Tilaa

Kronstadt

Tiedot

Koordinaatit:
pohjoinen: 59°59,7’ P, 29°42,3’ I, läntinen: 59°59,6’ P, 29°42,1 I
Syvyys:
pohjoinen enint. 2 m, läntinen n. 4 m 
(sataman ilmoitus)
Kiinnitys:
poiju, kylki
Puhelin:
+7 921 578 6366
  • Palvelut

  • kahvila
  • näköalapaikka
  • polttoaine
  • ravintola
  • suihku
  • sähkö
  • tulentekopaikka
  • uimaranta
  • veneluiska
  • vesi
  • wc
  • Wlan

Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä kuvia.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Arkistosta:

Pietarin portilla

Kronstadt on pakollinen etappi matkalla Pietariin. Siitä voi kuitenkin hyvin syin tehdä myös reissun varsinaisen kohteen.

Kahdeksankymmentä merimailia on pitkä siivu täysin avoimella merellä. Se on edessä, kun suuntaa Suomen raja-asemilta kohti Pietaria. Ensimmäinen mahdollinen ja myös pakollinen satama on Fort Konstantin, ainoa aukko miljoonakaupunkia suojaavassa tulvapadossa.

Pitkää päivää pidentää vielä rajatarkastus. Sen jälkeen kurvaa mieluummin aseman molemmin puolin oleviin vierassataman laitureihin (pohjoinen alle kaksi metriä syvyys, läntinen noin neljä metriä), kuin lähtee ponnistelemaan vielä 20 mailin päähän Pietariin. Etenkin, kun kapea ja tylsä väylä on täynnä rahti- ja paikallisliikennettä.

Muutaman päivän saa kulumaan mainiosti pelkkään Kronstadtiin tutustumalla.

Satama linnakkeessa

Fort Konstantinin vierassatama sijaitsee nimensä mukaisesti linnakkeessa. Vanhojen vallien päällä ja sisällä kiertelyn lisäksi tarjolla on kooltaan pieni, mutta esineiltään runsas majakkamuseo. Nuorempia tai muuten ketteriä viehättää erittäin hyvin varusteltu Wake Board -keskus. Yksi rata on luonnonvedessä, kaksi monipuolisesti esteillä varustettua omassa altaassaan. Paikalla käy paljon lajin huippuja sekä kisaamassa että harjoittelemassa.

Itse kaupunkiin pääsee nopsasti taksilla, mutta mukavammin ja tyylikkäämmin säännöllisesti kulkevilla vesibusseilla. Ne tekevät samalla kiertoajelun linnakkeilla – koko Kronstadtin kompleksi koostuu itse asiassa parista kymmenestä osin tai kokonaan keinotekoisille saarille rakennetusta tykistö- ja kasarmiasemasta. Matkoilla on vain venäjänkielinen opastus, ja harmittavasti Kronstadtia esittelevää kirjallisuutta on todella niukasti saatavilla. Sotilasalue on vasta pari vuosikymmentä sitten alkanut avautua siviileille, joten palvelut vasta hakevat muotoaan.

Laivaston katedraali

Kävelyturistille päänähtävyydeksi nousee laivaston katedraali, jonka restaurointi valmistui viitisen vuotta sitten. Katedraaliaukion laidalla on kaupunginmuseo, ainoa yleishistoriaan painottuva saarella; muut esittelevät laivasto- ja sotilastekniikkaa, paikan menneisyyteen nähden luontevasti.

Kaupungin keskustaa erottaa pääsaaresta kanavaverkko. Tälle “keskussaarelle” sijoittuvat suurimmat puistot ja useimmat museot, mukaan lukien satama museolaivoineen (ja yhteysaluslaitureineen). Kun jalka alkaa painaa ja vatsa kurnia, kannattaa tutkia keskustan luoteispuolista aluetta, jossa kaupungin asukkaat elävät arkeaan, tekevät ostoksiaan ja syövät lounaitaan.

Vilkkain liikekatu on Prospekt Lenina. Sen varren ravintoloissa evästäessä voi arvioida olevansa “aidossa” ympäristössä siten, kuin se turismissa tavataan ymmärtää: matkailijoiden suuret massat eivät vielä ole Kronstadtia löytäneet.

Rajan yli ja takaisin

Suomessa rajamuodollisuudet voi hoitaa Santion tai Haapasaaren raja-asemilla edellisiltana, jolloin ylitys onnistuu päivän valossa. Haapasaaressa pitää muistaa ajaa merivartioston laituriin, ei vierassatamaan.

Rajanylitys tapahtuu Haapasaari-Kronstadt väylän poijujen 15 ja 16 välistä. Ennen Somerin saarta ilmoittaudutaan Venäjän viranomaisille (VHF 16). Saadut ohjeet kannattaa tulkita käskyiksi.

Kronstadin raja-asema ja tulli ovat heti patoaukon jälkeen väylän pohjoispuolella. Maahantuloselvitystä varten kiinnitytään aseman laituriin. Veneestä ei periaatteessa saa poistua ennen selvityksen valmistumista. Asema on aina miehitetty, mutta palvelee huviveneitä vain klo 10–19 joka päivä.

Kaikilla veneessä pitää olla passit ja viisumit. Miehistöluetteloita tarvitaan vähintään 4 kappaletta. Pakollisia ovat myös huvialuksen tarkastusilmoitus (saa lähtiessä Suomen Tullista), aluksen rekisteröintitodistus, VHF-lupakirja, todistukset Venäjällä voimassa olevista vakuutuksista sekä veneelle että miehistölle, kanavaohjeet sekä Venäjän federaation ohje huviveneilijöille, paperiset merikartat ja vuokra- tai lainaveneellä liikkuessa valtakirja omistajalta.

Reseptilääkkeistä pitää olla mukana kopio reseptistä. Muussa tapauksessa niiden tuonti voidaan tulkita huumeiden salakuljetukseksi.

Käteistä rahaa pitää varata mukaan sekä ruplina että euroina, automaattien löytäminen ei ole aina helppoa eivätkä kortit käy läheskään kaikissa palveluissa. Myös juomavettä kannattaa ottaa mukaan niin, että pystyy välttämään kokonaan sen tankkaamisen Venäjän puolella.

Pasi Nuutinen
VENE 5/2019

Matkalla Moskovaan: Unelmaa toteuttamassa

Jännitys kasvaa, kun lähestymme tuota meille niin tuntematonta valtakuntaa ja huolellisesti oikealla väylällä pysyen.

Päivästä tulee pitkä, mutta onneksi ei sentään niin pitkä kuin joillakin purjehtijoilla, joilta huonossa säässä on kulunut matkaan yli vuorokausi. Me sentään etenemme koko ajan kymmentä solmua ympärillä vilisevien tankkerien sekä rahti- ja matkustajalaivojen keskellä. Rannikkovartiostosta ei ole tietoakaan.

Sitten Retusaaren valtavat tulvaportit nousevat näkyviin, mutta eivät karttaplottereissamme. Azurassa on kaksi plotteria, joista toisen näytössä on laajempi näkymä ja toinen näyttää sijaintimme tarkemmin. Toteamme toisen käyttävän vanhentunutta karttaa, mutta onneksi toinen on ajan tasalla.

Fort Konstantinin maahantulomuodollisuudet eivät muistuta vähääkään neuvostoaikaista simputusta. Niistä nopeasti selviydyttyämme Boris nousee Azuraan. Hän johdattaa meidät iltaruskossa kohti itselleen tuttua marinaa.

Thomas Kittel
VENE 11/2018

Kronstadt – Pietarin kultainen portti

Pietarin edustalla sijaitseva Kronstadt kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Kaupunki avautui vasta vuonna 1998, ja on nykyisin suosittu turistikohde. Kotlin-saaren Kronstadtissa on vierassatama.

Pietariin purjehtivien passintarkastus on nykyisin Kron
stadtissa, Kotlin-saarella. Veneilijän kannattaa viipyä siellä yön yli kahdestakin syystä: kaupungissa on valtavasti kiinnostavaa nähtävää ja Pietariin on vielä 15 mpk matkaa.

Jos taas on Pietarissa maaturistina, saarelle pääsee kätevästi päiväretkelle esimerkiksi bussilla tai turistilaivalla.

Linnoitus kaupungin suojaksi

Kaikki alkoi Pietari Suuren käskystä vuonna 1703. Hän päätti perustaa Pietarin kaupungin Nevan suistoon miehittämälleen alueelle, vaikka se vielä kuuluikin virallisesti Ruotsille. Kaupungin suojaksi keisari halusi linnoituksen Nevan suuta vartioivaan Kotlin-saareen eli Retusaareen. Linnoitus sai nimekseen Kronstadt: kruunun kaupunki.

Jotta saaren eteläpuolitse Pietariin kulkevan väylän vartiointi olisi täydellistä, Pietari Suuri rakennutti lisäksi tekosaaria Kotlinin ja mantereen väliin. Ensimmäinen syntyi talvella 1703. Hevoset vetivät perustuksiksi jäätä pitkin paikalle valtavan määrän tammitukkeja ja kiveä. Kun Ruotsin sotalaivat palasivat keväällä jatkamaan Suurta Pohjan sotaa (1700–1721), hämmästys oli suuri: merestä oli noussut uusi, aseistettu saari.

Tekosaaria tehtiin vuosisatojen kuluessa eri materiaaleista kaikkiaan 17. Viimeiset kaksi valmistuivat juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa. Linnoitusten helminauha juoksi saaresta molemmille rannoille ja suojasi tehokkaasti Pietaria. Osa tekosaarista on edelleen olemassa, kuten ensimmäinen, Kronslot. Useaan kertaan uudistetussa muodossaan se jää Pietaria kohti mennessä väylän oikealle puolelle.

Turistikierroksen paikka

Kronstadtin historiallista keskustaa värittävät kauniit rakennukset, vehreät puistot ja ympäröivä meri. Täällä on väljyyttä ja valoa. Tärkeimmät kohteet ehtii hyvin kiertää päivässä jalkaisin.

Infopisteestä Lenina Prospektin ja Martynova-kadun kulmasta voi vuokrata laitteen, joka kertoo englanniksi rakennuksista ja muistomerkeistä, joiden sijaintia koskettaa kartalla. Matkamuistomyymälöissä on vain venäjänkielisiä karttoja ja oppaita.

Katedraali Ankkuritorilla

Ehdoton ykkösnähtävyys on vuonna 1913 valmistunut Pyhän Nikolain Laivastokatedraali. Valtava, uusbysanttilainen katedraali on Vasili Kosjakovin suunnittelema ja saanut vaikutteita Istanbulin Hagia Sofiasta. Neuvostoaikana kirkko toimi elokuvateatterina, klubina ja konserttisalina. Perusteellinen restaurointi valmistui satavuotisjuhlaan 2013. Kirkko on ahkerassa ja hartaassa rukouskäytössä. Kevyesti pukeutuneelle naisturistille saatetaan ovella tarjota yhtä huivia päätä ja toista jalkoja peittämään.

Kirkon edessä avautuu Ankkuritori. Nimi juontaa 1700-luvulta, jolloin aukiolla säilytettiin laivojen ankkureita ja kettinkejä. Torin kiveystä koristavan valtaisan ankkurin kuvan hahmottaa vain yläilmoista. Kannattaa katsoa infotaulun valokuva katedraalin pääoven vieressä.

Aukiolla on merentutkija, vara-amiraali Stepan Makarovin (1849–1904) patsas. Hänet tunnetaan merimatkoista arktisille alueille sekä miinalaivan ja torpedoveneen kehittäjänä. Makarov hukkui 1904, kun hän komensi Venäjän Tyynenmeren laivastoa ja hänen aluksensa upposi ajettuaan miinaan.
Aukion modernimpi muistomerkki on omistettu muun muassa Venäjän sisällissodan (1917–1921) uhreille. Kronstadtin meriupseerit tukivat joukolla vallankumousta, mutta myöhemmin vuonna 1921 Ankkuritorille kokoontui 16 000 ihmistä – siviileitä ja sotilaita – vastustamaan bolševikkeja. Kronstadtin kapina muserrettiin verisesti.

Aallot ja radioaallot

Kun kulkee Ankkuritorilta etelään, päätyy lähes 200 vuotta vanhaan Pietarin puistoon, jonka keskellä komeilee Pietari Suuren patsas. Vuodesta 1836 lähtien puiston merenpuoleisella laidalla on ollut laituri, johon muun muassa tsaariperhe vierailleessaan rantautui.

Kronstadt on ollut Venäjän laivaston tukikohta vuodesta 1704. Pitkässä aallonmurtajassa oli nytkin kiinni sota-aluksia, ja merisotilaat marssivat sieltä ”ankkavaatteissaan” kohti kaupunkia. Laivaston alue on aidattu, mutta yhtä pitkä aallonmurtaja naapurissa on auki. Sen päässä on mielenkiintoinen, puusta tehty valkoinen majakka.

Aallonmurtajien välistä ajettiin kuivatelakkaan. Kun se valmistui vuonna 1752, avajaisiin kerääntyi väkeä ympäri Euroopan ihmettelemään, miten nopeasti vesi saatiin pumpattua pois. Telakkaa käytettiin laivojen pohjien korjaustöihin vielä 1980-luvulla. Nyt siitä kaavaillaan museota. Sillalta näkee sulkuportin sekä telakkakanavan alun. Rakennelma on paljon suurempi kuin Suomenlinnan kuivatelakka.

Kun kävelee sillan yli länteen, näkee Italialaisen palatsin. Se rakennettiin ruhtinas Aleksandr Menšikovia varten, joka Pietari Suuren läheisenä ystävänä johti Kronstadtin rakentamista. Miesten välille syntyi kuitenkin erimielisyyksiä ja rakennus otettiin tsaarisuvun haltuun. 1850-luvun puolivälistä lähtien siellä on opiskeltu merenkulkua ja sotataitoa.

Yksi opettajista oli fyysikko Aleksandr Popov, jonka patsas on koulun edessä. Popov sekä Britanniassa työskennellyt Guglielmo Marconi kehittivät ensimmäisinä maailmassa radiotekniikkaa toisistaan tietämättä. Popov teki kokeita koulussaan ja onnistui vuonna 1895 lähettämään viestin upseeriluokasta puistoon. Tammikuussa 1900 Popov muodosti Suursaaren ja Kuutsalon välille yhden maailman varhaisimmista radioyhteyksistä auttamaan karille ajaneen panssarilaiva Apraksinin pelastustöissä. Tuo yhteys välitti myös tiedon jäälautalla ajelehtineesta 50 suomalaiskalastajasta, jotka saatiin pelastettua.

Vedenpinnan määritys

Vedenkorkeuden voimakkaat vaihtelut ja toistuvat tulvat herättivät tarpeen oppia ennakoimaan tulevaa. Jo Pietari Suuren aikana Kronstadtissa alettiin mitata vedenkorkeutta. 1800-luvulla puuhaan rakennettiin erillinen, kelluva laite ja sen suojaksi puinen rakennus. Tämä keltainen ”muumimaja” löytyy kanavan rannasta, Italialaisen palatsin länsipuolelta.

Kyseiselle laitteelle annettu nollapiste toimii lähtökohtana, kun Venäjän merikarttoihin kirjataan vedensyvyys tai maastokarttoihin vuorten korkeus. Ensimmäisenä avaruudessa käynyt Juri Gagarin risti paikan ”Maailman navaksi”.

Kun kävelee kanavan yli vievän sinisen sillan yli, oikealle lähtee ensimmäisenä Karl Marxin katu ja toisena Lenina Prospekt, jonka varrella on useita ravintoloita. Muutaman korttelin päässä avautuu puisto, jossa on suihkulähde. Puiston jälkeen vuorossa on matala, keltainen rakennus. Se on vuonna 1832 valmistunut kauppakeskus.

Jos jatkaa Leninaa, on pian vuonna 1879 valmistuneen Pyhän Vladimirin katedraalin edessä. Sen suunnitteli David Grim, jota pidetään bysanttiarkkitehtuurin taitajana Venäjällä. Tämäkin kirkko suljettiin vallankumouksen jälkeen. Se palautettiin seurakunnalle huonossa kunnossa vuonna 1990 ja saatiin korjattua 2006. Osumme sinne sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen. Väki jää kirkkopuistoon juttelemaan ja syömään yhdessä kaalisoppaa.

Palaamme Leninaa takaisin päin suihkulähteelle asti ja käännymme Sovetskajalle. Vallankumoukseen asti tätä puistobulevardia sai astella vain yläluokka. Kapea puisto kulkee kanavan reunaa. Rahat eivät ole riittäneet vielä täällä olevien, entisten laivaston ruokamakasiinien korjaamiseen.

Puistossa on maapalloon nojaavan Fabian von Bellingshausenin patsas. Saarenmaalla baltiansaksalaiseen perheeseen syntynyt amiraali osallistui venäläisten ensimmäiseen purjehdukseen maailman ympäri ja johti toista. Sen aikana Bellingshausen ja hänen retkikuntansa näkivät ensimmäisinä ihmisinä Antarktiksen. Hänestä tuli myöhemmin Kronstadtin kuvernööri ja hän edisti muun muassa puutarhaviljelyä parantaakseen ihmisten elinoloja saarella.
Makasiinien takana kimmeltää Laivastokatedraali. Olemme pian takaisin Ankkuritorilla, turistikierroksemme lähtöpisteessä.

Vierassatama linnoituksen kyljessä

Kronstadtin vierassataman nimi on Fort Konstantin viereisen linnoituksen mukaan. Vieraslaitureita on kaksi ja ne sijaitsevan passintarkastuksen välittömässä läheisyydessä. Pohjoislaituriin ei kannata yrittää yli 2 m syvyisellä veneellä, vaikka viereisellä polttoaineasemalla vettä riittääkin. Länsilaituri on selvästi syvempi. Sinne tulee jonkin verran laivojen peräaaltoja, mutta ei häiritsevästi. Molemmilla laitureilla on sähköpistokkeita: tosin käydessämme niistä vain murto-osa toimi. Suomesta tullessa vieraslaitureihin saa mennä vasta passintarkastuksen jälkeen.

Muut palvelut löytyvät kelluvasta hotellista. Sinne maksetaan satamamaksu ja sen jälkeen mennään erilliseen konttoriin ilmoittautumaan. Hotellissa on wc, jonkinmoinen suihku sekä ravintola, joka sai testiryhmältämme OK-pisteet. Henkilökunta on ystävällistä ja auttaa mm. tilaamaan edullisen taksin nähtävyyksille Kronstatin keskustaan. Ajomatka kestää kymmenisen minuuttia. Takaisin tullessa taksille kannattaa sanoa osoitteeksi ”Fort Konstantin”. Jos mainitsee jotain ”Yacht Clubista”, voi päätyä paikkaan, missä satama oli aiemmin. Sataman luonakin on nähtävää: siellä käy bussilasteittain ihmisiä ihailemassa jäljellä olevaa linnoituksen muuria.

Suomen Purjehdus ja Veneilyn vihkosessa on on tietoa mm. rajanylityspaikoista ja tarvittavista asiakirjoista. Tiedot kannattaa tarkistaa ennen lähtöä.

Venäläisviranomaisten määräyksistä voi lukea mm. osoitteessa www.balticborder.com
Brittiläisen Cruising Associationin julkaisemassa satamakirjassa on mm. satamien karttapiirrokset (Cruising Guide to Baltic Russia).

Anne ja Steffi Sjöholm
VENE 12/2014

Kommentoi

X