirita, Tallinna”

  1. Kala-Kalle sanoo:

    Kävin juuri viime viikolla Piritassa, ja rauhallista oli meininki takavuosiin verrattuna. Tilaa oli hyvin vielä illallakin, vaikka oli paras lomasesonki käynnissä. Keskustan uusi satama on varmaan vaatinut veronsa, samoin alkoholin veronkorotukset Virossa. Perinteisiä suomalaisia remuseurueita ei osunut kohdalle lainkaan, vaikka oltiin sentään neljä yötä satamassa. Kovemmalla lännenpuoleisella tuulella oleskelu on vähän levotonta, vene tuppaa keikkumaan tuolla aika tavalla.
    Ja vielä ruokavinkki: Todennäköisesti paras sapuskan hinta-laatusuhde Tallinnassa löytyy aika läheltä Virukeskustusta. Ravintola on Ses-Bes ja tarjoaa mainioita saslikkeja suoraan grillistä. Maku on mahtava ja hinnat suomalaisittain todella edulliset, esimerkiksi iso saslik-annos possusta 6,5 euroa!
    http://www.aserikook.ee/restaurant-in-tallinn

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X