Koguva

Tiedot

Koordinaatit:
58°32,27' P, 23°19,09' I
Merikartta:
EC 621, 622
Vieraspaikkoja:
15-20
Syvyys:
1,40 m
Satamamaksu:
20 € (2018)
Puhelin:
+372 58 505 562
  • Palvelut

  • kioski
  • vesi
  • museo
  • ravintola
  • suihku
  • sähkö
  • tulentekopaikka
  • venehuolto
  • Wlan
  • jätehuolto
  • veneluiska
  • polkupyöränvuokraus

Rekisteröityneet käyttäjät voivat päivittää polttoaineiden hinnat.

Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä kuvia.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Arkistosta:

Koguvan kylässä on ollut satama jo ammoisista ajoista ja nyt siitä pitää EU-tuen avulla huolta Ankkuri ry. Tavoitteena on tarjota pienessä, kuvauksellisessa satamassa laadukkaita satamapalveluja Muhun saarella vieraileville ja sen asukkaille. Uutta satamassa on maanläheistä kodikasta luksusta edustava kesähotelli.

Ensi kaudelle toiveissa on saada satamaan sauna.

Kiti Westerback
VENE 10/2018

Saarenmaan kupeessa

Itämeren suuriin ja rauhattomiin marinoihin kyllästyneelle saattaa vierailu Muhussa olla elämys. Viron kolmanneksi suurimman saaren satamat ovat pieniä ja luonnonkauniita. Hieman unelias Muhu tuntuu elävän vielä mennyttä aikaa. Elämä soljuu pikkuhiljaa omalla painollaan ja turhia hosumatta, vuodenaikojen rytmiä noudatellen. Kenties siksi Muhu on saanut kehittyä vuosisatojen kuluessa omassa rytmissään.

Saaren historia on ikivanha, sillä matalan saaren ensimmäiset asukkaat nousivat maihin jo 4 500 vuotta sitten. Esihistoriallisista ajoista todisteena saarelta on löytynyt peräti 65 pyhää esikristillistä riittipaikkaa.

Muhun kallioperä on muinaisista koralliriutoista muodostunutta kovaa sedimenttikiveä. Kallioperässä on myös runsaasti dolomiittia, mikä on Muhun tärkein luonnonvara.

Muhulainen kansanperinne on ammentanut inspiraatioita katajasta, pellavasta ja keramiikasta. Niistä tehdään edelleen suosittuja lahja- ja käyttöesineitä, joita myydään ympäri Viroa.

Saaren asukkaat korostavat muhulaista identiteettiään kutsumalla itseään nimellä Muhu rahvas eli Muhun kansa. Vanhojen tapojen kunnioituksesta kertoo myös se, että muhulaiset kutsuvat usein ihmisiä etunimen ja asuinpaikan yhdistelmällä. Tapa on peräisin ikivanhoilta ajoilta ennen sukunimiä.

Asukkaita Muhussa on rapiat 2 000, mutta asukasmäärä kaksinkertaistuu saarella kesänsä viettävien saapuessa. Monen kesävieraan sukujuuret löytyvät saarelta.

Maltillisen maatalouden takia Muhun luonto on säilynyt osin koskemattomana. Suuri osa rannikosta on suojeltu EU:n Natura 2000 -hankkeen nojalla. Nisäkäskanta ja kasvillisuus on runsasta. Sen sijaan kalat ovat kadonneet saaren rantavesistä. Ennen niin runsaat ahven-, siika- ja kuhakannat ovat romahtaneet.

Koguvan perinnemaisemassa

Koguvassa veneilijän palveluihin kuuluvat sähkö, vesi ja toiletti. Suihkuja ollaan vasta rakentamassa. Sataman vaatimaton, alle kahden metrin syvyys estää käytännössä purjeveneiden pääsyn Koguvaan.

Rannassa on kahvila, joka tarjoaa pieniä kala-aterioita. Koguvan vastasavustettu ahven on herkkujen herkkua perunasalaatin ja viileän oluen kera. Kahvilassa myydään myös käsitöitä ja matkamuistoja. Samassa rakennuksessa on myös hämmästyttävän iso kalastusmuseo. Se sisältää satoja ammattikalastukseen liittyviä esineitä, kuten rysiä ja jättimäisiä silakkaverkkoja. Kahvilan takana on vielä erillinen käsityöliike.

Koguvan satamasta järjestetään opastettuja kalastusmatkoja.

Koguvan satama ja hyvin säilynyt kyläkokonaisuus on kiehtova esimerkki Viron vanhasta talonpoikaiskulttuurista. Tiiviisti rakennetut talot muodostavat ns. ryhmäkylän, jonka asukkaiden pellot ja laidunmaat sijaitsivat kylän ulkopuolella. Laidunmaiden käyttö ja peltotöiden yhteensovittaminen vaativat yhteistyötä. Kylässä oli myös vain yksi yhteinen kaivo.

Koguvan kylän arvokas kulttuurimiljöö on suojeltu. Siellä täällä rakennusten välillä kulkee mutkittelevia kiviaitoja, joiden sisäpuolella on hyvin säilyneitä navettoja, varastoja sekä aittoja viljan ja kalan säilytykseen. Hirsirakennusten katot on tehty paksuista olkimatoista.

Alueella toimi Muhun museo. Se on ns. Tooman talossa, joka on rakastetun virolaiskirjailijan Juhan Smuulin entinen kotitalo. Museokahvilasta voi ostaa kirjasen, jossa on Smuulin meren tuoksuisia runoja sekä viroksi että suomeksi.

Risto Nordell
VENE 6/2018

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X