Trunsö

VENE 9/2022

Trunsö – käymisen arvoinen

Hiljaisuutta, vanhan kalastajatilan tunnelmaa, kauniita maisemia. Ja hyvä puusauna, jonka saa itse lämmittää.

Trunsön saari sijaitsee keskellä monen mielestä upeinta saaristoa, eteläisellä Saaristomerellä Jurmon, Björkön ja Borstön välissä. Sinne voi purjehtia pohjoisesta mutkittelevia ja kauniita pikkuväyliä pitkin tai poiketa helposti Jäänmurtajaväylältä. Me kutsumme itä-länsi-suunnassa kulkevaa, eteläistä Saaristomerta halkovaa Jäänmurtajaväylää ”moottoritieksi”, koska se kuljettaa Kasnäsin itäpuolelta saapuvia veneitä Saaristomerelle usein ruuhkaksi asti.

Vaikka sijainti on täydellinen, Trunsön satamaan ei tiettävästi ole koskaan ollut niin paljon tulijoita, että veneitä ei olisi mahtunut. Kun rantaudumme heinäkuun viimeisenä lauantaina, yhteysaluslaiturissa on ennestään vain yksi vene, joka on juuri tullut Utöstä.

”Täällä on tänä kesänä ollut aika tyhjää. En oikein ymmärrä, mistä se johtuu. Veneitä on ollut useimmiten vain kahdesta neljään. Ehkä monet ovat viime kesän ruuhkien jälkeen lähteneet Saaristomeren sijaan itäiselle Suomenlahdella tai pohjoisemmaksi”, kertoo saariemäntä Paula Mäki.

Palvelut kotoisassa pihapiirissä

”Jos etsii hiljaista ja rauhallista paikkaa, eikä kaipaa kaikkia palveluita, niin Trunsö varmasti miellyttää”, Paula sanoo.

Paula työskentelee saaressa neljättä kesää ja huolehtii siitä, että Pidä Saaristo Siistinä -yhdistyksen ylläpitämät palvelut toimivat. Jäsenille on tarjolla esimerkiksi katajapensaiden ympäröimä puulämmitteinen rantasauna. Myös grillikatos on viihtyisä ja siisti. Siellä on kaasugrilli, jota saa käyttää kuivimpinakin aikoina. Satamassa on myös tiskipaikka, pyykinpesukone, jätepiste ja puucee.

Pidä Saaristo Siistinä -yhdistyksen jäsenille kaikki palvelut maksavat yhteensä vain 12 €, muille 17 €. Saunaan pääsevät vain jäsenet.

”Täällä on myös yhdistyksen vuokramökki, joka on todella suosittu kesäkuukausina. Se on käytössä aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Tuo Nuottatupa sijaitsee paikassa, jossa on aiemmin ollut saaren ensimmäinen talo. Silloin se sijaitsi rannassa, mutta maan kohoamisen seurauksena se on nykyisin aika kaukana vedestä”, Paula toteaa.

Paula kertoo, että Trunsön kylässä on viisi taloa ja lisäksi muutama mökki. Ensimmäiset vakituiset asukkaat ovat majoittuneet saarelle tiettävästi jo 1400-luvulla. Saaren nimi on vaihdellut ajan saatossa. Esimerkiksi vuonna 1540 se on kirjoitettu hauskasti Tronstzöö. Pääelinkeinona saarelaisilla oli kalastus, mutta myös hylkeitä ja lintuja pyydettiin. Kalansaalis kuljetettiin sumpussa Helsinkiin, ja lisäksi matkoja tehtiin Paraisille ja Turkuun. Suolakalaa myytiin myös Tallinnaan.

Luontoelämys ulkosaariston tyyliin

Paula kertoo meille, että jos haluaa tehdä oikein kunnon kävelyn, on mahdollista kulkea saaren ympäri. Välillä lampaiden tekemien polkujen löytäminen voi olla haastavaa, mutta rantaan hakeutumalla ja etsimällä löytää eteenpäin. Vastapäivään kiertämällä polut näkyvät kuulemma paremmin.

PSS-yhdistys on tehnyt saarelle myös luontopolun, joka on selkeästi merkitty maastoon. Jos on kiinnostunut linnuista, kasveista tai geologiasta, kannattaa avata yhdistyksen verkkosivuilta Nuottatuvan esite, jossa kerrotaan luonnon lisäksi paljon myös saaren historiasta.

Kiipeämme luontopolkua vähän matkaa ylös kalliolle, missä on jykevä pöytäryhmä parhaalla mahdollisella päivystyspaikalla. Täällä voisi istua miten pitkään tahansa kuuntelemassa tuulta ja katselemassa lintuja sekä ”moottoritiellä” purjehtivia veneitä. Ympärillä levittyvä saaristo on sanoin kuvaamattoman kaunis. Katajat ja kanervat tuoksuvat.

Mikä on laiturin kunto?

PSS kertoo verkkosivuillaan, että laiturin kunto on heikentynyt ja siihen kiinnitytään omalla vastuulla. Myös ainakin yhdessä satamakirjassa lukee, että laituri on ”huonossa kunnossa”. Veneilijän näkökulmasta laituri kuitenkin näyttää hyväkuntoiselta ja tavalliselta yhteysaluslaiturilta.

Soitamme projektipäällikkö Tapani Jaakkolalle Varsinais-Suomen ELY-keskukseen ja kysymme asiasta. Hän kertoo, että Trunsön laituriin on tehty vuonna 2015 yleistarkastus, jossa on todettu merkittäviä vaurioita tukirakenteissa kannen alla. Jaakkola kertoo, että valtaosa saariston yhteysaluslaitureista on tehty 1970- ja 80-luvuilla, ja niitä pitäisi korjata paljon enemmän kuin mihin määrärahat riittävät.

Saariston ystävästä tällainen yhteys­aluslaitureiden korjausvelan kasvu kuulostaa huolestuttavalta.

Jaakkola sanoo, että huviveneilijät voivat ainakin toistaiseksi käyttää Trunsön laituria, koska huviveneiden rasitus laituriin on pientä, eikä niille näin ollen aiheudu vaaraa.

Tänä kesänä laiturille ja venevajalle on tehty remonttia yksityisen henkilön toimesta, tiedottaa Pidä Saaristo Siistinä ry nettisvuillaan.

Trunsö – Käymisen arvoinen Vene 9/2022

Teksti ja kuvat Anne ja Steffi Sjöholm

VENE 7/2007:

Pari meripeninkulmaa Sandholmista lounaaseen sijaitsee vanha saaristolaiskylä, jonka yhteysaluslaituriin voi kiinnittyä.

Paraisilta kotoisin olevat, Sereka-nimisellä moottoriveneellä liikkuvat Intosen veljekset ottavat meiltä köydet ystävällisesti vastaan.

– Hienoa, että on säilynyt tällainen. Mukava paikka. Ei ole turisteilla pilattu. Jos luonnosta tykkää, niin tää on kyllä hieno paikka, Seppo Intonen hehkuttaa.

– Tämmöisest mä tykkään. Niin saaristohulluja ollaan. Kaikki ”gullkronat” mä jätän väliin, jatkaa Risto Intonen ja ylistää hänkin paikan rauhallisuutta.

Heti yhteysaluslaiturin reunalla seisoo pari vanhaa venevajaa luomassa tunnelmaa. Kylän vanhat, puiset asuinrakennukset ovat vähän etäämmällä.

Rannan tuntumassa, katajapuskien ympäröimänä sijaitsevat myös Pidä Saaristo Siistinä ry:n grillikatos ja sauna. Sauna on punainen hirsirakennus ja siistissä kunnossa. Edellinen kävijä on jättänyt oikeaoppisesti puut valmiiksi hakattuna seuraavalle. Löylyvesi saadaan sadevesitynnyristä, pesuveden pumppu nostaa merestä.

Olemme Intosen veljesten kanssa yhtä mieltä siitä, että saunassa saa hyvät löylyt. Uimaan tosin on hieman hankala mennä kivikkoisesta ja melko matalasta rannasta.

– Luontopolku on kasvanut vähän umpeen. Jos menee kiertelemään, niin kumisaappaat jalkaan. Ja pitkät! Siellä on paljon käärmeitä, Risto Intonen varoittaa.

– Me tultiin tänne Lökholmista. Oltiin siellä toinen vene koko kesänä! Risto Intonen jatkaa.

Lökholm sijaitsee Sandholmista muutaman mailin koilliseen. Sielläkin on veneilijöille tarjolla vain yhteysaluksen laituri, mutta ainakin retkimielisille se riittää.

Hieno väylä ohi Bodön

Jatkamme Trunsöstä pohjoiseen pitkin Bodön ja Bergholmin välissä kulkevaa kolmen metrin väylää. Hienoja maisemia! Teemme kunniakierroksen Bodön merivartioaseman lahdella. Hätätapauksessa paikan laiturissa saa yöpyä. Tällaisessa tilanteessa on soitettava Nauvon merivartioasemalle (puh. 020 410 7120) ja pyydettävä lupa. Bodössä ei ole miehitystä.

Hyviä yöpymispaikkoja tarjoaa läheinen Långholmin saari. Näemme nytkin useita veneitä kiinnittyneinä saaren pohjoisreunalla. Partiolaisten satamakirjan mukaan hyviä kiinnittymispaikkoja on myös saaren eteläpuolella.