Arkistosta:
Gotlannin kiehtova itäranta
Ljugarnissa oli tarjolla kaksi satamaa vierekkäin: Lanthamnen majakan kohdalla sekä kyläsatama. Päädyimme jälkimmäiseen tuulen suunnan vuoksi. Muistimme edelliseltä käynniltä, että satama oli pieni ja matala. Onneksi saimme kylkipaikan aallonmurtajasta, toisen purjeveneen perästä. Lähemmäksi rantaa ei olisi uskaltanut mennäkään.
– Aiomme ruopata satamaa syksyllä, kertoi rahastamassa käynyt vanhaherra. Hän vakuutti, että mereltä tultaessa oikeanpuoleisen aallonmurtajan sivussa olisi vettä satamakirjan lupaamat 1,8 metriä, vaikka kaikumme näytti nollaa ilmeisesti mudan vuoksi.
Toinen satama eli Lanthamnen on paljon syvempi, mereltä tultaessa aluksi neljä metriä. Poijuja siellä ei enää ole, mutta kylkikiinnittyminen jykevään sementtilaituriin sujuu hyvin.
Ljugarnissa koimme saman pettymyksen kuin Vändburgissakin: satamassa ei enää myyty savukalaa. Täällä sentään on kävelymatkan päässä kauppa (n. 1 km, Storvägen 83), josta saa makrillia, graavilohta ja silliä.
Viehättävän kylän monet ravintolat myyvät myös kaikkea pizzasta avotulella paistettuun lampaaseen. Kahviloita ja pikku myymälöitä on paljon.
Hyvin hoidettujen talojen pihoilla ruusut kukkivat kilpaa muiden istutusten kanssa. Gotlantilaista idylliä parhaimmillaan.
Kylälle löytää, kun lähtee satamasta Storvägeniä oikealle. Jos haluaa uimarannalle, pitää valita Strandvägen. Pitkän hiekkarannan luona toimii leirintäalue, jonka pesukonetta ja kuivausrumpua saavat purjehtijatkin käyttää (Ljugarns Semesterby & Camping, puh. 0498 493 117).
Leirintäalue vuokraa fillareita, samoin lähempänä satamaa kaupan luona toimiva Hallins rum- & cykeluthyrning (Storvägen 91, puh. 0498 493 416).
Pian leirintäalueen jälkeen, noin neljä kilometriä satamasta, on Ljugarnin raukkialue. Siellä törröttää vaikuttavia, kuuden metrin korkuisia raukkeja. Niiden keskelle on rakennettu grillipaikka ja pöytiä. Paikalliset käyvät täällä piknikin lisäksi aamulenkillä. Se onnistuu veneilijältäkin, sillä satamassa odottaa suihku, jota myös rannan kalavajojen mökkiläiset käyttävät. Sieltä voi myös kantaa juomavettä veneelle.
Sähkön saa aallonmurtajan puolivälistä, jos mukana on kelan tai kahden verran johtoa.
Anne ja Steffi Sjöholm
VENE 1-2/2012
