Kuressaare

Tiedot

Koordinaatit:
58°14,62 P, 22°28,25 I
Merikartta:
EK 305, 306, 519, 628
Vieraspaikkoja:
132
Syvyys:
2,40 m
Kiinnitys:
poiju
Satamamaksu:
20-33
Puhelin:
+372 453 3450, +372 503 1953
  • Palvelut

  • imutyhjennys
  • kauppa
  • polttoaine
  • vesi
  • alko
  • apteekki
  • joukkoliikenne
  • kahvila
  • leikkipaikka
  • lääkäri
  • pesutupa
  • ravintola
  • sauna
  • suihku
  • sähkö
  • uimaranta
  • wc
  • venehuolto
  • Wlan
  • jätehuolto
  • veneluiska

Rekisteröityneet käyttäjät voivat päivittää polttoaineiden hinnat.

Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä kuvia.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

 

VENE 4/11:

Kuressaarta lähestytään etelästä viivasuoraa lateraaliviitoitettua ”bulevardia” pitkin. Väylää tiheästi reunustavat viitat on syytä ottaa vakavissaan, sillä niiden takana lymyävät lähes pintaan saakka yltävät hiekkapenkat. Oikomaan ei missään nimessä pidä ryhtyä.

Aallonmurtajalla viittilöi saapuville veneille satamakapteeni Oskar Jõgi. Suomea hyvin puhuva Oskar ohjaa virtuoosiseen tyyliin ruuhkaista satamaliikennettä ja osoittaa jokaiselle oman paikan. Jõgi osoittautui varsinaiseksi organisaattoriksi, joka käden käänteessä soittaa autovuokraamon edustajan paikalle, antaa nivaskan Saarenmaa-esitteitä ja esittelee henkilökohtaisesti kaikki satamapalvelut aina jätepistettä myöten.

Hän antaa sapiskaa kaupungin päättäjille ja manailee lamaa.

– Satamaan johtavan reitin syvyys on nyt 2,40 metriä. Tavoitteena on ruopata vielä metri lisää sekä leventää väylää. Saimme EU:lta rahaa sillä ehdolla, että Kuressaaren kaupunki maksaa neljäsosan kustannuksista. Sitten tuli lama ja kaupunki vetäytyi yllättäen koko hankkeesta.

2,40 metrinkin syvyyteen kannattaa suhtautua varauksellisesti, sillä liikkuvat hiekkapenkat saattavat mataloittaa väylää entisestäänkin.

Kuressaaren uusittu satama avattiin vuonna 1999 entisen kauppa- ja kalasataman paikalle. Monipuoliset palvelut tyydyttävät vaativaakin veneilijää. Pärnun, Tallinnan Old City Marinan ja Lohusalun ohella Kuressaare on yksi Viron moderneimmista marinoista. Palveluihin kuuluu muun muassa merihenkisesti koristeltu pieni ravintola, jonka ruoka ei ole gourmeeta, mutta kelvollista.

Lähimpään elintarvikekauppaan on vain muutaman sadan metrin matka. Bussit huristavat kaupungin keskustaan, mutta kätevimmin sinne pääsee vuokrafillarilla tai jalkaisin: matkaa on vain 1,5 kilometriä.

Satamassa on tilaussauna, mutta parempi vaihtoehto kylpemiseen ovat likeiset kolme tasokasta Spa-hotellia, joista lähin on Go-Spa Hotell pore- ja ulkouima-altaineen.

Vaikka heinäkuussa Kuressaaren satamassa on vilkasta, on huvielämä maltillista. Vietimme satamassa viisi vuorokautta, eikä yöuniamme häirinnyt mikään.

Piispanlinnan kaupunki

Kuressaaren kaupungin nähtävyyksistä tärkein, piispanlinna, pilkottaa vihreän lehvästön takaa myös satamaan. Linna on peräisin 1200-luvulta, jolloin saksalaisten ritarikunnan valta päättyi ja alkoi mahtipiispojen valtakausi. Piispanlinnaa pidetään yhtenä Baltian parhaiten säilyneenä keskiaikaisena linnoituksena. Sen suojissa on Saarenmaan maakunnan museo ja kesällä linnan pihalla pidetään kansainvälisen tason oopperafestivaalit.

1200-luvulla piispanlinnan ympärille noussutta kaupunkia kutsuttiin Arensburgiksi. 1500-luvulla Saarenmaan piispa myi hallintoalueensa Tanskan kuningas Fredrik II:lle. Tanskalaisten jälkeen Saarenmaata hallitsivat ruotsalaiset kreivi Magnus De la Gardien johdolla. Ruotsalaisvallan aikana rakennettiin Kuressaaren kaunis raatihuone ja luotiin katuverkosto, joka on säilynyt meidän päiviimme saakka.

Neuvostoliiton aikana Kuressaaren nimi muutettiin erään tunnetun kommunistin nimen mukaan Kingissepaksi. Vasta kesäkuussa 1988 kaupunki sai takaisin oman historiallisen nimensä.

Kävely iltahämyisessä Kuressaaressa on elämys. Kolmikulmaiset aukiot, vanhat mukulakivikadut ja aumakattoiset talot henkivät miellyttävällä tavalla vuosituhansia vanhaa kauppiaskulttuuria; onhan Kuressaare ikivanha kauppapaikka. Piispanlinnalta Raatihuoneentorille johtava Lossikatu ja sitä seuraava Tallinnakatu ovat vanhan kaupungin keskeisiä paikkoja. Niitten varrella on monia viihtyisiä pikkuhotelleita, ravintoloita ja viinitupia.

Kuressaaren tunnetuimpia ravintoloita on Veski trahter, joka on rakennettu 1800-luvun lopussa valmistuneeseen hollantilaistyyppiseen tuulimyllyyn. Ravintola on kuuluisa virolaisesta maalaiskeittiöstä, jonka raaka-aineina ovat paikallinen riista, marjat, sienet ja hedelmät. Virolainen keittiö ei ehkä ole omaleimaisuudestaan maailmankuulu, mutta se on taatusti ravitseva sekoitus venäläisiä, saksalaisia ja pohjoismaisia perinteitä.

Vaikka Kuressaaressa on 15 000 asukasta, on kaupungin lauantaiehtoo rauhallinen. 1800-luvulla rakennetun Pyhän Laurentiuksen kirkon kellot kumisevat pyhän alkaneeksi, viereisen trattorian pihamaalta kuuluu vaimeata naurua, punaviinilasit kilisevät ja puuarinalla tirisevät saslikit tuoksuvat heinäkuun illassa.

Me vetäydymme ajoissa punkkiimme, sillä edessä on autoilupäivä ympäri Saarenmaata. Iltalamppuni valossa luen tarinoita Suur Tõllistä, Saarenmaan jättiläiskokoisesta hiidestä ja hänen vaimostaan Piretistä. Suur Tõll on sankari, joka pelastaa saarenmaalaiset kiperistä tilanteista niin maalla kuin merelläkin. Hänen nimensä liitetään myös monien paikkojen syntyhistoriaan; Abrukan saaren kerrotaan syntyneen, kun Suur Tõll käveli metsässä ja näki siellä suuren kurjen, jota asukkaat pelkäsivät. Tõllin nähdessään kurki pelästyi ja lensi merelle. Suur Tõll heitti lintua kuusella ja haavoittunut kurki tipahti meren aalloille kohtaan johon syntyi Abrukan saari.

Kraattereita ja kirkkoja

Aamulla vuokra-automme odottaa sovitusti satamakonttorin ulkopuolella. Saarenmaan tiet ovat hyväkuntoisia. Vihreiden maisemien, uinuvien pikkukylien ja punaisina hehkuvien unikkopeltojen lomassa pilkottaa tuulimyllyjä muuallakin, mutta varsinainen nähtävyys on Anglan tuulimyllyalue. 1920-luvun Anglan kylään rakennetuista myllyistä on säilynyt viisi.

Leudon meri-ilmaston ja kalkkipitoisen maaperän takia Saarenmaan ja sitä ympäröivien saarten kasvisto ja eläimistö on monipuolinen. Niityillä voi nähdä muualla Virossa harvinaisia perhosia ja orkideoita. Luonnonystävän erityiskohteita ovat Viidumäen luonnonsuojelualue ja Vilsandin saaren kansallispuisto.

Saarenmaan luoteisrannalla kohoaa Pangan klintti, kalkkikivitörmä, joka jylhyydessään vetää vertoja Gotlannin ja Öölannin klinteille. Erikoinen luonnonnähtävyys on myös Kaalin meteoriittikraatteri. Noin vuonna 700 eaa. taivaalta pudonnut jättiläismeteoriitti on muodostanut pyöreän, liki sata metriä halkaisijaltaan olevan kraatterilammen, jonka viereen on rakennettu aiheesta kertova Kaalin meteoriittikeskus.

Saarenmaan tunnusmerkkeihin kuuluvat monet tunnelmalliset keskiaikaiset kirkot. Kauneimmat niistä ovat Karja, Püha ja Kihelkonna. Useissa kirkoissa on erinomaisia urkuja ja yksi Saarenmaan musiikkikesän kohokohdista on heinäkuun urkufestivaali Helisevad Saaremaa orelid.

Festivaali houkuttelee myös korkean tason valtionpäämiehiä. Mustjalan kirkon konsertissa takanamme istui kukapa mukaan kuin Viron ystävänä tunnettu Tarja Halonen.

Saarenmaa ja makeanhapan musta leipä kuuluvat yhteen. Suomessakin hyvin tunnettua leipää voi ostaa joka puolelta löytyvistä pikkuleipomoista. Tunnetuimmat leivänvalmistajat ovat Saare Leib, Karja Pagariäri ja Nasva Pagar. Paikallisten mielestä parasta on Borodino-niminen vuokaleipä, jonka juuret juontavat Venäjän Borodinon luostariin.

Saarenmaan olutkulttuuri on ikivanhaa ja olutta tehdään vielä tänäkin päivänä monessa kodissa. Maltaista, hiivasta ja humalasta pantu olut maistuu kotikaljan ja sahdin sekoitukselta. Tunnetuin kaupallinen olut on keltalogoinen ja tuulimyllyn kuvalla koristeltu vaalea Saaremaa Tuulik. Miestä väkevämpää on Saaremaa Vodka, jota saa jopa 80%:n vahvuisena.

Perinneruoat ovat samankaltaisia kuin Virossa yleensäkin. Suosittua ja varsin tuhtia syötävää ovat verimakkarat (verivorst). Savukala (suitsukala) kuuluu erottamattomasti Saarenmaan herkkuihin, varsinkin käärmeen näköinen nokkahauki. Hyvällä onnella kauppakassiin saattaa päätyä myös rasvaa tirisevä savuankerias. Useissa ruoissa käytetään runsaasti hapankermaa (hapukoor) ja leivonnaisiin lisätään mielellään rahkaa (kohupiim).

Vaikka Virossa matkailu muuten kehittyy hurjaa vauhtia, Saarenmaan satamatilanne on huonontunut.

Köigusten satama ei ollut kesällä 2010 virallisesti käytössä. Takavuosina suosittu Orissaarekin oli niin huonokuntoinen, ettei sitä voi suositella.

 

Yksi kommentti artikkeliin “Kuressaare”

  1. Aquador sanoo:

    Hieno paikka, hyvä palvelu.
    Kolme vuotta sitten pihvi maksoi jahtklubilla 4,5€ nyt 6,5€. Ei kannata itse kokata näillä leveysasteilla. Tänne pääsee hyvin myös isolla purkkarilla vaikka väylä näyttää ahtaalta.
    Suosittelen..

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X