Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Narva

Tiedot

Koordinaatit:
59°23,01 P, 28°12,38 I
Merikartta:
EK 502, 601
Vieraspaikkoja:
13
Syvyys:
2,60 m
Kiinnitys:
poiju, kylki
Puhelin:
+372 359 2108, +372 359 3505, +372 5396 7281
  • Palvelut

  • kauppa
  • vesi
  • apteekki
  • kahvila
  • lääkäri
  • ravintola
  • sauna
  • suihku
  • sähkö
  • uimaranta
  • wc
  • venehuolto
  • jätehuolto

Rekisteröityneet käyttäjät voivat päivittää polttoaineiden hinnat.

Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä kuvia.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Arkistosta:

Itä-Viro kehittää venematkailua

Schengen-sopimuksen myötä venematkailu Viroon on lisännyt edelleen suosiotaan. Venearmadat suuntaavat kuitenkin uskollisesti Tallinnaan ja siitä länteen. Itä-Viron satamissa on sen sijaan vielä hiljaista, mutta suunnitelmat alueen veneturismin kehittämiseksi ovat hurjia.

Itäisen Viron maakunnan, Itä-Virumaan tunnetuimmat satamat ovat Toila (59° 25,5′ P, 27°32,13′ I), Narva-Joesuu (59°27,88′ P, 28°02,73′ I) ja Narva (59°23,01′ P, 28°12,38′ I).

Toila ja Narva-Joesuu sijaitsevat aivan rannikolla, mutta Narvaan seilataan viitisen meripeninkulmaa Narvajokea sisämaahaan päin, eikä joella ole alikulkurajoituksia.

Itä-Virumaan rannikon maisemia hallitsee samanlainen rantatörmä kuin Gotlannin länsirantaakin. Liuskeiset kalkkikivikalliot nousevat komeasti useiden kymmenien metrien korkeuteen, vaikka useimmiten ne ovatkin tiheän puuston peitossa.

Venäjän rajan lähestyessä kallioranta muuttuu loppumattomaksi hiekkarannaksi, joka Narva-Joesuun kohdalla on peräti 15 kilometriä pitkä.

- Itä-Virumaan venematkailupalvelut ovat vielä vaatimattomia, mutta ne ovat paranemassa kohisten, sanoo Oiva Pohjaranta matkatoimisto HeinoToursista. Hän on yksi maakunnan matkailun puuhamiehistä, joka on vuosia asunut vakituisesti Narvassa.

- Tämä on nousevan turismin aluetta ja muutaman vuoden sisällä tänne tehdään miljoonainvestointeja, joita ei edes läntinen lama hidasta. Itä-Virumaan valtteina ovat luonnon kauneus, komeat matkailukäyttöön restauroidut kartanot, Länsi-Viroa puolta edullisemmat hinnat ja tietty eksotiikka, mikä johtuu Venäjän rajan läheisyydestä; kulkeehan Itä- ja Länsi-Euroopan välinen raja keskellä Narva-jokea, aivan kaupungin keskustassa, listaa Pohjaranta maakunnan matkailuvaltteja.

- Vuosittain Narvassakin näkee muutamia suomalaisia veneitä, mutta suomalaiset eivät oikein uskalla tulla tänne, jos ei ole mitään kontakteja, sanoo Oiva Pohjaranta ja vakuuttaa, että veneilijät voivat ottaa kaikissa Itä-Virun venematkailuun liittyvissä kysymyksissä häneen yhteyttä (heinotours@kymp.net, puh. 0440 653 102).

- Minulla on alueen matkailuyrittäjiin ja viranomaisiin erinomaiset suhteet. Voimme järjestää veneelle esimerkiksi trailerikuljetuksen Narva-joen voimalan ohitse, jolloin matka voi jatkua jokea pitkin aina Peipsijärvelle ja sitä kautta vaikka Tarttoon tai Venäjän Pihkovaan saakka.

Idän ja lännen välissä

Narva-Joesuun satamaan ajaessa pitää pysytellä tiukasti joen länsirannalla, sillä Venäjän raja kulkee keskellä väylää. Linjataulut helpottavat navigointia.

Vieläkin enemmän kieli keskellä suuta tulee ajaa, jos Narva-Joesuusta jatkaa Narvajokea pitkin Narvan keskustaan saakka, sillä Schengen-raja on merkitty joella vain punaisilla mehukanistereilla.

Satama sijaitsee likimain kaupungin keskustassa. Vaatimattomaan betonilaituriin kiinnitytään kyljittäin ja lähestymisessä pitää ottaa huomioon Narvajoen ajoittain voimakas virtaus.

Joen syvyys on viitisen metriä, joten suuremmatkin alukset pääsevät purjehtimaan satamaan, johon mahtuu tusinan verran veneitä.

Satama-alueelle on keskittynyt kaupungin vesielementtiin liittyvä harrastustoiminta, kuten purjehdusseura, melonta- ja soutukerho. Mainion Estonian Cruising Guiden (2007) mukaan satamasta saa myös sähköä ja juomavettä.

Narvan kaupunki on varsin kiinnostava veneilykohde. Sen elämää leimaa jatkuva liikenne rajan yli Venäjän puolelle ja syy on sama kuin Viron ja Suomenkin välisen liikenteen: alkoholi ja tupakka ovat paljon halvempia rajan toisella puolella.

Aikoinaan Narva oli upea barokkikaupunki, mutta se tuhoutui Raatihuonetta lukuunottamatta toisessa maailmansodassa.

Suuressa Pohjan sodassakin Narva oli legendaaristen taisteluiden näyttämönä, kuten tutusta Narvan marssista muistamme. Kaikesta tästä kertoo kaupungin tärkein nähtävyys, keskiajalla Narvajoen varteen rakennettu Hermannin linnoitus korkeine bastionitorneineen ja museoineen. Joen Venäjän puolella linnoitus jatkuu Iivananlinnana, jota ympäröi pieni Ivangorodin venäläiskaupunki.

Narva on umpivenäläinen kaupunki, jossa asukkaita on vajaat 70 000. Ravintoloista voi suositella ainakin Kingiä (Lavretsova 9) ja German Pubia (Puskina 10). Annosten koossa ei kruusailla ja venäläisen keittiön vaikutus seljankoineen ja pelmeneineen on läsnä joka paikassa.

Kun Tallinnan vanhassa kaupungissa oluttuopista saa pulittaa jo Suomen hinnan, Narvassa tuopillisen kuohuvaa saa nenänsä eteen alle eurolla.

Shoppaajille Narvassa on tarjolla kaksi modernia ostoskeskusta.

Ennakkokäsitykseni Narvasta olivat vähemmän maireat, sillä kuvittelin HIV-positiivisten huumeveikkojen tänttäröivän vastaan joka askeleella. Iltakävely syksyisessä Narvassa poisti kuitenkin ennakkoluulot: tiedän nyt, että Helsingin asematunneli on Narvan keskustaa turvattomampi paikka.

Lisätietoja Narvan matkailupalveluista saa Oiva Pohjarannan lisäksi selvällä suomella kaupungin matkailupäälliköltä Katrin Ljudwigilta, narva@visitestonia.com tai kaupungin matkailutoimistosta (Peetri plats 3-7), puh. + 372 35 60 184.

Kun Vergin satamakin kuuluu viime kesänä saaneen uuden omistajan mukana uutta puhtia toimintaansa, voi Itä-Viron reissun ottaa ohjelmaan jo vaikka tulevalla veneilykaudella.

Risto Nordell
VENE 12/2008

 

Kommentoi

X