Ängsö

VENE 6/2013:

Ängsön pohjoispuolelle on maastokarttaan merkitty retkisatama, mutta siellä on mökkejä. Lahden perukan rantaan pääsee juuri ja juuri, mutta se on kovin avoin nyt puhaltavalle länsituulelle.

Jatkan Ängsön eteläpuolelle Kasasundetiin. Lähellä sen länsisuuta huomaan Ängsön puolella vankan laiturin. Sen vieressä olevaan rantavajaan on maalattu kalan kuvia. Huudan laiturilla olevalle miehelle: ”Saako täältä kalaa?”
Vastauksena on kehotus kiinnittyä betonilaituriin.

Gretel Virta kasvattaa täällä, entisellä laivastoasemalla, vihanneksia myyntiin. Lisäksi häneltä saa aidosti onnellisten kanojen munia, usein ahvenfileitä, sekä sieniä, marjoja ja saaristolaisleipää. Ostan kokonaisen kassillisen maukasta lähiruokaa edullisesti.

Kysyn Greteliltä, pääseekö salmesta läpi. Hymyillen hän sanoo, ettei ensikertalaisen kannattaisi yrittää. ”Olen tutkimusmatkalla ja kivet kuuluvat asiaan”, vastaan.

Saan ohjeet: ensimmäisestä kapeikosta etelärantaa, toisesta pohjoisrantaa, sitten saarten läheltä, jonka jälkeen vasemmalle ja hitaasti ulos vapaaseen veteen. Kaikki menee hienosti, kunnes ennen pikkusaaria tulkitsen ohjeita väärin ja ajan vedenalaiselle kalliolle, onneksi todella hitaasti. Vain keula on kalliolla, ja kun vedän moottorilla taakse, vene irtoaa. Ajan lopun ohjeiden mukaan ja hyvin menee.