Naantali

Arkistosta:

Naantali on perheveneilijän ykkössuosikki

Naantali on yksi perinteisimmistä Saaristomeren satamista. Modernit matkailupalvelut, kuten kylpylä ja Muumimaailma, houkuttelevat perinteisten Kultarannan ja kauniin luostarikirkon ohella yhä enemmän nuoria veneilijäperheitä.

Vaikka Naantalin kuuluisa aurinko paistaa edelleen, on taivaalla muutama uhkaava pilvikin: suurten purjeveneiden pääsy kaupunkiin on mahdotonta, sillä vierassatama on motitettu silloilla, joiden suurin alikulkukorkeus on vain 16 metriä.

Mantereen ja Luonnonmaan välissä lepäävä nukkekotimainen Naantali näyttää kesäisin ehkä Suomen välimerellisimmältä kaupungilta. Vaikutelma syntyy kaupunginlahtea kiertävistä venelaitureista ja niitä ympäröivistä monista ravintoloista, joiden terasseilta veneeseen kantautuu paitsi iloinen puheensorina myös herkullinen ruuan tuoksu ja lasien kilinä.

Naantaliin voi seilata kolmea eri reittiä, joista jokainen kulkee jonkin sillan alta. Etelästä Naantaliin noustaan Airistolta, jolloin joudutaan alittamaan Ukko-Pekan silta (11,5 m) tai Särkänsalmen silta (16,5 m), joka yhdistää Luonnonmaan ja Rymättylän. Lännestä reitti johtaa Merimaskun Kirkonsalmen sillan ali (16 m).

Siltojen matalat alikulkukorkeudet huolestuttavat naantalilaisia matkailuyrittäjiä ja aivan erityisesti Naantalin Matkailun toimitusjohtaja Maritta Lindqvistiä. Eikä ihme, sillä vastaahan Naantalin Matkailu muiden töittensä ohella nimenomaan vierassataman hoidosta.

Kestämätön tilanne

– Ikiaikaisia vesistöväyliä ei voi sulkea silloilla, se on vastoin vanhoja oikeuskäsityksiä. Naantali mielletään nyt suljetuksi satamaksi ja siksi tilanne on kaupungin kannalta äärimmäisen huono. Nykytilanne vaarantaa koko matkailuelinkeinon ja on suoranainen loukkaus niitä veneilijöitä kohtaan, jotka ovat vuosikymmenien aikana tottuneet vierailemaan joka kesä Naantalissa, täräyttää Maritta Lindqvist heti kättelyssä, kun parkkeeraan Merisalin laituriin, tunnelmallisen luostarikirkon alapuolelle.

– Tilanteeseen on etsitty monenlaisia ratkaisuja, joista mielikuvituksellisimmat ehdottavat kanavan kaivamista Luonnonmaan halki. Kätevin ratkaisu olisi Särkänsalmeen rakennettava läppä, mutta se taas on aiheuttanut Rymättylässä kokonaisen kansanliikkeen. Mutta jos läppäsilta on sesongin aikana muutaman kerran päivässä kymmenisen minuuttia auki, ei se aiheuta liikenteelle juuri viivästyksiä.

– Olemme saaneet kannustavaa tukea sekä Suomen Purjehtijaliitolta että Suomen Veneilyliitolta, jotka viime kesänä kokosivat muutamia tuhansia nimiä adressiin, jossa vaaditaan Naantalia ratkaisemaan siltaongelmansa mahdollisimman nopeasti, kertoo Lindqvist. – Toivottavasti naantalilaiset, kaupungin päättäjät ja Tiepiiri tajuavat viimeistään nyt, että tilanne on kestämätön.

Maritta Lindqvistin ilme lientyy, kun hän ryhtyy puhumaan positiivisemmista asioista, kuten satamahankkeesta.

– Kaupunkiin suunnitellaan uutta vierassatamaa. Tekninen lautakunta on tehnyt siitä jo päätöksen, nyt odottelemme kaupunginhallituksen ratkaisua. Vaihtoehtoja on kaksi. Ensimmäisessä satama rakennettaisiin Ailostenniemen kärkeen, Muumimaailman sillan pieleen. Toisena vaihtoehtona on niin sanottu Paavonranta, nykyisen Shell-aseman läheisyydessä. Tämä on mielestäni parempi vaihtoehto, sillä Ailostenniemi on ahdas ja Muumimaailman huoltoliikenne häiritsisi veneilijöitä jo aamuvarhaisella.

Satamahankkeen aikataulusta Lindqvist ei uskalla sanoa vielä mitään varmaa, mutta nykyiseen satamaankin on luvassa uudistuksia purjehduskaudelle 2007.

– Koetamme saada hankituksi veneilijöiden käyttöön langattoman internet-yhteyden. Osa sataman suihkuista remontoidaan ja poijuja uusitaan. Kasvavien venekokojen takia poijut pitää siirtää kauemmas laiturista. Rantaravintoloista kantautuva musiikki häiritsee joitakin vieraitamme ja koetamme etsiä myös tähän ongelmaan ratkaisua, listaa Maritta Lindqvist.

Vallis Gratiae, Armonlaakso

Veneilijälle Naantali tarjoaa paljon. Kaupunkiin tutustumisen voi alkaa kapuamalla Ailostenniemen mäellä kaupunkia vartioivaan kirkkoon. Se on jäljellä 1400-luvulla perustetusta birgittalaisluostarista, jonka ympärille koko kaupunki syntyi. Silloin Vadstenan nunnaluostarin perustaja, näkyjen näkijä Pyhä Birgitta halusi perustaa sisarluostarin paikkaan, jonka hän näki unessa: luostari tuli rakentaa sinne, missä sen takaa välkkyisi ”rauhallinen vesi”. Birgitan näylle saa vahvistuksen vielä tänä päivänä, kun kirkon portailta tähyää tyynenä kesäpäivänä koivujen takaa kimaltelevalle merenselälle.

Luostarin perustamiseen aikaan seutua kutsuttiin latinalaisella nimellä Vallis Gratiae, Armonlaakso, josta myöhemmin johdettiin ruotsinnos Nådental, joka suomeksi taipui muotoon Naantali. Keskiajalla Naantalin luostarista tuli merkittävä pyhiinvaelluskohde, jonka ansiosta kaupunki alkoi kukoistaa myös taloudellisesti. Uskonpuhdistus 1500-luvulla näivetti katolilaisen luostarin ja sen maat pakkolunastettiin kruunulle. Rakennukset purettiin ja jäljelle jäi vain luostarikirkko. Naantali joutui laman kouriin, jonka aikana kaupunkilaiset saivat tuloja lähes ainoastaan sukankutomisesta. Tästä taidosta Naantali on vielä tänäänkin kuuluisa.

1700-luvulla Viluluodosta löytyi lähde, jonka arveltiin parantavan muun muassa luulotautia, katarria ja rintasärkyä. Siitä alkoi Naantalin perinteikäs historia kylpyläkaupunkina. Vilkkaimmillaan kylpylätoiminta oli 1900-luvun alussa, jolloin kaupunki houkutteli vuosittain tuhansia kylpylävieraita. Kaupungin kylpyläperinteet jatkuvat nykyään Naantalin Kylpylässä, joka tarjoaa veneilijällekin mahdollisuuden itsensä hemmotteluun.

Kirkon lisäksi olennaisen leimansa kaupunkiin antavat keskiaikaiset korttelit mataline puutaloineen ja kapeine kujineen. Satamasta alkavan Mannerheiminkadun varrella kannattaa piipahtaa Café Antoniuksessa, jonka kahvipöydän herkut jättimunkkeineen ovat verrattomia. Ruokaravintoloista tunnetuimpia ovat Kala-Trappi, aivan kirkon vieressä, ja Uusi-Kilta satamalahden toisella puolella. Satavuotiaan Ravintola Merisalin seisova pöytä palvelee lounastajia niin arkisin kuin viikonloppuisinkin. Merisalin runsas buffetaamiainen on helppo ja maittava ratkaisu veneilijän aamupalaksi.

Kaupunginlahden ympäriltä on turha hakea elintarvikemyymälöitä, ne löytyvät muutaman sadan metrin päästä satamasta modernin Naantalin keskustasta.

Naantalin vierassatama on tasokas täyden palvelun satama. Satamavouti palvelee päivittäin kioskipaviljongissa Nunnakadun päässä. Rakennuksessa ovat myös suihku ja wc:t. Lisää palvelutiloja on Tuulensuojassa, Naantalin Matkailun tiloissa. Ne löytyvät tyylikkäästi restauroidun Naantalin Kaivohuoneen vierestä. Suihkujen lisäksi käytettävissä ovat saunat sekä tv- ja lehtienlukuhuoneet.

Iltakävelyllä voi kiivetä Kuparivuoren huipulle tai luostarikirkon vieressä olevaan näköalatorniin ja ihastella idyllisiä maisemia sataman yli aina Kultarantaan saakka.

Musiikkia ja muumeja

Vuonna 1980 kansainvälisesti tunnetuin mestarisellistimme Arto Noras perusti Naantaliin musiikkijuhlat, jotka ovat siitä lähtien keränneet kaupunkiin myös veneileviä musiikinystäviä. Ennen juhannusta viettävien juhlien pääpaikka on Naantalin kirkko, mutta konsertteja järjestetään säännöllisesti myös Rymättylän ja Merimaskun kirkoissa. Musiikkijuhlia tähdittävät joka kesä kotimaisten solistien ohella korkean tason kansainväliset muusikot.

Musiikkijuhlien ohella Naantalin suurin matkailuvaltti on tietenkin Muumimaailma. Kailon saaressa voi perehtyä Nuuskamuikkusen, Muumipapan ja Muumimamman sadunhohtoiseen maailmaan. Kailossa toimii myös Emma-teatteri, jonka näytökset ovat erittäin suosittuja satoi tai paistoi – ja aurinkohan paistaa Naantalissa aina, jos matkailumainokseen on uskomista. Naantalin aurinko ei ole kuitenkaan tyhjästä syntynyt slogan, sillä kerrotaan, että 1750 rakennetun tullihuoneen portin päällä olisi sädehtinyt puinen auringon kuva.

Jos haluaa osallistua todelliseen kansanjuhlaan, kannattaa Naantaliin veneillä 27. heinäkuuta. Silloin koko kaupunki viettää perinteistä Unikeonpäivää. Unikeon juhlinta huipentuu siihen, että joka vuosi vierassataman aamukylmään veteen nakataan joku Naantalia myönteisessä hengessä tunnetuksi tehnyt henkilö.

Risto Nordell
VENE 5/2007