Pääset lukemaan sivustoa tämän mainoksen jälkeen.

Kyrkbacken, vierassatama (Nauvo)

Tiedot

Koordinaatit:
60°11,6' P, 21°55,0' I
Satamanro:
746
Karttasarja:
D
Merikartta:
708
Vieraspaikkoja:
120
Syvyys:
2-7 m
Kiinnitys:
poiju, keulaköysi, kylki
Satamamaksu:
Poiju 30 € Aisa 28–32 € Kylki 3–4 €/m Varaus 8 € (2020)
Yhteyshenkilö:
Puhelin:
040 0552 923
  • Palvelut

  • alko
  • apteekki
  • astianpesupaikka
  • imutyhjennys
  • joukkoliikenne
  • jätehuolto
  • kaasu
  • kalamyynti
  • kauppa
  • kioski
  • kirkko
  • leikkipaikka
  • luontopolku
  • lääkäri
  • museo
  • pankkiautomaatti
  • pesutupa
  • polttoaine
  • ravintola
  • sauna
  • suihku
  • sähkö
  • terveyskeskus
  • tulentekopaikka
  • uimaranta
  • venehuolto
  • vesi
  • wc
  • yhteysalus

Jakeluaseman tiedot

Hinnat perustuvat lukijoiden antamiin tietoihin.

2020

Neste, puh. 050 464 0646

A 24/7 K

Bens 98, D

strandbo.fi

 

VENEVÄEN SUOSIKKIRAVINTOLA -ÄÄNESTYS 2018: 

Båthuset ★★★★★

”Ihana uusi ravintola kauniissa Nauvossa. Hieno, uudistettu miljöö ja tasokas/helppo ruoka.”

Lukijamme suosittelevat: Päivän kala. Båthuset Burger.

Strandkrogen ★★★★★

”Erittäin herkullista ruokaa, mm. maksaa, karitsanpotkaa, paistettua kuhaa, unohtamatta loistavaa kalakeittoa.”

Lukijamme suosittelevat: Maksa.

VENEVÄEN SUOSIKKIRAVINTOLA -ÄÄNESTYS 2017: 

Börjes Fisk (Börjen Kala)

Lukijamme suosittelevat: Börje Öhman savustaa kalaa paikan päällä.

 

Ravintola Kaptensgården

Lukijamme suosittelevat: Naudan sisäfile.

 

Ravintola Köpmans

Lukijamme suosittelevat: Haukiburgeri on todella hyvä.

 

L’Escale ★★★★

Lukijamme suosittelevat: Vaihtuva lounas! Savustettu siika ja juuressose. Etanat ja pippuripihvi. Kala. Janssonin kiusaus.

 

Ravintola Strandkrogen ★★★

Lukijamme suosittelevat: Aamiainen. Maukkaat ruoat ja hampurilaiset. Talon kalakeittoa ja saaristolaisleipää.

Päivitä polttoaineiden hinnat Lisää sataman kuva Ilmoita virheestä sataman tiedoissa

Rekisteröityneet käyttäjät voivat päivittää polttoaineiden hinnat.

Rekisteröityneet käyttäjät voivat lisätä kuvia.

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Uudistetussa Nauvon satamassa on nyt uudet pidennetyt laiturit ja satamamuuria on kunnostettu. Talven 2020 aikana satamaan on rakennettu tiskauspaikat ja grillipaikka on saanut uuden ilmeen.

Satamakonttorina toimii nyt laiturin ja rannan välissä kelluva ponttonitalo.

Sataman sähköt on uusittu ja samalla venepaikan varaus- ja ostojärjestelmään on tulossa parannuksia. Venepaikan voi tänä kesänä ostaa puhelimella satamaan saapuessaan mihin kellon aikaan vuorokaudesta tahansa.

Sähkötolppiin on laitettu tarrat, missä on käyttöohjeet venepaikan ostamiseen suoraan laiturilta. Skannaamalla koodin puhelimeen, saa venepaikan ja sähköt heti käyttöönsä.

Vanha nettivarausjärjestelmä on edelleen käytössä ja paikan saa myös suoraan konttorista.

Satamahintaan sisältyy sähköt, vesi, septitankin tyhjennys, jätehuolto ja kierrätys, sauna ja suihku. Pesutupa on maksullinen.

Septityhjennysasema löytyy viereisestä bensalaiturista.

Arkistosta:

Kesäelämä sykkii Nauvossa

Kirkonkylän vierassatama jakaa mielipiteet. Toiset karttavat sitä kuin ruttoa, toisille se on loman odotetuimpia paikkoja.

Jotkut muistavat vielä ajan, jolloin Nauvossa ei ollut muuta kuin yhteysaluslaituri, kauppa ja kirkko. Vielä varhempana aikana rannassa asui siltavouti Blöman. Hänellä oli erinomainen kaivo, josta purjehtijat ja saaristolaiset hakivat juomavetensä. Kirkonkylänlahti tunnetaankin edelleen Blömanin fladana.

Noista ajoista Nauvo on kasvanut kaikkien tuntemaksi veneilykeskukseksi runsaine palveluineen ja gourmet-ravintoloineen. Heinäkuussa satamaan on syytä tulla jo hyvissä ajoin, sillä venepaikan löytäminen saattaa olla vaikeaa jo alkuillasta. Laiturikapasiteetti on tosin kasvanut muutaman viime vuoden aikana, kun osa kotisatamapaikoista on siirretty kirkonkylän eteläpuolen satamaan.

Periaatteessa Nauvo tarjoaa kaiken, mitä korkeatasoisilla palveluilla varustetulta vierassatamalta voi vaatia. Rantaviivaa hallitsevat punaiset ranta-aitat tarjoavat myytäväksi kaikkea mahdollista veneilytarvikkeista koruihin, vaatteisiin ja lahjatavaroihin. Heinäkuussa pisin jono on yleensä Börje’s Fiskin edessä. Jos onni on myötä, Börjen tiskiltä saattaa löytää rasvassa tiriseviä savuahvenia, mutta eri tavoin maustettuja ja savustettuja kirjolohifileitä on tarjolla aina.

Vierassataman konttorissa nuoret kesätyöntekijät kertovat palveluista sujuvasti monilla kielillä: Nauvossa ei tietoa tarvitse nyhtää hohtimilla, kuten usein pienemmissä satamissa.

Toilettitilat saunoineen löytyvät aivan rannasta. Kovan käyttöasteen takia siistiys vaihtelee. Meidän käynnillämme kunto oli asiallinen, vaikka toisenlaisiakin mielipiteitä on kuultu.

Nauvon iltasauna on perinteisesti paikka, jossa sankariseiloreiksi esittäytyvät leuhkivat matkoistaan ja kokemuksistaan ”myrskyn” kourissa. Kummallista, että niin moni joutuu keskellä kesää ja suojaisilla saaristovesillä niin äärimmäisiin olosuhteisiin…

Herkut tarjolla

Ravintolaelämän perinteinen keskus on ranskalaistyyppinen L’Escale, jonka seisova saaristolaispöytä on hintansa väärti. Kannattaa maistella myös talon oman tislaamon tuottamia hedelmäviinoja: ne maistuvat saaristolta.

Kylän parhaat pitsat saa edelleen ravintolalaiva Najadista. Se on myös monesti aamutunneille venähtävien ”after sailing partyjen” pitopaikka.

L’Escalelle ja Najadille on ilmaantunut myös varteenotettavia kilpailijoita, kuten Laterna ja hotelli Strandbo. Viime mainitun runsas aamiaispöytä on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen.

Ravintolavalikoimiin kuuluu myös muodikas sushibaari, jonka take away -antimista voi nauttia vaikka oman veneen kannella.

Niin hieno asia kuin hyvät palvelut periaatteessa ovatkin, on kolikolla myös kääntöpuolensa. Ravintoloiden runsaus kerää paikalle ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneempia juhlimisesta kuin saaristosta ja veneilystä. Silloin tällöin kuuluu kovaäänistä seurustelua laitureilla vielä, kun monet haluaisivat olla jo unten mailla.

Viime vuosina meno on kyllä rauhoittunut. Satamaoppaassakin mainitaan, että alueella vallitsee yörauha klo 23-07. Tätä pyritään myös oikeasti valvomaan.

Saaristolaiskulttuuria

Nauvon kulttuurin juuret ulottuvat syvälle. Saaren historia alkaa pronssi- ja rautakausilta, jolloin maa oli jopa 15 metriä syvemmällä meressä kuin nykyään. Paikannimet muistuttavat viikinkien ja virolaisten meriretkistä. Nauvon vaakunan kruunu taas kertoo legendaarisesta 1300-luvulla eläneestä kuningatar Blankasta. Hänen kerrotaan purjehduksen aikana ihastuneen maiseman kauneuteen niin, että heitti veteen kultaisen kruununsa: siitä saivat selkä ja ympäröivä saaristo nimensä Gullkrona, kultakruunu.

Jatulintarha Nauvon Finnbyssä kertoo esihistoriallisista ajoista. Jatulintarhat (ruots. jungfrudans) ovat kivikehiä, eräänlaisia labyrinttejä, joissa on vain yksi sisäänkäynti. Niitä on löydetty eri puolilta Eurooppaa, Suomestakin yli 150 kappaletta, joista liki 30 Turunmaan saaristossa.

Tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen siitä, liittyvätkö jatulintarhat enemmän uskonnollisiin palvontamenoihin vai nuorison muinaisiin seuraleikkeihin. Erään teorian mukaan ne ovat syntyneet paremman tekemisen puutteessa, kun kalastajat ja kauppiaat joutuivat joskus päiväkaupalla odottelemaan suotuisia tuulia.

Finnbyn jatulintarhalle johtaa satamasta viitoitettu reitti. Matkaa kertyy noin 1,5 km ja sen loppuosa on jyrkkää ja kapeata kinttupolkua. Sadesäällä se on varsin liukas.

Uudempi nähtävyys on kesällä 2010 avattu Merenkulkutalo. Entisessä postitalossa toimiva museo esittelee nauvolaisen Åke Sandvallin töitä. Hän rakensi yli puolen vuosisadan ajan tarkkoja saaristolaisveneiden ja laivojen pienoismalleja. Purjelaivojen rakentaminen ja talonpoikaispurjehdus olivat voimissaan Nauvossa 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuun. Sen jälkeen höyrylaivaliikenne päätti purjelaivojen aikakauden.

Upeat urut

Keskellä kylää kohoaa Pyhälle Olaville omistettu harmaakivikirkko. Sen viileässä hiljaisuudessa on hyvä lepuuttaa ajatuksiaan. Kirkon rakentamisvuotta ei tiedetä, mutta viimeisimpien tutkimusten mukaan sen vanhin osa, sakaristo, on peräisin 1400-luvulta. On otaksuttu, että 1000-luvun alussa hallinnut Norjan viikinkikuningas Olavi olisi Novgorodiin suuntautuneilla ryöstöretkillään vieraillut myös Nauvon vesillä. Olavista tuli yksi suosituimmista Pohjolan pyhimyksistä, Suomessakin on puolisen tusinaa hänelle omistettua kirkkoa.

Nauvon kirkko on Suomen harmaakivikirkoille tyypillisesti goottilaistyylinen. Alttaritaulu, hovimaalari R.W. Ekmanin vuonna 1850 maalaama Pyhä ehtoollinen, on nykyisin alttarikuorin sivuseinällä. Sen yläpuolella oleva suurikokoinen krusifiksi on 1400-luvulta.

Kenties parasta kirkossa ovat pieteetillä restauroidut Schwan-urut, jotka asennettiin joulukuussa 1791. Niiden kirkasta sointia voi päästä ihailemaan kesän konserttisarjan aikana. Myös Paraisten Urkupäivät järjestää silloin tällöin konsertteja Nauvon kirkossa.

Kirkon vielä vanhemmat urut, niin kutsuttu Nauvon positiivi, oli käytössä jo 1500-luvulla. Täysin soittokuntoista positiivia säilytetään nykyisin Kansallismuseossa.

Nauvon kesä on vilkas ja täynnä tapahtumia. Vuosittain musiikkiväki kokoontuu kamarimusiikkitapahtumaan heinäkuussa, talonpoikaisveneet purjehduskilpailuunsa ja kaikki väki Olavinpäivän markkinoille oheistapahtumineen.

Satamassa riittää tosin ihmisiä ilman tapahtumiakin. Veneilijöiden lisäksi paikalla on autoilevia ja pyöräileviä turisteja, joista monet ovat kiertämässä suosittua Saariston Rengastie­tä. Kun yhteysalukset Östern ja Falkö ovat tulossa, on väenkuhina kiihkeimmillään. Satamasta on myös päivittäinen laivayhteys Seilin historiallisesti kiinnostavalle saarelle.

Bussiyhteydet Turkuunkin ovat tiheät ja matka sinne taittuu runsaassa tunnissa.

VENE 6/2012
Risto Nordell

 

5 kommenttia artikkeliin “Kyrkbacken, vierassatama (Nauvo)”

  1. motskari sanoo:

    tainneet nauvo/korppoo venepolttoainemyyjät viettäny talvella kosteen saunaillan! ei mitään hintakilpailua, esim. viimekesänä oli edes hinnoissa selkeä ero myyjien välillä!

  2. Jurmo Cabin sanoo:

    diesel loppu tiistaina 17.7.2012, siis keskellä kesää heinäkuussa!!! käsittämätöntä ja luokatonta kertakaikkian. Satama aivan yliarvostettu, en suosittele.

  3. Putput-mies sanoo:

    Mukava satama, jossa viettää mainiosti yön. Ei kylläkään pidempiaikasta oleskelua varten ideaalinen mesta.

    Paikallisen nuorison känniräyhääminen vastarannalla saattaa hieman häiritä, kun huutavat, rikkovat pulloja ja revittävät mopojaan kännissä ilman kypärää ympäri ”kylänraittia”

  4. Ville veneilijä sanoo:

    Mainio satama, palvelut pelaa ja mukava henkilökunta!

  5. Liisa & Jaakko sanoo:

    Olemme vierailleet satamassa jo muutaman kerran tällä kaudella ja olemme todella tyytyväisiä
    sataman palveluihin ja mukavaan ilmapiiriin! Kiitos!

Kommentoi

X